Suomalaisen huumepolitiikan tärkeimmät saavutukset tähän asti ovat
seuraavat:
1. -
Kyllä tuon voimalla vielä toiset kolmekymmentä vuotta mennään.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on kieltolain perusteet. Tähänastisen kirjoittelun perusteella huumeet (ja erityisesti kannabis) pitää kieltää
seuraavista syistä:
1. huumeet ovat kiellettyjä
2. jos huumeet eivät olisi kiellettyjä, ne olisivat sallittuja
Haluaisiko joku vielä yrittää uudemman kerran ja vakuuttaa minut vihdoinkin siitä, että kieltolaki on perusteltu ja että sen ansiosta elämä rakkaassa koto-Suomessamme on parempaa kuin jos jokainen voisi vapaasti terrorisoida ympäristöään polttelemalla kotonaan kannabista?
seuraavat:
1. -
Kyllä tuon voimalla vielä toiset kolmekymmentä vuotta mennään.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on kieltolain perusteet. Tähänastisen kirjoittelun perusteella huumeet (ja erityisesti kannabis) pitää kieltää
seuraavista syistä:
1. huumeet ovat kiellettyjä
2. jos huumeet eivät olisi kiellettyjä, ne olisivat sallittuja
Haluaisiko joku vielä yrittää uudemman kerran ja vakuuttaa minut vihdoinkin siitä, että kieltolaki on perusteltu ja että sen ansiosta elämä rakkaassa koto-Suomessamme on parempaa kuin jos jokainen voisi vapaasti terrorisoida ympäristöään polttelemalla kotonaan kannabista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomen huumausainepolitiikka ei toimi kunnolla, mikä nyt ei ole aikoihin
ollut järisyttävä uutinen. Järisyttävä uutinen sen sijaan on se, että
hallituspuolueet ovat ajamassa Suomeen
entistä tiukempia kontrollipoliittisia linjauksia, vaikka muissa EU-maissa
ollaan etsimässä ratkaisuja, jotka keskittyvät haittojen minimoimiseen.
Melkein kaikissa EU-maissa (viimeisimpänä Iso-Britannia) on alettu ymmärtää,
että huumeet ovat osa nyky-yhteiskuntaa - osa, jonka poistaminen
poliisivoimin on mahdotonta.
Huumeet ovat Suomessa, kuten muissakin maissa, olleet menneinä
vuosikymmeninä - Kettil Bruunin ja Nils Christien sanoin - "hyvä vihollinen".
On helppo syyttää yhteiskunnan vioista tiettyä nuorisoryhmää, joka haluaa
välttämättä vastustaa auktoriteetteja laittomin päihtein, ja jolle ei löydy
äänekästä puolestapuhujaa. Syyttämällä huumeita on helppo sivuuttaa muut
nuorisoon liittyvät ongelmat: työttömyys, alkoholin ja lääkkeiden käyttö
sekä mielenterveysongelmat. Välillä voi olla vaikeaa nähdä, että huumeet
eivät ole syy ongelmiin vaan seurausta muista ongelmista.
YK:n arvion mukaan maailmanlaajuisen huumekaupan arvo on noin 8% koko
maailmankaupan arvosta. On siis ymmärrettävää, että rikolliset kannattavat
huumeiden laittomuutta, sillä vaikka riskit ovat suuret, voitot ovat sitäkin
mahtavammat. Rikollisten lisäksi huumeiden laittomuudesta hyötyvät lähinnä
iltapäivälehdistö, poliisi ja huumeita äänekkäästi vastustavat poliitikot.
Huumepolitiikan muuttaminen tuntuu olevan vaikeata, vaikka dokumentoitua
tietoa päihteistä ja niiden käyttäjistä on runsaasti. Edes George Sorosin
Open Society -instituutin kirjelmä YK:lle vuonna 1998 muuttanut
ratkaisevasti asioita, vaikka siinä todettiin huumeita vastustavan sodan
luovan huomattavasti enemmän ongelmia kuin huumeet itsessään.
Huumepolitiikan päämäärät tuntuvat välillä katoavan näköpiiristä. Kumpi on
tärkeämpää: huumeiden käyttäjien tuomitseminen (joka ei käyttäjien määrää
vähennä) vai narkomaanien hoito ja palauttaminen yhteiskuntakelpoiseen
muotoon samalla vähentäen huumekuolemia? Opiaattiriippuvaisten korvaushoidon
parantaminen ja kannabiksen käytön dekriminalisointi (eli käytännössä kovien
ja mietojen huumeiden juridinen erottaminen) olisivat ensisijaisia
toimenpiteitä, jos pyritään jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Huumeiden totaalinen vapauttaminen ei kuitenkaan ole järkevää. Sen sijaan
järkevää olisi nyt laittomien huumeiden saattaminen yhteiskunnallisten
instanssien valvontaan, sillä nyt niitä ei valvo kukaan, vaan huumeiden
myyminen on rikollisten käsissä. Se, jos mikä, on vastuutonta. Sen lisäksi
nykyinen järjestelmä koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Esimerkiksi
päivittäisestä buprenorfiinihoidosta koituvat kustannukset ovat
huomattavasti pienemmät kuin opiaattiriippuvaisten tekemistä rikoksista
yhteenlasketut summat.
Suomessa huumepoliittista muutosta ajavat leimataan helposti huumeiden
kannattajiksi, joita he eivät todellakaan ole. Huumeet ovat valitettava osa
sitä eskapistista trendiä, jota nuoret seuraavat. Kenties olisi
hedelmällisempää miettiä miksi nuoret haluavat paeta todellisuutta kuin
syrjäyttää heitä entistä enemmän yhteiskunnasta.
Alkoholin suhteen päihdepolitiikka on epäonnistunut ehkä vieläkin pahemmin kuin laittomien aineiden suhteen. Kaikki alkoholiongelmien rajoittamisen mahdollistavat koneistot on hiljalleen purettu ja jäljellä on täysin tolkuton meininki jossa ongelmakäyttöön ei edes pyritä puuttumaan. Lopputuloksena valtava määrä surua, väkivaltaa, rikoksia ja tuhoutuneita elämiä. Kun kansakunta on totutettu tähän 20 vuoden ajalla ei "Sammakko ole tajunnut hypätä kattilasta". Ihminen kun tottuu nopeasti siihen mikä on hänen ympäröivä todellisuutensa.
Huumeiden suhteen politiikan oikeutus on edes hiukan parempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että nykyinen politiikka kuitenkaan olisi alkuunkaan tehokas tai ehkäisisi huumeongelmaa. Hiljalleen se on kuitenkin vakiinnuttanut huumerikollisuuden maahamme ja todellinen kontrolli järjestelmältä puuttuu. Miten muuten 15 vuodessa käyttäjien määrä olisi nelinkertaistunut? Poliitikkojen kabineteissa asiat eivät näytä ollenkaan samalta kuin itähelsingissä.
Toisaalla lepsuillaan ihan täysin, toisaalla taas ylikontrolliharha tuudittaa sokeat uskomaan että asiat ovat parhain päin ja valitut keinot ovat oikeita. Entä se kultainen keskitie? Eikö sellaista muka ole?
Mutta kun asioista mitään tajuamattomat päättäjät ei halua antaa kansalle "mitään viestejä". Eli jos joiltain järkeviltä osilta päihdepolitiikka järkevöitetään niin oletetaan et heti ihmiset rynnii apteekkeihin ostamaan lisää ja lisää huumeita, heti on kadut täynnä lisää ja lisää subua, heti viinajuopot polttaa lisäks 24/7 kannabista.
nNäinhän ei tietenkään kävis, vaan moni alkoholisti siirtyis kohtuullisen pilven poltteluun, osa ihmisistä käyttäis vaan lekurin määräämii lääkkeitä jos ne riittää vaivoihin ja opiaattiriippuvaiset sai apteekista lääkkeensä (subusta ei tolettomalle mitään ihme-oloja tuu.)