Totuus

Hehee...Mitähän kaaosta siitä tulis vaikka pilvi laillistettaski???

Kannabiksen dekriminalisoinnin kannattajien leimaaminen anarkisteiksi tai
äärivasemmistolaisiksi on kerrassaan asiatonta; esimerkki merkitysten uudelleenmäärittelystä, joka juuri fasismille on erittäin tyypillistä.
Toisaalta 'huumeet' on käsitteenä semanttisen epäselvyytensä ansiosta "newspeakia"
par excellence: sen alle voidaan niputtaa sekä heroiini,
psykedeelit että kannabis, joilla ei siis farmakologisesti tai
fenomenologisesti ole mitään yhteistä. Mutta jättää alkoholi pois
tästä sateenvarjosta, vaikka viina huumaa väkevämmin kuin useimmat laittomat huumeet. Ryypiskelyn aiheuttamia lieveilmiöitä on myös
ulkoistettu huumeongelman syyksi, esim. kaupungilla ja pimeillä kujilla
väkivaltaisesti käyttäytyvät kusipäät ovat oletusarvoisesti "huumehörhöjä",
vaikka mitä todennäköisimmin kyse on alkoholin ( reseptilääkkeiden)
väärinkäytöstä. Täten rauhalliset sauhuttelijat ja lempeät sienisepot,
joiden ainoa "rikos" on yhteisön "pyhien rajalinjojen" ylitys, voidaan
kielessä samaistaa tähän antisosiaalisten pölhöjen rähjäiseen jengiin.

Retorinen kysymys: montako pahoinpitelyä tai raiskausta tapahtui Woodstockissa 1969? Entä tyypillisillä suomalaisilla festareilla?
On hyvin ymmärrettävää, ettei media halua esittää huumeiden käyttöä esim. Jimi Hendrixin keikalla, joka antaisi siitä ulkoisesti realistisen
kuvan. Eihän siellä kukaan edes tukehduta vaaleita teinityttöjä mutaan.

Enimmäkseen kuitenkin haluamme poltella kannabista koska se on meistä kivaa ja kokonaisuuden kannalta harmitonta.

Kuitenkin - allekirjoitan väitteesi. Tahdon aiheuttaa todellakin äärimmäistä kaaosta etenkin niille muutamille riistäjärunkuille jotka heikentää tätä valtiota jatkuvasti. Ehkä myös keskiluokan herättäminen realiteetteihin olisi paikallaan vaikka heidän perimmäiseen oikeamielisyyteen uskon yhä vaikka ne ressukat onkin harhautettu aika pahasti.

Jatketaan toki. Gandhi oli viisas äijä.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.4.html

Trollaus ja trollaantuminen

Kirjoitusta, jonka on tarkoitus aiheuttaa fleimejä, sanotaan trolliksi. Suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu sanaa "vedätys". Yleensä trollaaja esittää jostakin kuumasta, kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen esittäen sen vastustajien kantaa halventaen, positiivisia argumentteja esittämättä. Usein trolli on tarkoituksellisen naiivi ja sisältää niin monta väärinkäsitystä tai vääristelyä, että liki jokaisen tekisi mieli oikaista edes osa - ja jos oikaisemiseen rupeaa, siitäpä tuleekin vuodatus. Trollaus voidaan pukea myös kysymyksen muotoon. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa se, että joku kirjoittaa sci.lang-ryhmään kysymyksen muotoon puetun pyynnön kertoa, miksi englannin kieli on maailman kehittynein kieli; trollaavuutta korostaa, että ryhmän fakissa on selostus sellaisen kysymyksenasettelun harhaisuudesta. Esimerkein havainnollistettu kuvaus trollauksesta on artikkelissa Usenet fish tales -- how to avoid being trolled.

Käytännössä trollausta voi olla äärimmäisen vaikea erottaa pelkästä syvästä tietämättömyydestä tai tyhmyydestä, joskin säännölliset trollaajat yleensä oppii tunnistamaan. Toisaalta se ei ole yleensä tarpeenkaan, koska kummassakin tapauksessa on yleensä fiksuinta olla välittämättä koko jutusta. Varo joutumasta koukkuun, "trollaantumasta". Enintään voi joskus julkisesti varoittaa muita trollaajiksi tietämistään kirjoittelijoista; ks. dokumentin Guide to Flaming kohtaa Trollshifting. Ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan. Ks. myös alt.troll FAQ ja alt.syntax.tactical FAQ.

Alkujaan englannin sanaa troll ruvettiin käyttämään sen uistelemista tarkoittavan merkityksen pohjalta nyysislangissa viittaamaan kirjoitukseen, joka "kalastelee" fleimejä, tai tällaiseen kalasteluun toimintana. Ajatuksena oli, että trollaaja yrittää saada ihmisiä koukkuun eli kirjoittamaan kiivaita vastineita. Myöhemmin sana sekaantui skandinaavisperäiseen substantiiviin troll (vrt. sanaan trulli), ja ja nykyisin troll voi tarkoittaa myös ihmistä, joka trollaa.