Skitsona 10 vuotta

Matkan varrella on ollu monenliaista lääkitystä ja yritystä vierottautua lääkityksestä kokonaan. Nyt menee vaan 10 mg Olanzapiinia iltaisin. Vimeks koitin ilman olanzapiinia pelkällä tarvittavalla Ketipinorilla max. 100 mg vuorokaudessa ja siinä se sitten meni unettomaks tossa 8 vuorokauden jälkeen tossa kuukaus sitten ja oli pakko jatkaa Olanzapiini mutta pystyy nyt ilman ketipinoria,pelkällä olanzpiinilla. Ihan vaiherikkat 10 vuotta ollut. Eläkkeellä tulee joulukuussa 5 vuotta. Psykooseihin kun tottuu ni vaikka kuulee pään sisällä ääniä niin että ei aina ympäritöään kuulekkan niin aika riittävää on että näkee omilla silmillään ja jos ajatukset havaitsee mitä ympäristösä taphtuu niin se on kivaa. Välillä ei oo 24 tuntii vuorokaudes psykoosissa ja se on päässy unohtuun et millasta se on 2 sekuntii oikeassa ympäristössä tai melkein. Oli aamulla muutamia tässä mun asunnossa missä asun että olin melkein niin sanotusti psykoositon. Melkein toiveita terveestä elämästä herättävää mutta psykootisuuteen kun tottuu niin se on ollu rinnakkaistodellisuudet ja mitä sitte aisteillaan aistii. Kyllä tässä on 10 vuodesa tapahtunut kehitystä,mun mielestä. On niitä jääny mielikuvia menneisyydestä ja niitä mielenmaisemia sitten tämän päivän mielessä. Jos tämän oikein oivaltaa niin vois kai tää olla lähelä mielen tervettä toimintaa. Tarpeeks pitkälle ku pääsee niin sitte jos jää aistit ja tervettä ajatusta päivittäin niin mulle kelpaa tämmönen skitson elämä.