Perimme sisareni kanssa asunto-osakkeen ja kesämökin. Omistamme siis asunnon puoliksi kuten myös mökin.
Sisareni muutti asuntoon ja sovimme että hän lunastaa asunnon kokonaan itselleen, sitten kun saamme mökin myytyä ja hänellä on varaa se lunastaa.
Asunnosta on remonttivelkaa noin 15,000€ ja luonnollisesti normaali yhtiövastike jotka hän maksaa nyt tällä hetkellä. Jos olisimme laittaneet asunnon vuokralle, niin siitä olisi saanut noin 700-800€ kk joka tietenkin olisi mennyt puoliksi ja siitä olisi maksettu lainaa ja yhtiövastike ja loput olisi jäänyt itsellemme ja tietenkin vielä verot siitä.
Olisiko minulla oikeus periä siskoltani vuokraa siihen saakka kunnes hän lunastaa minun osuuteni itselleen asunosta? Se on selvä että sillon joudun osallistumaan omalta osaltani lainan lyhennykseen ja yhtiövastikkeen maksuun.
Mutta onko minulla laillista oikeutta vaatia vuokraa koska tällä hetkellä omistan asunnosta puolet eikä se tuota minulle mitään tällä hetkellä. Toisin kun olisimme vuokranneet sen jollekkin ulkopuoliselle.
Sisareni muutti asuntoon ja sovimme että hän lunastaa asunnon kokonaan itselleen, sitten kun saamme mökin myytyä ja hänellä on varaa se lunastaa.
Asunnosta on remonttivelkaa noin 15,000€ ja luonnollisesti normaali yhtiövastike jotka hän maksaa nyt tällä hetkellä. Jos olisimme laittaneet asunnon vuokralle, niin siitä olisi saanut noin 700-800€ kk joka tietenkin olisi mennyt puoliksi ja siitä olisi maksettu lainaa ja yhtiövastike ja loput olisi jäänyt itsellemme ja tietenkin vielä verot siitä.
Olisiko minulla oikeus periä siskoltani vuokraa siihen saakka kunnes hän lunastaa minun osuuteni itselleen asunosta? Se on selvä että sillon joudun osallistumaan omalta osaltani lainan lyhennykseen ja yhtiövastikkeen maksuun.
Mutta onko minulla laillista oikeutta vaatia vuokraa koska tällä hetkellä omistan asunnosta puolet eikä se tuota minulle mitään tällä hetkellä. Toisin kun olisimme vuokranneet sen jollekkin ulkopuoliselle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Et maininnut perinnönjakoa, joten omistatte kaiken jäämistöön kuuluvan yhdessä jakamattomana kokonaisuutena. Jaotonta omaisuutta saa sen omistaja käyttää eikä siitä tarvitse maksaa mitään korvausta muille omistajille. Siten peruste vuokravaatimuskelle puuttuu.
Voit vaatia perinnönjakoa, jolloin voitte esim. sopia toisen teistä saavan asunnon toisen saadessa mökin ja lisäksi lunastusta, jollei niiden arvot mene tasan. Kun jotakin maksetaan jäämistön ulkopuolisilla varoilla, varainsiirtovero tulee maksettavaksi siitä osuudesta, joka ylittää jäämistövarat.
Asuntoon kohdistuva remonttilaina olisi järkevin maksaa siten, että sisaresi lyhentää sitä yksin (jos sovitte asunnon hänen osuuteensa), mutta se otettaisiin huomioon perinnönjaossa.
Niin siis tarkoitus on että mökki myydään ja rahat jaetaan tasan ja sen jälkeen sisar lunastaa asunnon kokonaan itselleen mökistä saamillaan rahoilla. Mökki siis arvokkaampi rahallisesti kun asunto, joten jos minä ottaisin mökin itselleni joutuisin maksamaan erotuksen sisarelleni. Eli omaisuutta ei ole vielä jaettu muulta osin kuin ainoastaan pankissa olleet käteisvarat. Eli omistamme ne tällä hetkellä yhdessä puoliksi.
"Jaotonta omaisuutta saa sen omistaja käyttää eikä siitä tarvitse maksaa mitään korvausta muille omistajille. Siten peruste vuokravaatimuskelle puuttuu."
Höpsistä!
Jaottoman omaisuuden käyttämisestä sen omistajat voivat päättää eli sopia vain yhdessä. Sisarella osaomistajana ei tietenkään ole oikeutta yksin asumisestaan päättää.
Siten ap. yhdessä sisarensa kanssa sopii, millä ehdoilla sisar voi asuntoon muuttaa - vai annetaanko asunto vuokralle ulkopuoliselle. Kohtuullista on, että sisar maksaa asunnon käytöstään veljelle tämän osuutta vastaavan (½) osan saamatta jäävästä käyvästä vuokrasta.
Olet väärässä. Kyseisessä tapauksessa perinnönjakoa ei ole tehty, eikä siis osakkaat omista asunto puoliksi yhtä suurin osuuksin.
Jakamattoman pesän omistus on jaotonta omistusta, jolloin kullakin osakkaalla on kaikki omistajalle kuuluvat oikeudet jokaiseen pesän esineeseen. Jos jäämistöön kuuluisi esim. auto, osakas voi sitä käyttää kysymättä asiasta muilta osakkailta. Hänen omistusoikeutensa on kuin yleensäkin omistajan oikeus käyttää esinettä muiden estämättä, mutta sillä erotuksella, että muiden osakkaiden vastaava oikeus käyttää esinettä ei esty. Jos siis mainittua autoa moni osakas haluaisi käyttää, pitäisi halukkaiden osakkaiden sopia auton käyttövuoroista.
Aloittajan mainitsemassa tilanteessa asunnon käyttöön on oikeus molemmilla osakkailla, eikä toinen osakas voi estää asunnon käyttämistä, ts. asuntoon muuttamista. Jos kuitenkin osakkaat haluavat molemmat käyttää asuntoa, heidän on sovittava siitä, miten se tapahtuu kummankin oikeudet yhteen sovittaen. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ollut kysymys. Mitään oikeutta vuokran perimiseen ei siis ole kummallakaan osakkaalla toisensa suhteen.
>>Mökki siis arvokkaampi rahallisesti kun asunto, joten jos minä ottaisin mökin itselleni joutuisin maksamaan erotuksen sisarelleni.<<
No, mutta sittenhän tämä jako on helppo tehdä! Sisarellesi voidaan antaa perinnönjaossa koko asunto heti hänen omistukseensa, koska hänen jako-osuutensa riittää sen saamiseen (sehän on puolet jäämistöstä).
Lopun jakamattoman jäämistön jaatte sitten, kun mökki on myyty. Sinä saat mökin kauppahinnasta valtaosan itsellesi ja sisarellesi jää siitä jaettavaa sen verran, että hänkin saa puolet koko jäämistöstä.
Eikös me puoliksi omisteta se asunto 50/50 kun testamentissa on kaikki määrätty puoliksi meille? Ja eikö se ole ihan sama että sisko maksaa sen puolikkaan sitten mulle kun mökki on myyty ja siitä saadut rahat maksettu puoliksi kummallekkin? Ja näin ollen kumpikin omistaa puolet asunnosta ja puolet mökistä siihen asti. Ei kai se tilanne siitä muuksi muutu jos annan jo nyt täyden omistusoikeuden asuntoon ja odottelen rahoja kunnes mökki on myyty? Silloin sisko vaan omistaa asunnon ja minä odottelen sitä maksua siitä huolimatta.
Testamentilla on merkitystä vain perinnönjaossa, ellei testamentissa ole poikkeuksellisesti määrätty jotakin jäämistön hallinnasta. Ennen perinnönjakoa jäämistön omistus on jaotonta. Vasta perinnönjaossa se muuttuu osaomistukseksi.
"Ja eikö se ole ihan sama että sisko maksaa sen puolikkaan sitten mulle kun mökki on myyty ja siitä saadut rahat maksettu puoliksi kummallekkin?"
Juurihan on edellä selvinnyt, että se ei ole sama asia. Mitään vuokraa ei voi periä eikä mistään lunastuksista tarvitse keskustella. Toimitatte perinnönjaon.
" Ei kai se tilanne siitä muuksi muutu jos annan jo nyt täyden omistusoikeuden asuntoon"
Kun sisarellesi jaetaan asunto, hän maksaa siitä aiheutuvat kustannukset yksin, vastikkeet, lainat yms. Miksi sitä asuntoa pitäisi yhdessä hallita ja kustantaa?
"Jakamattoman pesän omistus on jaotonta omistusta, jolloin kullakin osakkaalla on kaikki omistajalle kuuluvat oikeudet jokaiseen pesän esineeseen."
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Tämän "tietäväisen" mielestä siis kuka tahansa pesän osakas, joka ensinnä ehtii, voi muuttaa pesän asuntoon ja siten kaapata omankädenoikeudella sen hallinnan itselleen -ilmaiseksi eli pesän muiden osakkaiden kustannuksella. Ei tokkiinsa - ei se sentään noin yksinkertaisesti käy. Että onkin kummallisia aivoituksia tämän palstan "tietäväisillä".
Kenelläkään pesän osakkaalla EI ole omistajalle kuuluvia oikeuksia yksilökohtaisesti. Kaikki omistajan oikeudet jaottomassa pesässä kuuluvat osakkaille yhteisesti. Pesän omaisuuden hallinnastakin osakkaat siten voivat päättää ainoasta kaikkien osakkaiden yhteisellä päätöksellä.
Teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I asiasta kirjoitetaan:
"Tyypilliseen suomalaiseen kuolinpesään kuuluu usein kesämökki ja jonkin tyyppinen omistusasunto. Yhteishallinnon aikana tämänkin omaisuuden käytöstä tulee päättää keskinäisin sopimuksin. Sen vuokratuotto kuuluu myöhemmin jaettavaan varallisuuteen. =>Jos tuottoa ei kerry esimerkiksi sen vuoksi, että joku pesän osakkaista tosiasiallisesti käyttää pesään kuuluvaa keäsasuntoa, osakkaan saama etu on arvioitava.<="
Asunnon osalta etu = asunnosta saatava kohtuullinen käypä vuokra. Perinnönjaossa siten muita osakkaita hyvitetään tuosta yhden osakkaan saamasta edusta.
Ap:n tapauksessakin siis toisen osakkaan muuttaminen pesän omistuksessa olevaan asuntoon edellyttää molempien osakkaiden yhteisymmärrystä eli sopimusta.
Ap voi edellyttää, että sopimuksen osana sovitaan myös siitä, että ap saa tarkoittamansa hyvityksen sisaruksen asunnon hallinnasta saamasta edusta ajalta ennen jakosopimuksen tekemistä (missä asunto ehkä siirtyisi sisaruksen omistukseen). Se, nimitetäänkö sisarusten sopimuksessa tuota hyvitystä vuokraksi tahi muuksi hyvitykseksi, ei ole relevanttia. Relevanttia on se, että yksi osakas ei voi omankädenoikeudella (asuntoon muuttaminen) saada itselleen perusteetonta etua muiden osakkaiden kustannuksella.
Todellakin pyhä yksinkertaisuus on tullut tämän kommentoijan päähän, hyvin todettu. Hän aloittaa tyypillseen tapaan rakentamalla olkiukon, jota vastaan hyökkää kiivaasti. Mutta kun on lusikalla annettu, ei voi tietenkään kauhalla vaatia!
Kiivailija toteaa: "kuka tahansa pesän osakas, joka ensinnä ehtii, voi muuttaa pesän asuntoon ja siten kaapata omankädenoikeudella sen hallinnan itselleen -ilmaiseksi"
Mitään tällaista ei ole väitetty. Kukaan ei omankäden oikeudella kaappaa mitään, vaan osakas käyttä omistajalle kuuluvaa oikeutta jaottomaan omaisuuteen.
Sitten kommentoija (ilmeisesti rauhoituttuaan hieman) osoittaa jotakin ymmärtävänsä, todetessaan seuraavaa: "Kaikki omistajan oikeudet jaottomassa pesässä kuuluvat osakkaille yhteisesti." Juuri niin asia on kuolinpesän omaisuutta hallitessa. Totesin jo heti ensimmäisessä kommentissani: "....omistatte kaiken jäämistöön kuuluvan yhdessä jakamattomana kokonaisuutena."
Kiivailija näkee tässä varmaankin jonkin eron mainittujen sanontojen välillä. Minä en näe!
Jaoton omista (kuolinpesän osakas) saa käyttää jäämistöön kuuluvia esineitä, olipa se kiinteää tai irtainta. Tätä eivät voi muut osakkaat estää, vaikka kiivailija tuntuu niin luulevan.
Jos muiden käyttö siten estyy, että yksi (tai useampi) osakas hyötyy muiden kustannuksella omaisuuden käyttämisestä, on siitä käytöstä maksettava hyvitystä. Tällaisesta tilanteesta ei aloittaja tapauksessa ollut kysymys. Usein on myös kysymys siitä, että kuolinpesä hyötyy siitä, että omaisuus ei ole käyttämättä. Näissä tilanteissa osakkaan saamaa käyttöhyötyä on verrattava kuolinpesän saamaan hyötyyn.
Kiivailija jatkaa: "Ap:n tapauksessakin siis toisen osakkaan muuttaminen pesän omistuksessa olevaan asuntoon edellyttää molempien osakkaiden yhteisymmärrystä eli sopimusta."
Ja on edelleen väärässä. Jaottoman omaisuuden käyttämistä ei voi estää sen omistajalta.
Hyvitys muille osakkaille on olenaisesti eria asia kuin vuokra, mitä kuolinpesässä ei osakkaan tarvitse maksaa muille osakkaille.
Kirjoitustyylistä päätellen edellä oleva "tietäjä" ei ole kaikkien tuntema L-höpö, vaikka tiedon taso ei ole lainkaan korkeampi kuin tuolla toisella "tietäjällä".
Lukemisen ymmärtämisen kykykin näyttää olevan samaa luokkaa. Se, ettei tyyppi ymmärrä lakitekstiä, ei välttämättä hänen luetun ymmärtämisestään kovin paljon kerro, mutta se, ettei hän ymmärrä hönkäsen pöläystä myöskään siitä selväkielisestä tekstistä, minkä alan gurujen Aarnion & Kankaan perintöoikeuden oppikirjasta hänelle ja lukijoille referoin, osoittaa, minkä sortin "tietäjästä" tässäkin on kysymys.
Yhtä vähän kuin L-höpön kanssa kannattaa antautua keskusteluun, yhtä vähän tämän toisen vänkääjän kanssa on mahdollista, että hän saamasta faktatiedosta mitään osaisi käytäntöön soveltaa.
Kirjoitustyylistä päätellen edellä oleva "tietäjä" ei ole kaikkien tuntema L-höpö, vaikka tiedon taso ei ole lainkaan korkeampi kuin tuolla toisella "tietäjällä".
Lukemisen ymmärtämisen kykykin näyttää olevan samaa luokkaa. Se, ettei tyyppi ymmärrä lakitekstiä, ei välttämättä hänen luetun ymmärtämisestään kovin paljon kerro, mutta se, ettei hän ymmärrä hönkäsen pöläystä myöskään siitä selväkielisestä tekstistä, minkä alan gurujen Aarnion & Kankaan perintöoikeuden oppikirjasta hänelle ja lukijoille referoin, osoittaa, minkä sortin "tietäjästä" tässäkin on kysymys.
Yhtä vähän kuin L-höpön kanssa kannattaa antautua keskusteluun, yhtä vähän tämän toisen vänkääjän kanssa on mahdollista, että hän saamasta faktatiedosta mitään osaisi käytäntöön soveltaa.
Omistatte omaisuuden 50/50, mutta ennen jakoa ei voi tietää kumpi omistaa mitäkin. Se selvitellään sitten siinä jaossa.
Jos annat täyden omistusoikeuden asuntoon jo nyt, et ole vastuussa asunnon kuluista, korjauksista, veloista.
Olen samaa mieltä siitä, että et ymmärrä lukemaasi Aarnio-Kankaan teoksesta. Koita vielä opiskella lisää!