minulla on tilanne että lapsi on täysi ikäinen
ja minä en millään osaa olla puuttumasta hänen asioihinsa. kyselen liikaa ja siitähän se riita syntyy.
ja minä en millään osaa olla puuttumasta hänen asioihinsa. kyselen liikaa ja siitähän se riita syntyy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
päästää irti/katkaista napanuora täysi-ikäiseen lapseen. Oletko kuulostellut, mitä tunteita sinussa herättää suhteesi aikuiseen lapseesi? Mitä oletat tapahtuvan, jos et puuttuisi hänen asioihinsa? Kuinka lapsesi suhtautuu tilanteeseen? jne, jne, jne.
Voisin kirjoittaa kirjan teemasta (ehkä teenkin sen vielä joskus... :) ). Aikuiseksi kasvamiselle/vastuun ottamiselle omasta elämästä on ilmeisen tärkeää, että vanhemmat kannustavat ja rohkaisevat lastaan luottamaan itseensä. On näet omakohtaista kokemusta asiasta;vasta viiskymppisenä naisena olen tietoisesti tätä irtiottoa tehnyt äidistäni. Kahdeksankymppisen äitini on edelleen vaikea luopua neuvojan, kantaaottajan roolistaan...
ja Hellsteniä jälleen suosittelemaan.."Saat sen mistä luovut" elämän paradoksit... noin 50 on tosi vaikea tuota irtiottoa tehdä, vallankin äidin ja aikuisen tyttären välillä... toinen suosittelemani kirja on... näiden asioiden kanssa kamppaileville.. "Äidit ja tyttäret rakkauden ja vallan kehissä"... kipeää se tekee... mutta on varsin terveellistä aikuistuvalle lapselle...
..on luopua ja olla puuttumatta.Minulla useampia lapsia ja vanhimman kohdalla oli meillä kinaa kun en malttanut olla puuttumatta.Nuorimpien kohdalla olen pitänyt suutani "kiinni" tai laskenut vähintään kymmeneen ennekuin olen mitään sanonut vaikka olisi aihettakin ollut.