Paras elämämme aika sijoittui 1950-60 luvuille. Silloin oli hienoa olla nuori. Meillä riitti tekemistä. Jos ei muuta, nii tehttiin sitä mitä kukaan muu maalimassa ollu ennen tehny. Kuten esim. ajamalla mopolla lumipenkkaan. Kuka lentää pitemmälle ohjaustangon yli. Suksien tervaus avonuotiolla. Nyrkkitappelukilpailut rukkaskäsissä. Kiljunjuominen tulematta känniin. Naiseniskeminen selvinpäin ym.ym. Kaek o männä, ei oumittää ennee.
Hyvä ja kaunis Suomemme on ollutta ja mennyttä.
Anonyymi
1562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Keskuskauppakamari: Suomen yrityksistä kolmasosa pelkää konkurssia
Tänään klo 0:08
Yli 90 prosenttia yrityksistä odottaa koronavirusepidemian tekevän hallaa liikevaihdolle seuraavien kuukausien aikana.
Eikai sitä nyt mitään olekaan, kun pikkuveikka surkeana lahkeessa lerpottaa. Viagrakaan enää auta.
Suksien tervaus nuotiolla, silloin oli hyvät aromit ilmassa. Siihenaikaan piti suksien kärkiä painaa, siihen oli erikseen paininpuu.
Se kun käyt tervapullon ostamassa kaupasta ja imppaat
Konkurssia onn turha pelätä kun se tulee aikanaan automaattisesti, mutta kannattaa lopettaa aikanaan eikä lähteä jollain lisälainalla tappelemaan verottajaa vastaan, silloin jää vielä suremmat velat jos on kerinnyt tärvellä nekin lisälainat! Voi Suomalaisetkin jäädä konkurssin jälkeen välillä vapaamatkustajaksi ja yhteiskunnan elätettäväksi.
Trumppi antaa tonnin jokaiselle amerikkalaiselle, mutta vain työssäkävijöille. Ei taida olla vapaamatkustajat Trumpinkaan mieleen.
Vaparit ovat suosittuja vain Suomessa. Kyllä kansa maksaa.
Mielenkiintoista miten aloittajan mukaan vanhan ajan nuorilla riitti tekemistä vaikka ei ollut mitään härpäkkeitä. Nykynuorilla on enemmän härpäkkeitä ja viihdettä kuin koskaan, mutta silti he ovat tylsistyneempiä kuin aiemmat sukupolvet.
mitäs nämä sun suojatis ei mihkään ryhy kunhan jotkaavat piikissämme
- on näillä otsaa huutaa vaatimustaan katuilla ja pihoilla
Mitä enemmän pennuilla romua ja tavaraa, sen vähemmän niille antaa arvoa, sen vähemmän ne kiinnostavat, liian mielikuvituksetonta elämää.
Suomessa oli hyvä elää aina 1990 luvun alkuun asti, sitten kaikki alkoi mennä päin analiaa...
Onpas teillä surkeaa. Minä olen elänyt tuon "kultaisen" 50-luvun. Uskokaa kun sanon, se ei todellakaan ollut kovin kultainen (no ettehän te virtsapipot kuitenkaan usko).
Tästä poikkeustilanteesta huolimatta meillä on asiat nykyisin paljon, paljon peremmin.
Kannaksen poikia Vuoksen varrelta, ilosia ollaan aaina...Pankkee soimaa jottei tuu suru puserroo synkkyyven kesel.
Juutuupista Esa Pakainen ja Eemeli Säkkijärven polkka. Kyl auttaa enshättää...
Nii, sitte oli semmostahi tekemistä ku heinänsiemenkylyvykonneen työntäminen kevätpanon aekkaa. Sitte perunanpano, siihen sae koulustahi lommoo. Syksyllä perunannostoloma ja puintiloma. Oli ne ilosia aikoja.
Älyttömän iso olokikeko panneutu erräänä syksynä, nii isäukko tuumas jotta tuo pittää polttoo, ku ei ou kerran käyttöö.
Niihhän hän löi sen tulille yhtenä saeppäevänä.
Voi hyvä ihme mikä metakka siitä synty. Luulivat jotta meijänpirtti pallaa. Nuapurriin ukot, hyvä jottei syvähhalavvaus temmanna. Oli se kyllä aeka tuprakka, vaen siitähi selevittiin.