Asiani koskee päiväkodin lapsiryhmäkokoja ja lakia siitä...
Juu, laki sen määrä kuinka monta lasta voi olla yhdellä hoitajalla, mutta kuka ihan oikeasti sen lain on laatinut??? Kuinka paljon tämä/nämä henkilöt ovat olleet kenttätyössä ennen lain laatimista?? Jos yhdellä hoitajalla saa olla enintään 4 alle 3-vuotiasta tai 7 yli 3-vuotiasta, niin joudummeko me hoitajat tekemään ympäripyöreätä työpäivää? Kuinka on mahdollista pitää sallittu määrä lapsia per hoitaja, jos lapset ovat hoidossa n. 10 tuntia, mutta hoitaja vähemmän? Eikö lakiinkin sitten pitäisi liittää, että lapsetkaan eivät saa olla hoitajaa kauemmin hoidossa? Ja osapäiväiset lapset lasketaan kaksi lasta yhdeksi. Vaikka he ovatkin vain puoli päivää, niin silti heitä on silloin kaksi lasta. Ei se meillä ainakaan onnistu, että nämä ko. osapäiväiset lapset (tai sopimuksella olevat) olisivat aina eri aikaan hoidossa.
Lakiin uudistus: Kaikkien päivähoito asioista päättävien päättäjien pitäisin pakolla joutua ennen päätöksiään kenttätyöhön muutamaksi kuukaudeksi, jotta kokisivat sen todellisen arjen(ovathan he saattaneet olla kentällä joskus 10-20 vuotta sitten, mutta kun ajat ihan oikeasti muuttuvat kokoajan). Silloin kenties tulisi reiluja päätöksiä, joita ihan oikeasti pystyisi toteuttamaan!
Kun vahinkoja syntyy, älkää syyttäkö hoitajia vaan päättäjiä, nehän ne lait ja vastuut määrää!!!
Juu, laki sen määrä kuinka monta lasta voi olla yhdellä hoitajalla, mutta kuka ihan oikeasti sen lain on laatinut??? Kuinka paljon tämä/nämä henkilöt ovat olleet kenttätyössä ennen lain laatimista?? Jos yhdellä hoitajalla saa olla enintään 4 alle 3-vuotiasta tai 7 yli 3-vuotiasta, niin joudummeko me hoitajat tekemään ympäripyöreätä työpäivää? Kuinka on mahdollista pitää sallittu määrä lapsia per hoitaja, jos lapset ovat hoidossa n. 10 tuntia, mutta hoitaja vähemmän? Eikö lakiinkin sitten pitäisi liittää, että lapsetkaan eivät saa olla hoitajaa kauemmin hoidossa? Ja osapäiväiset lapset lasketaan kaksi lasta yhdeksi. Vaikka he ovatkin vain puoli päivää, niin silti heitä on silloin kaksi lasta. Ei se meillä ainakaan onnistu, että nämä ko. osapäiväiset lapset (tai sopimuksella olevat) olisivat aina eri aikaan hoidossa.
Lakiin uudistus: Kaikkien päivähoito asioista päättävien päättäjien pitäisin pakolla joutua ennen päätöksiään kenttätyöhön muutamaksi kuukaudeksi, jotta kokisivat sen todellisen arjen(ovathan he saattaneet olla kentällä joskus 10-20 vuotta sitten, mutta kun ajat ihan oikeasti muuttuvat kokoajan). Silloin kenties tulisi reiluja päätöksiä, joita ihan oikeasti pystyisi toteuttamaan!
Kun vahinkoja syntyy, älkää syyttäkö hoitajia vaan päättäjiä, nehän ne lait ja vastuut määrää!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei!
Muutkin ovat huomanneet tämän epäkohdan, alla joitakin lainauksia asiasta. Esimerkiksi oikeusasiamies on vaatinut selvitystä Helsingin päiväkotien ylibuukkauksesta. Päätös asiassa pitäisi tulla tämän kuun aikana.
"Oikeusasiamies arvostelee päivähoitoasetusta tulkinnanvaraisuudesta
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio esittää maan hallitukselle, että päivähoidon henkilöstömitoitusta koskevaa lainsäädäntöä tulee täsmentää. Hän pyytää valtioneuvostoa ilmoittamaan maaliskuun 2005 loppuun mennessä, mihin toimiin oikeusasiamiehen esitys on antanut aihetta.
Paunion päätös liittyy vuonna 2002 eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyyn kanteluun. Se koski Helsingin sosiaaliviraston läntisen sosiaalikeskuksen suunnitelmiin nostaa päiväkotien käyttöaste 90 prosentista 93:een ja täyttöaste 105 prosenttiin syksystä 2002 lähtien. Kantelija katsoi, että 105 prosentin täyttöaste merkitsee päiväkotien ylitäyttöä päivähoitoasetuksen vastaisesti.
Kantelija arvosteli myös tapaa mitata suhdelukua. Kantelija katsoi, että sosiaaliviraston mittarina käyttämä käyttöaste ei kuukausittaisena prosenttilukuna kuvaa päiväkotien päivittäistä tilannetta. Se oli hänen mielestään epätarkoituksenmukainen varhaiskasvatuksen mittari. Sosiaaliviraston tilastoyksikkö ilmoitti, ettei käyttöastetta mitata päiväkohtaisesti.
Oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan Helsingin sosiaaliviraston läntisen sosiaalikeskuksen tapa ottaa lapsia alueen päiväkoteihin järjestelmällisesti 105 prosentin täyttöasteella ei ollut päivähoitoasetuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää koskevan säännöksen mukainen. Hän katsoi, että asetuksen 6 §:n 5. momentin säännös edellyttää päiväkotikohtaista ja yksittäistapauksellista harkintaa poikettaessa saman pykälän ensimmäisissä momenteissa säädetystä suhdeluvusta.
Lisäksi Paunio katsoi, että suhdeluvun toteutumista kuvaava kuukausikohtainen keskimääräinen käyttöaste ei anna riittävää kuvaa suhdeluvun toteutumisesta ja päivittäisistä tilanteista päiväkodeissa.
Oikeusasiamiehen ratkaisu on merkittävä ja noudattelee niitä linjauksia, joita sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt. Ministeriön mukaan suhdeluvun määräytymisen lähtökohtana on, jossa lapsia otetaan päivähoitoon. Lapsia voidaan ottaa asetuksen sallimassa suhteessa käytettävissä olevaan kasvatus- ja opetushenkilöstöön nähden. Suhdeluvun mukaisen henkilöstön on oltava säännönmukaisesti käytettävissä päiväkodin aukioloaikana huomioon ottaen kokopäiväisen henkilöstön työaikasäännökset.
Ns. ylibuukkaus (esimerkiksi että alle kolmivuotiaita otetaan ryhmään 13 ja yli kolmivuotiaita 23) on kunnissa varsin yleistä. Oikeusasiamiehen kanta on saatettava kuntien tietoon, jotta tilanne korjautuisi. Valtakunnan tasolla asia tulee esiin hallitusohjelmaan kirjatun päivähoitolain uudistamisen yhteydessä."
Lähde: Lastentarhanopettajaliitto www.lastentarha.fi
Mitähän se laki sitten sanoo?
"6 §
Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus.
Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13:a osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.
Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa.
Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus.
Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole jatkuvasti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää.
8 §
Perhepäiväkodissa voi hoitaja samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta, perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuna, sekä näiden lisäksi yhtä osapäivähoitoa saavaa esiopetuksessa olevaa tai koulunkäynnin aloittanutta lasta.
Perhepäiväkodissa voi kaksi hoitajaa samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta sekä näiden lisäksi osapäiväisesti kahta esiopetukesssa olevaa tai koulunkäynnin aloittanutta lasta.
Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta.
Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 5§:ssä säädetty kelpoisuus.
Kun perhepäiväkodissa hoidetaan yhtä tai useampaa erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevaa lasta, tulee tämä ottaa huomioon perhepäiväkodissa samanaikaisesti hoidettavien lasten lukumäärässä, ellei tällaista lasta varten ole erityistä avustajaa.
Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei sovelleta kunnan järjestäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan."
Lähde: Asetus lasten päivähoidosta 6 § ja 8 §
Oliko asiat ennen paremmin? Taisi olla, ainakin alla olevan lainauksen perusteella. Säästövimma on tehnyt asioista huonommat. Toivottavasti voidaan palata "vanhoihin hyviin aikoihin".
"Katsottaessa taakse päin voidaan havaita, että 1980 luvulla oli selkeät normit mm. päivähoidon lapsiryhmän koolle ja myös sille, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi vähensi lapsiryhmän maksimikokoa yhdellä. Alle kolmevuotiaiden osastolla sai olla enintään 12 lasta ja esi-merkiksi alle yksivuotias vei kaksi paikkaa, kuin myös erityistä tukea tarvitseva pikkuinen. 1980 luvulla tuotiin 1-3 vuotiaiden osastoilla esiin pedagogisuuden edellytys mm. sen kautta että ryhmiä perustettaessa yhdellä työntekijällä tuli olla lastentarhanopettajan kelpoisuus. 3-6 vuotiaiden ryhmissä sai olla 20 lasta, mutta lääninhallituksen luvalla voitiin antaa lupa kahteen ylipaikkaan. Tähän aikaan oli olemassa myös ohjeet päiväkotien tilasuunnittelua varten, ohjeiden mukaan kokopäiväosastossa tuli olla 6 m2 lasta kohden."
Tässä taustaa tutkimukselle, mitä tutkimuksessa sitten selvisi?
"Lapsia oli ryhmissä 7-38. Yhtä kasvatus- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää kohden oli lapsia 2-25. Ne lapsiryhmät, joissa suhdeluku oli alle neljä, olivat joko erityisryhmiä, vuorohoitoryhmiä tai pääasiassa alle kolmevuotiaita lapsia varten. Suhdeluku oli joissakin todella korkea - yli 20. Kaikissa näissä ryhmissä oli joko kaikki tai suuri osa lapsista osapäivähoidon tarpeessa ja ryhmässä oli yksi opettaja ja avustaja tai laitosapulainen. Näytti siltä, että päivähoitolain mukaiset suhdeluvut ylittyivät osassa ryhmistä. Kaikkien lapsiryhmien aikuinen-lapsi suhdeluvun keskiarvo oli 7.7 ja mediaani kulki 7.3:n kohdalla."
Eli samat havainnot kuin sinulla.
"Kyselylomakkeessa oli kolme avointa kysymystä. Ensimmäinen liittyi erityispäivähoidon ongelmakohtiin. Lähes puolet vastaajista toi esiin sen, että lapsiryhmät olivat liian isoja. Tämän lisäksi neljännes ilmoitti aikapulan olevan ongelma, samoin vähäisen henkilökuntamäärän. Erityishenkilöstön puute oli neljäsosassa vastauksissa. Reilu viidennes ilmoitti, että tiedon ja koulutuksen puute on ongelma."
Eli erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset eivät aina saa sitä liian suuren lapsiryhmän takia.
Koko selvitys on luettavissa tuossa:
http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/LTOL/Verkkojulkaisut/Julkishallinnon+hajauttaminen+-+milt%E4+p%E4iv%E4kodin+lapsiryhm%E4t+n%E4ytt%E4v%E4t+muutosten+j%E4lkeen?documentId=it08703153410931&cmd=download
Asia on erittäin tärkeää, mm. Lastentarhanopettajaliitto tekee arvokasta työtä asian eteen, mutta ilman vanhempien - eli varhaiskasvatuspalveluasiakkaiden - panosta asiassa tuskin edetään. Eli jokainen ottakoon yhteyttä oman kuntansa päättäjiin ja vaatikoon ryhmäkokojen suhdeluvun noudattamista!