Kuvitelkaa seuraava tilanne..Olet ihastunut korviasi myoten parhaan kaverinne ex.kumppaniin,he ovat juuri eronneet.Olet niin ihastunut että tunne on vahintään yhtä vahva kuin se legendaarinen ensirakkaus.
Ja tunne on kaikenlisaksi molemminpuolesta.
Mutta..kaverikin on vielä ihastunut ja yrittää häntä takaisin,koska on niin onneton ilman häntä..siis paras kaverisi,eikä hän tiedä tästä uudesta kuviosta joka murskaa ne pienetkin mahdollisuudet saada suhde takaisin ja se tieto voi mahdollisesti ajaa hänet tekemaan ikaviä ratkaisuja itselleen tai muille jopa.
Eli olet läytänyt jotakin mitä aina olet halunnut ja uneksinut,sen jonka kaikki haluaisivat loytää.Mutta jos tartut tähän tilaisuuteen...menetät parhaan kaverisi ennaltaarvaamattomin seurauksin.Mutta jos hylkäät tämän,et voisi ikinä antaa sitä anteeksi itsellesi.
Mikä tässä vaakakupissa painaa eniten.millä perusteilla tekisitte valintanne.
Ja tunne on kaikenlisaksi molemminpuolesta.
Mutta..kaverikin on vielä ihastunut ja yrittää häntä takaisin,koska on niin onneton ilman häntä..siis paras kaverisi,eikä hän tiedä tästä uudesta kuviosta joka murskaa ne pienetkin mahdollisuudet saada suhde takaisin ja se tieto voi mahdollisesti ajaa hänet tekemaan ikaviä ratkaisuja itselleen tai muille jopa.
Eli olet läytänyt jotakin mitä aina olet halunnut ja uneksinut,sen jonka kaikki haluaisivat loytää.Mutta jos tartut tähän tilaisuuteen...menetät parhaan kaverisi ennaltaarvaamattomin seurauksin.Mutta jos hylkäät tämän,et voisi ikinä antaa sitä anteeksi itsellesi.
Mikä tässä vaakakupissa painaa eniten.millä perusteilla tekisitte valintanne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
no tietenkään en ottais kaverin EXää, sehän on myös kirjoittamaton sääntö, sen lisäksi kaveri tykkäis niin pahaa kyttyrää että tuskin olisin enää sen kaveri
Vuosia sitten mulla oli sama tilanne. Parhaan ystävättäreni poikakaveri juoksi perässäni rakastuneena ja niin olin minäkin.
Mutta... moraali voitti. EN kertakaikkiaan voinut ystävälleni tehdä niin kehnoo temppua, vaikka tuntui, että tää kaveri olis ollut se OIKEA.
Jälkeenpäin en ole katunut ratkaisuani. Se "rakastettu" löysi täysin uuden naisen muualta ja osoittautui vaimonhakkaajaksi vuosien kuluessa.
Minulla ja ystävättärellä on uudet, ihanat miehet ja aviossa ollaan (lapsiakin) ja ystävyytemme on pysynyt.
Jos 2 VAPAATA ihmista tuntee vetoa toisiinsa ei siina ole mitaa.Tottaha se voi kaverii kirpasta mut ei kukaan omista ketaan.Ei ole olemassakaan NIIN hyvaa kaveria etta kieltaisin itseltani mahdollisuuden loytaa joku vain jotta en loukkaisi kaverin tunteita suhteesta jota ei ole enaa olemassa.
ajattele nyt kerrankin itseäs ja kuuntele sydämmesi ääntä. et voi uhrautua kaverin takia ja välit niiltä kuitenkin manee ennemmin tai myöhemmin, ei sinun murhe!!!ei muuta ku anna mennä vaan
voittehan te tapailla kertomatta siitä tälle kolmannelle osapuolelle...Ja kun aika on sopiva,ts.tämä kolmas henkilö on päässy tästä yhdestä "irti",voitte alkaa seurustelemaan "vähän vakavammin"=)Tuskinpa se silloin enään missään niin kauheesti tuntuu,että teidän ystävyyssuhde siihen kaatuisi...