Missä vaiheessa rikosasiassa lukitaan kirjallinen menettely? Saako epäilty tietää jo kuulustelussa, jos asianomainen on suostunut kirjalliseen menettelyyn, vai tuleeko tieto vasta esitutkinnan päätyttyä, jolloin voi suostua siihen tunnustamalla vaikka olisikin kiistänyt teon kuulustelussa?
Kirjallinen menettely
Anonyymi
671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voit kysyä asiasta poliisilta, mutta poliisi päättää kertooko se asiasta, koska tutkinnallisista syistä esitutkintatiedot voidaan pitää salaisena asianosaisilta. Jos kuitenkin kerrot haluavasi tunnustaa rikoksen tiedon saatuasi, voi poliisi olla hyvnkin myöntyväinen tietoja antamaan.
Rikoksen tunnustaminen edellyttää uutta kuulustelua, jossa tunnustaminen käydään lävitse.
Selvä homma. Esitutkintapöytäkirjasta selvinnee asian laita ja voi sitten sopia uuden kuulustelun tilanteen mukaan.
Ei sitä uutta kuulustelua suoriteta. Saat haasteen, missä kysytään myönnätkö syyllisyytesi syyttäjän syytteessä kuvaamaan tekoon ja suostutko asian käsittelemiseksi kirjallisessa menettelyssä, sekä luovutko oikeudestasi suulliseen käsittelyyn..
Jos epäilty on kiistänyt syyllisyytensä esitutkinnassa, rikosasian haasteessa ei kysytä, suostuuko vastaaja kirjalliseen menttelyyn. Kirjallinen menettely voidaan silloin vielä kuitenkin toimittaa, jos vastaaja ilmoittaa syyttäjälle, että haluaakin tunnustaa rikoksen. Silloin syyttäjä määrää esitutkintaa täydennettäväksi ja vastaaja kutsutaan poliisin kuulusteluun uudestaan.
Juuri noin, mutta kyllä rosvo laitetaan jo poliisikuulustelussa tosiasioiden eteen, mutta hermo voi pettää rosvoltakin. Ei se mitenkään myönteistä kuvaa anna, jos ensin jyrkästi kiistää syyllisyytensä, mutta myöhemmin myöntää, että olen sittenkin syyllinen, eikä se ole enää siinä vaiheessa rangaistusta mitattaessa alentava seikka, ehkä päin vastoin.
Aivan, teon tunnustaminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos haluaa saada siitä lieventävän seikan rangaistusta mitattaessa. Myöhemmin tehty venkoilu on merkityksetöntä. Syyttäjä voi ottaa herneen nenäänsä ja päättää lisäksi syyttää jostakin muusta teosta, josta ei ehkä alun alkaen aikonut syyttää kohtuussyistä.