Olipa kerran nainen, jolla oli elämä. Ihan tavallinen nainen ihan tavalllisessa elämässä. Ei ehkä superonnellinen, mutta tyytyväinen elämäänsä.
Toisaalta oli mies, jolla oli myös oma hyvä elämänsä onnen tunteineen.
Nämä kaksi kohtasivat ja katselivat toisiaan vähän ihmetellen, mikähän mies ja mikähän nainen se tuokin on. Kunnes kerran jossain välähti taikasauva ja kaksi sydäntä lähti lyömään samaan tahtiin. Tämän jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan. Erossa ollessa he tunsivat suunnatonta ikävää. Toisen näkeminen aiheutti tuskallista kipua, mutta samalla mitä suurinta onnen tunnetta.
He kiersivät toisiaan kuin kuumaa puurokattilaa jännityksen vallassa, mutta pikkuhiljaa alkoivat tuntea toisiaan enemmän ja enemmän.
Joku päivä he saavat toisensa. Joku päivä he tuntevat toistensa lämmön ja kiihkon. Joku päivä he koskettavat taivaan kanssa yhdessä. Eivätkä he sitä hetkeä koskaan unohda.
Sen pituinen se. Hyvää yötä.
Toisaalta oli mies, jolla oli myös oma hyvä elämänsä onnen tunteineen.
Nämä kaksi kohtasivat ja katselivat toisiaan vähän ihmetellen, mikähän mies ja mikähän nainen se tuokin on. Kunnes kerran jossain välähti taikasauva ja kaksi sydäntä lähti lyömään samaan tahtiin. Tämän jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan. Erossa ollessa he tunsivat suunnatonta ikävää. Toisen näkeminen aiheutti tuskallista kipua, mutta samalla mitä suurinta onnen tunnetta.
He kiersivät toisiaan kuin kuumaa puurokattilaa jännityksen vallassa, mutta pikkuhiljaa alkoivat tuntea toisiaan enemmän ja enemmän.
Joku päivä he saavat toisensa. Joku päivä he tuntevat toistensa lämmön ja kiihkon. Joku päivä he koskettavat taivaan kanssa yhdessä. Eivätkä he sitä hetkeä koskaan unohda.
Sen pituinen se. Hyvää yötä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tap,tap. Muuten hyvä, mutta ei tunneta.
Sehän on satu. Tunnetko punahilkan, tuhkimon tai edes sitä sutta? Et varmaan niin.
Naisilla ei pääosin ole elämää ilman miestä. Tämän perustan empiiriseen tutkimukseeni.
Ei pidä paikkaansa. Olen nainen ja ollut puolet aikuiselämästä yksin omasta halustani. Nyt vasta eksyin tännekin. En vuosi sitten tai toissa jouluna vaan vasta nyt.
Ei tuo tarkoita sitä ettetkö olisi haaveillut miehestä...
No pistäs prujua tästä empiirisestä tutkimuksesta, vai onko vaa yks dia googlesta ladatun kuvan ja ankean sloganin kera
En edes haaveillut. Nyt vasta kun ihastuin yhteen haaveilen hänestä. Kyllä miehet on enemmän parisuhderiippuvaisia kuin naiset.
Vastalause!
Haiskahtaa ironialta?
Johtunee lukijan ennakkoasenteista
Kaunis Ilta-satu. ♥️ Sitä lukiessa valtaa lämmin välittävä tunne. Noin omakin tarina on mennyt. Onnellinen olen ja olen ollut, vain (ex)parisuhde on tökkinyt, tuottanut pahaa oloa ja vaivannut rakkaudettomuudellaan ja vuosien selibaatilla menneinä vuosina.
Hän on saanut minun maailmani järisemään. Kun rakastuin, se tapahtui ilman, että olin varautunut tai suunnitellut sitä. Tajusin miten rakkauden vajaa olen vuosia ollut. Tajusin miten paljon häntä tarvitsisin ja haluaisin, ja miten paljon olisin valmis itse antamaan, jos vaan saisimme mahdollisuuden. Kaikki tuntuu vaan niin selittämättömän oikealta, vaikka yhtään mitään ei ole tapahtunutkaan. ♥️
Kauniita unia myös puolestani. 🥰
Älä pelkää taidoit menettäö mahdollisuutesi siihen uuteen alkuun.
Mahdollisuuteen tarvitsee kaksi samaa haluavaa ihmistä. Mahdollisuus realisoituu vain, jos jompi kumpi tekee aloitteen ja toinen haluaa siihen tarttua heti tai myöhemmin. Oman osani olen tehnyt mahdollisuuden eteen.
Oma tahto ei pelkästään riitä, oli se sitten kuinka iso tahansa.
Ihana, kuin mun tilanne. Nyt saan nukuttua kun luin sadun😴
Sadussa oli mukana sairaus suurimmassa roolissa. Ikääntyminen ja menetykset saaneet inhimillisyyden, elämän lyhyyden. Jokainen voi virheelliseti nähdä asioita.
Kyllä- loppukaneetti on jokseenkin korvaamaton😎
Entä jos juonenkäänne sisältäisi sen, että he tutustumisen jälkeen lähtivät eri teille?
5 v sitten sadut päättyivät aina surullisesti. Jotain on tapahtunut.
Sehän tässä painaa minua, kun en saa nähdä sinua. Minun pitäisi saada tavata sinut ja nähdä, mitä sinulle kuuluu.
Sadussa puhuttiin yhteisestä hetkestä. Se voi olla tunti, päivä tai loppuelämä. Sanat voi jokainen tulkita tavallaan. Satuja on yhtä monta kuin ihmisiä. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Sinulle ja sinulle, eli tarunhohtoisuus jatkuu kurpitsavaunussa tjsp hoh ho hoo kä kä...ti kää, lainasin maneeria, mutten siks että se ois nii hyvä
Ja kuka sinä olet? Mies ajatuksissani?
Olipa kerran nainen jolla oli joskus elämä, normaali todentuntuinen.
Keskiössä oli perhe lapsineen. Monien elettyjen vuosien jälkeen, naisen oli jatkettava elämää ilman aviomiestä. Ajatus oli jatkaa elämää itsellisesti ja löytää hyviä asioita elämään. Karmako lie vai pienen ihmisen syntisyys vaikuttivat siihen, että yksin elo ja oma rauha jäi lyhyeksi. Nainen sotkeentui vahingossa narsistiseen hyväksikäyttäjään, ihmiseen jonka mieli oli niin sekava ja vaikea selkoinen:
Selvisi tämä asia naiselle: Jos halua ja tahtoa olisi ollut päästä helpoimman tien kautta osalliseksi narsistin pääkoppaa ja arvoituksia naisen olisi täytynyt antaa periksi ja luopua täysin omasta tahdostaan, vähäisestä ilosta joka elämässä kantoi eteenpäin. Mutta mitä tahtoi nainen elämässä eniten?
Sitä ei narsisti ja hänen suuri hovi väkensä millään ymmärtäneet!
Narsismia sairastava ei ehkä ollut todellisuudessa niin paha ihminen, kuin salaa kuiskittiin. Olipahan vain hyvin yksinäinen, periksiantamaton jo valmiiksi rikki revitty ja haavoittunut. Suurin ongelma hänen elämässään oliko?
Se että kun ei onnellinen itse elämässä, niin ei ollut oikeutta saada tuntea onnellisuutta ihminen, joka ei siinä vierellä todellisesti ollut eikä koskaan siinä tulisi olemaan. Päänupissa sai elää edelleen sitkeästi kuvitelma, elämästä joka ei ollut mitään ilman uhria, ihmistä joka ei ollut miltään osin sopiva puolisoksi ei edes ystäväksi.Toisiinsa näillä kahdella ihmisellä ei ollut mitään todellisia tunteita, eikä asiat voisi koskaan kääntyä sillä tavalla, että nämä kaksi ihmistä yhtyisivät.
Jossain oli toisenlainen mies olemassa eläen hyvää elämää jonka oli ansainnut kovalla työllä. Hän ymmärsi, puolusti, kannatteli, kärsi ja rakasti pyytämättä vastarakkautta. Jonka tavallaan tiesi mahdottomaksi todellisessa elämässä!
Hänelle olen kiitollinen ikuisesti ja kiittäisin polvillani jos voisin.
Ookko töissä vai missä
Saduissa on yleensä se paha peikko tai pahanoita, jonka pauloihin moni jää kärsimään:)
Prinsessa sadut ovat ohi jo, prinssit ovat vain vellihousuja ja mammanpoikija.
Tapailetteko vielä?
Joo prinsessat muuttuneet noidiksi lentävine luutineen.:)
Ei tässä sadussa ole mitään pahaa ollut eikä tulossa. Tunteita vaan. Ap.
Kyllä tää satu alkaa sakkaamaan ja sgagaamaan, loppukysymykseen viitaten
Seikkailet mun sadussa vai mistä tiedät, että sakkaa?
No tän kyllä tietää, mistä on kyse, sivusta kommentoin.
Nähtiinkö mies unessa ja juteltiin vai kuvittelinko vaan?
Miten on mies?
Miten on mies?
Vieläkö elättelet toiveita siitä, että olen elämäsi jatko-osa?
Koska ymmärrät, että mitään pakkoa ei ole jakaa sinun kanssasi mitään?
Lapsellista ja surkeaa läheisriippuvaishorinaa. Varmaan jonkun seniilin eläkeläisen avaus.
Olipa kerran nainen joka melkein sai ihanan elämän, muttei sitten saanutkaan. Sai jotain. Sen pituinen se. Katellaan jatko-osa.
Ihanan elämän? Onpa lapsellista :)
Ap.
Sai sinulta jotain jatko-osassa, näinkö tarkoitat?
Entäs jos nainen ei huolisi mitään sínulta?
Koska ei halua sinuun tutustua..
Sen pituinen se..
Olette te viisaat, viisaita. Missä olitte apua pyytäessä ? Miksi totuus poltti, miksi ei annettu, eikä haluttu tietää. Onko sulat hatuissa suuria? Kenen syy ???????????