Tänään puhuin mun ystävälle sinusta. Hän sanoi, että puhu vaan, niin saat sen ulos. Sen jälkeen olen ollut taas tosi yksinäinen, ahdistunut ja itkuinen. Yritän prosessoida sua siis pois mun mielestä ja elämästä. Et voi käsittää, kuinka kipeää se tekee. En haluaisi luopua susta, mutta tuntuu ettei sille ole vaihtoehtoa.
Olet jotain vähän enemmän
Anonyymi
34<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Miksi taistelet tunnetta vastaan? Hyväksy tunteesi niin niistä on helpompi päästä irti. Meneekö aloitus n-m?
Miehestä kirjoitin.
Ja en tiedä, olenko taistellut niitä vastaan.. Tosin joskus on ollut vaikea hyväksyä, että tunnen niin voimakkaasti, kun mitään ei tullut takaisin.
Tai siis aika ristiriitaisesti kai kirjoitan. Jos siis täysi hyväksyn tunteen, niin kuin olen joskus tehnyt, ei se ole kuitenkaan auttanut. Silloin elän jotenkin siinä odotuksessa ja kuvittelussa, että jotain voisi vielä tulla. Elämä lipuu ohi. En haikaile mitään parisuhdetta, vaan vapautta. Haluan olla täysin vapaa voimakkaiden, rajoittavien tunteiden kahleista. Sietämätön olotila ja jatkunut jo aika pitkään.
Kysy siltä mieheltä sopivassa tilanteessa kahden kesken vaikka että onko hän havainnut mitään välillämme ,Eli heität näin pallon miehelle , jos mies tuntee sinua kohtaan jotain suurempaa , hän pystyy jo tämän avauksen avulla kertomaan vähän suuntaviivoja . Et menetä pahimmassakaan tapauksessa kasvojasi koska mies joutuu kertomaan onko hän havainnut mitään erikoista .
Lisään vielä että jos mies todella on kiinnostunut sinusta niin tässä vaiheessa sanainen arkku aukeaa .
Hän ei ole tehnyt mitään. Joskus tapailimme vähän aikaa. Lopetin sen, kun tapaamiset tapahtuivat täysin hänen ehdoillaan. Juttelimme ja hän sanoi, ettei voi minulle varata ennalta aikaa. Siis olen kokenut nöyryytystä, enkä varmasti avaa aihetta enää. Kannan kaunaa siitä, miten huonosti ja ilkeästi kohteli minua. En tiedä onko muuttunut hieman, kun on vähentänyt päihteidenkäyttöään. Sen vuoksi ehkä on alkanut uudestaan toivo itää. Silti tuntuu, ettei ole luonne mihinkään muuttunut. Enkä näe häntä missään, mutta tunteissani olen edelleen kiinni.
Miksi edes jonkun juopon pelurin perään haikailet???!!
En nyt näe häntä aivan niin.
Oletko sanonut miehellesi että haluat vapautta etkä halua olla enää vankina ja kuihtua kasaan tunteidesi kanssa?
Tuota minä olen jo useammin vuoden tehnyt. Olen sanonut ”miehelle”, etten halua jatkaa jo viime syksynä. Enkä olen tilivelvollinen parisuhdemielessä, vaikka tila ei olekaan julkinen enkä ole jaksanut puskea omaisuudenjakoa läpi. Eikä juuri nyt taida kiinteistöjen myynti olla helppoa. Pitäisi uskaltaa ostaa ex ulos.
Puhuit kuinka vaikealta suhteen lopettaminen tuntuu, onko sinulla vielä rakkauden tunteita miestäsi kohtaan vai onko vaan ajan tuomaa kiintymystä?
Ei ollut aloittajalta. Aloittaja elelee yksikseen, ei miestä.
Vaarallinen vaihe.
Kerrotko lisää, jos olet saman kokenut.
Suhteistasi en tiedä, mutta tärkeää on käsitellä ensimmäinen pettymys, joka saa horjumaan.
Mutta entä jos minä haluan sinut?
Oletko ilmaissut tunteesi minulle?
Et ole. Enkä ole varma sinusta vaikka silmistäsi näen jotain enemmän.
En minäkään halua elämääni kurjuutta ja kuihtumista.
Haluan sinut!
Miksi asiat tehdään vaikeiksi. Mene puhumaan suoraan tunteidesi kohteelle niin asiaan tulee päätös. Puhumiset kavereiden kanssa ei ajatuksia selvitä kuin hetkeksi.
Kerroin kyllä aikanaan tunteistani hänelle. Eikä hän halunnut minun kanssani suhdetta.
Mitä sitten enää jahkailet? Anna olla
Löytyykö ihmisillä noin yleensä sellainen nappula, millä saa tunteet on/off? Itseltäni ei taida löytyä.
En tiedä mutta luulen että sun olisi hyvä saada tuohon tunnekuoppaan joka hänen jälkeensä jää, jotakin muuta se täyttämään. Jos keskityt tähän uuteen asiaan niin täysillä, että on helpompaa sen avulla irrottautua menneestä. Mutta mitä se kohdallasi olisi, voiko se olla joku mielenkiintoinen harrastus, toinen ihminen tai jotakin muuta, sen tiedät vain sinä itse.
Ei mitään laastarisuhdetta. Koen että on väärin laastaria kohtaan. Ja kyllä kokeilin jo senkin, ei helpottanut. Tällä hetkellä harrastukset rajoittuu lenkkipolulle ja kotioloihin. Jatkuva kotonaoloilu tekee nyt juuri olon tällaiseksi, että kaipaa. Paremmin pärjäilin, ennen koronahysteriaa. Yritän pitää itseni irti siitä, lukea uutiset ja ohjeistukset vain luotettavista lähteistä. Mutta tuntuu, että ihmisten elämä pyörii aika paljon vaan tämän ympärillä nyt. Ja sitten kytätään ja pelotellaan. Herkkänä koen aika kovaa ahdistusta, kun olen huomannut, että monet ihmiset on aika sekaisin. Pelko sen varmaan teettää.
Älä pyyhi pois ,vaan tule pysäkille.
Sinulle kun mun pitää kaikki kertoa. . .
Huomasin eräänä päivänä katsovani jotain hupiohjelmaa, nautin siitä, nauroinkin. Sitä ei ole tapahtunut vuosiin. Parempaan päin menossa.
Kyllä itse yritän ottaa ilon irti ja nauraa mahdollisimman paljon. Ap.
se on hyvä asia, että nautit elämästäsi, ja olisin mielihyvin kaverisi.
Onko se mies Bill Rates? On vaikea luopua triljoonista.
Ei tosiaan ole vaihtoehtoa. Hyväksy se, ettei hän ollutkaan se sinulle sopiva ihminen eikä suhteenne olisi sitä, mitä kaipaat. Tottakai saa olla pettynyt, mutta ei kannata surra ihmistä, joka ei ole sitä mitä luulit tai toivoit. Minunkin on nyt irrottauduttava miehestä jota olen tapaillut, koska hänestä oli ihan ok harrastaa seksiä toisen kanssa ja jatkaa samaan malliin. Mm, ei, ei ollutkaan meidän välillä sitä mitä luulin ja ansaitsen parempaa.
Palstariippuvaisuus voi siis pahentua joillain krooniseksi...
Ei vaan kirjoitan asioita, niin hetkeksi edes helpottaa. Ihmisillä on eri tapoja purkaa tunteitaan, mulla on kirjoittaminen ja käsillä tekeminen. Musiikin kuuntelu, lenkillä käynti, mindfullness, rentoutusharjoitukset, jooga.. Eri tapoja purkaa ahdistusta. Välillä puhun jollekin, en vaan aina voi. Käyt itsekin täällä kurkkimassa, kun tähänkin laitoit kommenttisi ;)
On vaihtoehtoa , minä olen päätökseni tehnyt, sinun kanssasi tai yksin,😀
Lappiin 😀
vitun neliö, neiti vAnessa......
https://www.youtube.com/watch?v=g39kfkRrcoQ
En tiedä kuka olet, mutta mitäs siellä Lapissa? Patikointi voisi olla mukavaa. Ja joku lämmin mökki keskellä ei mitään ja ruokaa riittävästi.