Maalämmössä päästään pieniin käyttökustannuksiin ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Jos:
-Päädytään täystehomitoitukseen.
-varaaja on Suomessa vähintään 300 litraa.
-sähkövastus on varolaitteena.
-lämpöpumpussa on tulistusominaisuus.
-lämmönkeruuputki / lämpökaivo on mitoitettu täydelleteholle (merkistä ja mitoituksesta riippumatta).
-laadukkaat komponentit.
-pitkä kokemus mitoituksesta.
-materiaalit oikeita esim. keruupiireissä.
Jos:
-Päädytään täystehomitoitukseen.
-varaaja on Suomessa vähintään 300 litraa.
-sähkövastus on varolaitteena.
-lämpöpumpussa on tulistusominaisuus.
-lämmönkeruuputki / lämpökaivo on mitoitettu täydelleteholle (merkistä ja mitoituksesta riippumatta).
-laadukkaat komponentit.
-pitkä kokemus mitoituksesta.
-materiaalit oikeita esim. keruupiireissä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Pelkästään hyvä kate (myyjälle) ei riitä ostajalle osateholämpöpumpun valintakriteeriksi
Osatehomiehet elekää viittikö kertoa valintakriteerinä pelkästään Teidän parempaa katettaa. Teidän kate häviää lyhyellä tähtäimellä jonnekkin, kestävän kehityksen mukaisesti voisitte joskus perustella osatehoisuutta oman näkemyksenne mukaisesti.
Eli, MIKSI JOKU OSTAIS OSATEHOMITOITETUN LÄMPÖPUMPUN?
Aikuusen oikeesti osatehomiehet voisivat perustella ostajille niitä hyviä / parempia ominaisuuksia osateholämpöpumpun osalta.
Mikä vaikutus:
-täysteho / osateho
-lämpökaivon syvyyteen / keruuputken määrään
-lämpimänläyttöveden tuottoon perheelle
-käyttökustannuksiin
-tulistus on / ei
-kompressori ja vaihtimet 50 :%ia vai 100 :%:ia
-halpa hinta, vai enemmän ominaisuuksia ja vähemmän käyttötunteja.
-mikä on omakotitalon yleisin varaajakoko? 300 litraa, vai?
Jokainen Teidän asiakas rakentaa kotinsa vakavissaan, miksi Te "pelleilette" Heidän kanssa?
Perustelkaa osatehomiehet Teidän osatehomitoitus ja sen paremmuus Teidän näkökannaltanne katsottuna!
-pieni varaaja
-ilman tulistusta
-pieni kompressori
-pienet vaihtimet
-suoransähkön rinnankäyttö mahdollisuus
vai:
-vähintään 300 litrainen varaaja
-tulistusominaisuudella saadaan myös lämminkäyttövesi riittävän kuumaksi ja riittävästi, menettämättä oleellisesti hyötysuhdetta.
-Isompi kompressori ja vaihtimet täystehomitoituksessa kompensoidaan isommalla vesitilavuudella, eli tasataan käyntijakson pituutta.
Huomaa:
-Vesitilavuus 300 litraa, kompressori 4 kw:ia.
-Vesitilavuus 150 litraa, kompressori 2 kw:ia.
Samalla eroalueella käyntijakson pituus on yhtä pitkä, pienemmästä varaajasta varattu energia vain loppuu nopeammin, koska perheen ja kodin energian tarve on vakio.
-Myös pieni kompressori ja pienet vaihtimet lataavat uutta energiaa pieneen varaajaan, ilman tulistusta puolet hitaammin (50 %:in mitoitus), kuin täystehomitoituksen komponentit isoon varaajaan (Kapasitettia jo alunperin huomattavan paljon).
-Kun täystehomitoitettu laite on iältään 20 vuotta, on vastaavassa talossa ja perhekäytössä puolet pienemmillä komponenteilla käyttötunteja puolet enemmän ( eli 40 vuotta), jokainen voi arvailla tämän vaikutusta komponenttien elinkaareen, suhteutettuna täysteho/osateho mitoituksessa.
-Porakaivon syvyyden / keruuputken pituuden määrää kodin ja perheen energiantarve, ei laitteen merkki, eikä lämpöpumpun mitoitus / teho.
-Jokainen rakentaa kotinsa vuosikymmeniksi, täystehomitoituksella päästään pieniin käyttökustannuksiin (suorasähkövastus varolaitteena), täyttää perheen lämpimänkäyttöveden tarpeet nyt ja tulevaisuudessa (kun energian hinta on aivan eri tasolla).
Eli, miksi joku ostais osatehomitoitetun lämpöpumpun(merkistä riippumatta)?
"jokainen voi arvailla tämän vaikutusta komponenttien elinkaareen, suhteutettuna täysteho/osateho mitoituksessa. "
Täystehopumpussa varmaan kestää kiertovesipumputkin pitempään!
Energian tarve ei ole vakio. Tänä vuonna riitti 50%. Mieti sitä. Puolet! Ja kymmenen vuoden päästä, kun Suomessa on Etelä-Saksan ilmasto, ei tarvita sitäkään.
Siinä lämpöässän ostanut ihmettelee, kun kompressori käy 10 minuuttia vuorokaudessa kovimmilla pakkasilla, jos niitä onkaan.
"Eli, miksi joku ostais osatehomitoitetun lämpöpumpun(merkistä riippumatta)?"
Siksi, että en usko toimivuudella, kestolla tms. olevan suurta merkitystä, minkä merkkisen tai maalaisen pumpun ostaa. Mielestäni hinta ratkaisee, joka ainakin omassa tapauksessani oli LÄ:n tappioksi 2500 e (kokonaisjärjestelmä porakaivolla avaimet käteen toimitettuna).
Nyt kokemuksen perusteella, jos LÄ:ssä olisi päässyt samaan hyötysuhteeseen kuin valitsemani järjestelmä, olisin säästänyt noin 60 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että LÄ olisi ollut kustannusrakenteeltaan (ellei pääomakustannuksia huomioida) samalla tasolla vasta 40 vuoden kuluttua!
Mielestäni tulevaisuudessa LÄ:ssä on siinä tilanteessa, että heidän on siirryttävä pääosin osatehomitoitukseen tai vastaavasti tingittävä merkittävästi katteesta.
Tuo 2500 euron hintaero muodostui pääsääntöisesti syvemmästä kaivosta ja itse pumpusta. Mikäli tarjous olisi ollut muutaman sadan sisällä voittaneeseen tarjoukseen, olisin harkinnut vakavasti LÄ:n hankkimista.
Itse asiassa en pidä järkevänä käyttää ylisuurta varaajaa, koska suurella varaajalla voidaan palvella vain ääripään käyttöolosuhteita, jotka ovat normaali elämisessä kohtuullisen harvinaisia. Jos energiaa varataan 300 litran varaajaan, eikä sitä käytetä kuitenkaan täysimääräisesti, katoaa lämpöenergia lämpövuotona hyvinkin eristetystä varaajasta. Käytännössä koko ajan lämmintä vettä tekevät järjestelmät (kuten MLP ja öljy) kannattaa mitoittaa mahdollisimman pienelle varaajalle ja tehdä lämmintä vettä vain tarpeen mukaan.
Sähkölämmityksessä suurella varaajalla saadaan ainoastaan hyödynnettyä yösähkön "edullisuus". Jos tarjottaisiin vain yleissähköä, ei sähkölämmityksessäkään tarvittaisi kuin käytön mukaan suunnitellut varaajat puskurina ja muutoin lämmintä vettä tehtäisiin jatkuvasti tarpeen mukaan. Toki näin voidaan nytkin tehdä, mutta silloin hukataan kaksiaikatariffin etu.
Omakotitalon ja perheen energiantarve on vakio tuotettakoon k.o energia maalämmöllä (täystehoisella, tai osatehoisella), öljyllä, sähkollä, puulla, kaukolämmöllä, kaasulla tai vaikkapa metaanikaasulla.
Vuotuinen energiantarve vaihtelee, ei kuitenkaan kovin suuresti, jos verrataan esim. astepäivälukuja.
Isommille komponenteille tulee kuitenkin suhteessa osateho mitoitukseen vähemmän käyttötunteja jokaisena vuotena, perheen käyttövesitarpeisiin ei "leudolla" talvella ole kovinkaan suurta merkitystä.
Jopa kiertovesipumpuissa on eroja, esim. jotkut käyttävävät kiertovesipumppua 25/60 ja jotkut pienempää. Kiertovesipumppuja on myös hyvästä laadusta tunnettuja sekä ns. halpatuotteija, eli eroja löytyy.
Jokainen tekee itselleen sen "parhaimman" ratkaisun, omien tietojensa ja tarpeidensa perusteella.
Onnea Teille, Teidän parhaasta ratkaisustanne.
Lämpöpumpunhinta muuttuu erittäin vähän komponenttien muuttuessa.
Esim;
Lämpöässä V8 keskimääräinen kompressoriteho 2,45 kw:ia ja Lämpöässä V15 keskimääräinen kompressoriteho 4,95 kw:ia verollinen ohjehintaero on 1.300,00 €:oa.
V8 taloon Etelä-Suomessa 100-160 m2:ä
V15 taloon Etelä-Suomessa 240-320 m2:ä.
Kaksi tärkeintä muuttujaa V8:sta V15:aan on kompressorin ja vahtimien kasvu n. 100%:illa.
Esimerkiksi 100 m2:sessä talossa voi asua samankokoinen perhe kuin 320 m2:sessä, eli lämpimän käyttöveden tarpeet ovat samat.
Lämpökaivon syvyyden määrää talon ja perheen energiantarve, ei laitteenmerkki, eikä mitoitus eikä teho. Lämpökaivo voidaan tehdä kahdella tavalla (merkistä ja mitoituksesta riippumatta), halvalla tai hyvin. (Halvalla tehty on yleensä kallein, merkistä ja mitoituksesta riippumatta).
Asennuskustannukset ovat samat V8 ja V15 laitteissa, eli se hintaero saattoikin tulla myös muista komponentti eroista.
Minä puhun nyt toteutuneista kustannuksista, teorialla ja tekniikalla on helppo hifistellä ja hämätä. Reaalielämässä vaikuttavat reaalikustannukset! LämpöÄssä ei ainakaan minun tapauksessani pystynyt tai halunnut kilpailla voittaneen merkin kanssa.
Faktat voittavat:
- LÄ:n hankintakustannus 2500 euroa kalliimpi
- LÄ olisi voinut maksimissaan säästää täysitehomitoituksella 61,17 euroa vuodessa(tarkistin juuri vastuksen käyttöasteen)
Tästä seuraa se, että seuraavat 41 vuotta ovat minulle halvempaa lämmitystä osateholla kuin täysiteholla.
Onnittelen vielä Teidän parhaasta päätöksestänne!
Kallioperä kotinne alla ei ymmärrä laitteen merkkiä, eikä laitteen tehoa. Kalliosta on saatavissa vakiona wattia/metri (merkistä ja mitoituksesta riippumatta.
Pidemmällä lämpökaivolla saadaan tuleva liuospiirin nestelämpötila korkeammalle lämpötilalle ja sitä kautta saadaan vuodesta toiseen jokaisella ostetulla kilowatilla saadaan enemmän enerriaa / ostettu sähkökilowatti.
Meistä kukaan ei pysty "huijaamaan" kallioperää, me pystymme parantamaan liuoslämpötilaa pidemmällä lämpökaivolla, merkistä ja mitoituksesta riippumatta.
Jokaisen joka päätyy maalämpöön kannattaa suosiolla teettää keruupiiri hiven pidemmäksi, koska se tulee takaisin parantuneena hyötysuhteena.
Et muuten kertonut mitään Teidän mitoituksesta?
-sijainti
-kerrosalaa
-varaajan kokoa
-perhekokoa
-tulistus on / ei
-lämpökaivon syvyyttä
-lämpimänveden tuottoa
-kompressorien kokoa
-vaihtimien kokoa
Maallikot saavat eroja esim: (samaan taloon)
-Kompressori keskimäärin 4 kW:ia, tuotto 12 - 15 kw:ia, tulistuksella, varaajat yhteensä 380 litraa (käyttövesi 340 litraa ja lämmitysvesi 40 litraa).
RÄIKEIMPIÄ ESIMERKKIÄ:
-Kompressori keskimäärin 1,2 kw:ia, tuotto n. 3,8 kw:ia ja lisättynä 9 kw:in suorasähkövastuksella eli yhteensä sähkövastuksella 9 kw:ia ja maalämpöpumpulla 3,8 kw:ia yhteensä 12,8 kw:ia.
Eli molemmilla voidaan lämmittää koti ja tuottaa perheen lämminkäyttövesi lämpöpumpulla.
"Onnittelen vielä Teidän parhaasta päätöksestänne!"
Kiitos ;-D
Energiantarve vaihtelee, päivällä vähemmän kuin yöllä, kesällä vähemmän kuin talvella, kymmenen vuoden päästä vähemmän kuin nyt (monesta syystä: lapset muuttaneet pois, ilmasto lämmennyt).
Mutta Juha väittää, että energiantarve on aina sama kuin vuonna -86 kun Helsingissä oli kaksi viikkoa pakkasta -30 astetta.
Juu kyllä kannattaa ottaa ne kerran 50 vuodessa vaatimat kilowatit sähkövastuksella (tai vielä parempaa: takalla), ei mitoittaa pumppua ja kaivoa sillä perusteella.
Kannattaa katsella Juha sinne geopron suuntaan, täystehoepistola tehosi jonkin aikaa, mutta sen aika alkaa olla ohi ... älä polta siltoja takanasi.
olen usein ihmetellyt mitä tällä "osateholla" tarkoitetaan? entä "tulistustoiminto"? kun en ole noista lämpöpumpuista täysin perillä. olen kyllä lämpöpumppua harkinnut vaihtoehtona öljylämmitykseen
Osatehoaivo tarkoittaa sitä ettei kaikki aivolohkot ole käytössä, samoin maalämpöpumpusta puhuttaessa lämpöpumpun tärkeimmät komponentit alimitoitetaan kodin ja perheen energiantarpeeseen nähden. Vajaatehoisuus täydennetään suoralla sähköllä, saunailtoina, suihkuaamuina / iltoina ym.
Tulistusominaisuus tarkoittaa maalämpöpumpuissa lämpimän käyttöveden riittävyyttä pienillä käyttökustannuksilla.
Ilman tulistusta loppukuumennus tehdään suoralla sähköllä. jolloin saadaan yhdellä yksikilowatti.
Pieleen meni. Osatehoaivo tarkoittaa sitä, että aivojen kapasiteetti loppuu kesken, kun tulee tarpeeksi pahoja pähkinöitä purtavaksi. 50 % huipputeholle mitoitettu osatehoaivo kattaa 80-90 % vuotuisesta ajatustyön tarpeesta, ja loppu on täydennettävä jostain muualta. Vaikka pilleripurkista.
eli ei osatehoaivoillakaan toimiva järjestelmä niin paljon sentään lisäpotkua tarvitse.. vain vähän enemmän pillereitä kuin täystehoaivo. tietysti napit aina maksaa mutta onko osateho siis edullisempaa hankkia vai miksi tähän joskus päädytään?
ikäänkuin täysitehoiseksi? eli ottaa isomman pumpun mitä tarvitsee? onko siinä mitään järkeä?
kellä on täystehopumppuja, muulla kun lämpö ässällä?
lisätietoa kaipaava
"kellä on täystehopumppuja, muulla kun lämpö ässällä?"
Käytännössä ei enää juuri muilla, tästä kannattaa vetää tietty johtopäätös. LÄssäkin tarjoaa nykyisin osatehomitoitusta!
On tainnut Juha S. palata lomalta kun on taas tätä juttua täällä täystuhopumpun hyväksi...
Mainostamasta omalla nimellään kun oli aloitus anonyyminä? :))
Ihan oikeasti loppuu tämän palsatn seuraaminen. Ja vain siitä syystä, että tuollainen markkinointi haisee kauas.
On lämpöässä. Kukaan muu ei tee täystehopumppuja vaikka pumppumerkkejä on kymmeniä.
Sukupuuttoon kuoleva laji... täystehopumppu.
Mitoitus on sitten eri asia. Fiksut mitoittaa osatehoisesti.
Vain hyvin harvat pumppumerkit lämmittävät lämmintä käyttövettä. Lämpöässä on siinäkin sukupuuttoon kuolevien joukossa.
MLP:lla ei kannata lämmittää lämmintä käyttövettä ainoastaan lämmitysvesi.
"MLP:lla ei kannata lämmittää lämmintä käyttövettä ainoastaan lämmitysvesi"
Kyllä kannattaa lämmittää niin kauan kun pumpun lämmityshyötysuhde on yli yhden. Käytännössä kaikki MLP:t lämmittävät myös käyttöveden pumpulla eikä lisävastuksella. Osatehomitoitus tarkoittaa sitä, että _jos_ pelkkä kompressori ei jaksa työntää riittävästi lämpöenergiaa, otetaan lisävastus käyttöön.
Meillä lisävastus on ollut vuodessa käytössä 130 tuntia, tämäkin kivitalon ensimmäisen eli ns. kuivumisvuoden aikana, jolloin energiankulutus on suurempi. Lisäksi käymme 5-7 kertaa viikossa saunomassa, ja lämpimän veden riittävyyden kanssa ei ole ollut koskaan ongelmia suuremmankaan porukan kanssa.
Vaikka minulla on osatehomitoitettu, olisin saattanut ottaa täysitehosen, jos hinta olisi ollut muutaman sadan euron sisään sama. Valitettavasti LÄ:n viimeinen tiukka tarjous oli noin 2500 euroa kalliimpi kuin nyt valitsemani järjestelmän.
Jos ajatellaan tuon 130 tunnin olevan keskimääräinen lisävastuksen tarve vuodessa, tarkoittaa se nykyisellä sähkön hinnalla noin 60 euron vuosittaista lisämenoa täysitehoiseen verrattuna. Jos ei pääomakuluja huomioida, täysitehoisen pumpun kustannukset olisivat samoissa vasta noin 40 vuoden päästä. Tällöin 2500 euron hintaero olisi kuoletettu säästetyllä energialla. Meikäläinen saattaa kasvaa jo horsmaa tuossa vaiheessa...
Mikä tuo Ceres on ellei täystehopumppu.?.
Oliko kaivot samat? Siis lähinnä syvyys, putkien määrällä ei kauheasti ole merkitystä? Luultavasti osatehokauppias oli laittanut kaivonkin osateholle. Kaivo pitää mitoittaa energiatarpeen eikä tehon mukaan. Jos kaivoa lyhentää niin silloin keruuliuoksen lämpötila on alhaisempi alentaen hyötysuhdetta. Ruotsalaistyypeissä ei ole tulistusta eli käyttöveden lämmityksen hyötysuhde on huonompi. Veikkaisin 2500 euron takaisinmaksuajaksi 40 v sijasta 10-15 v.