..muilla kokemuksia?
Meillä toimi aivan täydellisesti.
Irti ollessaan ei tullut mielellään luo.
Karkoituksen jälkeen tulee luo kuin unelma =)
Epäilin sen toimivuutta, mutta aivan suotta.
Meillä toimi aivan täydellisesti.
Irti ollessaan ei tullut mielellään luo.
Karkoituksen jälkeen tulee luo kuin unelma =)
Epäilin sen toimivuutta, mutta aivan suotta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
..hyvin tepsi kaverin koiraan!! Rupes luokse tulo sen jälkeen kiinnostamaan!! = )
...eli kuinka käytännössä teit???
Koiralauma: samaa lajia edustavien perheyhteisö.
Olen nyt tullut siihen päätelmään että: Jos koira kuvittelisi ihan oikeasti ihmisen kuuluvan omaan laumaansa, sen täytyisi silloin kuvitella että ihminen on koira. Mutta kuinka ollakkaan, ihminen näyttää, haisee, ja ennenkaikkea käyttäytyy aivan erillailla kuin koira. Koira tietää olevansa koira sillä se on pienenä viettänyt aikaa sisartensa ja emonsa kanssa, se ei siis kuvittele olevansa ihminen.
Ja toiseksi, tuliko kenellekkään mieleen (pirez varsinkin kun tykkää näistä Fennelin ja Peetsan jutuista niin kovin) että 1. jos koira näkee ihmisen omana laumanaa, ja se saa "karkoituksen" sieltä, koira tulee takaisin vain sen takia että se PELKÄÄ että se saa "huutia"( älköön ottako nyt väärin) jos se ei tule. 2. jos se ei kuvittele ihmisen olevan omaa laumaa, kaikki mitä se on oppinut tähän mennessä luoksetulosta kaatuu siihen kun ihminen antaa sille lähdöt kun se tulee iloisena luokse (vaikka perkele sitten 10min. päästä)
Ja minusta luoksetuloa pitää opetella aina, sitä ei voi liikaa kerrata, kunhan muistaa pelata oikeilla säännöillä.
No joo, pikku avautuminen tähän väliin. Älkää antako sen häiritä.
..samoja neuvoja eri tehoilta koiramme koulutukseen.
Joten snadi hyvä, ei kaikki voi olla väärässä =)
Mutta mitä siitä tulisikaan jos koira olisi perheen pää?
Kyseessä on nimittäin todella kovapäinen koira.. Ja mielestäni ainakaan oma koiramme ei saa olla meillä ns.johtaja..
Niin, mitähän siitä tulisi. Kävisiköhän se töissä mun puolesta ja kaupassa ja hyysäis noita muiden koiria ja jne???
En usko koirien kovapäisyyteen, ihmiset saattavat olla tyhmiä oman koiransa älykkyyteen, jolloinka koirasta tulee kovapäinen... ;I
Ei, enkä usko että koira edes tajuaa haalivansa johtajuutta ihmisiltä. Haloo!! Se on KOIRA!
Se on eriasia jos on opettanu koiransa huonosti, ja on helppo syyttää niitä muoti-ilmiötä kuin johtajuusongelma... Jumakekka 15 000 vuotta keskuudessamme ja vasta 60-luvulla on alettu jubaan jostain perkeleen arvojärjestysjutuista, ja nekin susilla. Ja nykyään todistettu vielä vääriksi :X
..han kyynel.
SNADI: Eli mielestäsi yhtäkään koiraa ei voi sanoa että se on "kovapäinen"? Vaan että ihminen on tuolloin tyhmä jos niin luulee..
Ihan sama anti olla. On niin paljon mielipiteitä kun on kysyjiäkin.
Itse kyllä osaan valita parhaalta tuntuvat neuvot.. varsinkin silloin kun ne ovat asiallisia =)
Itse olen joistain asiosta erimieltä, mutta sehän vain rikastuttaa, vai mitä =P
Olisi todella tylsää jos kaikki vain myönteleisivät ja ei sanoisi omia mielipiteitään.
ei, en niin sanonut. Mutta aika lähelle menee.
Jos koirista tietää vähääkään, ihan koirina, tietää ettei koira ole kovapäinen, koskaan. Laiska töitä tekemään, huonosti motivoitunut kertovat taas siitä että se vaatii koiran ohjaajalta himpun enemmän tieto-taitoa.
Mielipiteitä saakin olla, mutta onko se mielestäsi mielipide jos sanoo ettei koirat osaa haukkua? Sepä se, samapa tuo minulle mitä mieltä sinä olet siitä, olisi vaan niin paljon helpompaa sinullakin jos ei niiiin kovasti pidä kiinni niistä omista mielipiteistä. Mitenkäs asiantuntijat sitten? Niilläkin vain siis pelkkiä mielipiteitä? Ymmärrän jos tietyistä asioista ei ole muita kuin mielipiteitä, mutta luoja, että tietyt asiat on vain todistettu niin tuhat kertaa ettei enään jaksa katsella sitä kuinka ihmiset elävät jossain perkulin esihistoriassa.
Have a nice day.
terv. Täysin erimieltä SUN kaa!
miten tunnut tarttuvan jokaiseen lauseeseen.
Mielipiteissäkin on eroja ja niin on ohjeissakin/neuvoissa.
Mutta on se hyvä että meillä noita kaltaisiasi ammattitaitoisia koirankouluttajia riittää, joilta voi kysyä niin MIELIPIDETTÄ kuin NEUVOAKIN ilman että saa "vinoilua" niskaan =D Sillä kuten vanhakin sananlasku sanoo:
Ei kysyvä tieltä eksy!
Peetsan neuvoissa on?
Itse olen saanut hyviä neuvoja ja vinkkejä kuinka puuttua johtajuusongelmaan.. ja käytännössä ne ovat toimineet hyvin =)
Ja tuota luoksetuloa treenataan joka ikinen päivä kun lenkillä käydään niin koira on irti, jolloin se on kutsuttava luokse, luonnollisesti.
Enkä ole väittänyt että koira luulee olevansa ihminen!
Perheenjäsen kuitenkin se on, mutta oma paikka kuitenkin on koiralle näytettävä, jos koira yrittää käydä pomottamaan liikaa.
No selittäppä minulle se miten sitten koira koskaan voi olla ihmisen laumaa kuvittelematta itse olevansa ihminen tai kuvitelematta että ihminen on koira... Jotenka, miten se koira kykenee olemaan koskaan (tai edes yrittää) laumanjohtaja. Siihen nämä johtajuusharjoitukset kylmästi perustuvat, sinä olet LAUMANJOHTAJA ja jne. Mutta kuten yllä jo osoitin, ei koira kykene tämän tasoiseen ajatteluuun. Ja taas tämä tuo uusia ongelmia ihmisen ja koiran välille. Sitäpaitsi suurin osa "johtajuusharjoituksista" on täydellisen persiistä, ja hirveää natsismin ensialkua.
Siinä sulle hieman mietittävää. Ja muille myös.
Peetsan neuvot kusee mielestäni useammassakin kohdassa aivan täydellisesti, ja en todellakaan usko että toimivan koirien kouluttamisen perusteena on pelotteet ja pakotteet. Piste.
mistä on kyse, en ole kuullutkaan?
tarkoitat tuolla laumasta karkoitukselta, mutta meillä oli aikoinaan yksi narttu Pami, joka silloin tällöin ei tullut luokse ja hidasteli kotiinpäin tullessa kunnolla. Selvennykseksi että me emme kulkeneet yhden/kahden koiran kanssa vaan lauman vähintäin neljän kanssa. Siinä meni koko porukan marssi järjestys sekaisin. Joskus kun kaiken huipuksi kiirekin pakkasi päälle, niin poltin päreeni ja päästin koiran irti ja kielsin seuraamasta. Sama juttu irti ollessa. Jätin sen kylmän rauhallisesti ja lähdimme muiden kanssa kotiin päin. Meillä homma tepsi. Ei tarvinnut montaa kertaa tehdä. Pami oli muutoin aivan ihana ja kovasti minun perääni oleva koiruus, mutta niin suunnattoman itsepäinen.
Aika nopeasti se mokoma oppi sen, kun lähestyimme autotietä niin otin sen laumaan mukaan. Sen jälkeen kun se pököpäisyys iski, ei sillä ollut mitenkään kiire perääni ennenkuin lähestyin paikkaa jossa se tiesi taas saavansa huomioni, niin silloin tuli ystäväni juosten luokseni.
Joten oikeasti ei ollut mitään karkoitusta ja Pami taatusti eli omilla ehdoillaan, mutta samalla se itse pelasi myös minun pussiini.
toi karkotushomma on? siis periaattesko sama ku toi umalehtisen vai onko se jotenki "isompi" operaatio?