Tein itse nuorempana sitä virhettä, että tuli pelleiltyä ihmissuhteiden kanssa. Pettämistä ja muuta valehtelua. Itselleenhän siinä eniten hallaa tekee sen lisäksi, että satuttaa ainakin kahta muuta. Nyt kun on ikää jo yli 40, niin tajuaa, ettei naismarkkinoilla niin hirveästi sitä tarjontaa olekaan. Ei voi loputtomiin elää siinä harhassa, että otanpa sitten taas jonkun uuden, kun alkaa kyllästyttää tai kun pitäis alkaa puhua tunteista niin kuin aikuiset.
Mulla on upea tilanne nyt, hyvä suhde ja nainen, jota kohtelen kuin kuningatarta, mutta aloin vaan tässä avautumaan, että älkää nyt typeryyttänne menkö tekemään samoja virheitä kuin minä ennen. Rakastaminen on vaikeaa, mutta niin on sekin, kun ei ole ketään ketä rakastaa.
Mulla on upea tilanne nyt, hyvä suhde ja nainen, jota kohtelen kuin kuningatarta, mutta aloin vaan tässä avautumaan, että älkää nyt typeryyttänne menkö tekemään samoja virheitä kuin minä ennen. Rakastaminen on vaikeaa, mutta niin on sekin, kun ei ole ketään ketä rakastaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus ja samaa mieltä! Jouduin itse sinkuksi 30 ja sama kokemus, ei kovasti kysyntää ollutkaan ainakaan itseä kiinnostavalta suunnalta. Pitäkää hyvistä parisuhteista kiinni, niitä ei kasva puissa!
Totta, kumppanin löytäminen on erittäin vaikeaa 40 ikäisellä. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, suoranainen ihme jos kohtaa kiinnostavan vapaan naisen ja tunne on molemminpuolinen.
Ainakin kemiat ja tunteet joutuu jättämään mielestään. Järkiliitotkin voivat olla toimivia.
En ole vielä luopunut toivosta. Haluan toimivan suhteen, jossa on kemiaa. En tiedä toimisiko järkiliitto? Vaikka kaipaan läheisyyttä, en ole valmis mihin tahansa. Pärjään ilman parisuhdetta.
Mukavaa lukea noin positiivista aamusta. Kiitos, terveisin Toivo
Sama täällä, ihan kiva ei riitä.
Olen yli 50 v. ja vielä uskon löytäväni sen lopun elämän juttuni.
Hyviä suhteita on takana, mutta eroihin on syynsä, hyvä niin. Toivoa ei saa menettää, ei koskaan ;)
Mä olen aloittaja, enkä tarkoittanut ollenkaan tyytymistä mihinkään kaverilliseen kumppanuuteen. Tarkoitin, että kun on speksit kohdillaan, niin sitten pitää laittaa itsensä likoon ja panostaa siihen, että suhde myös pysyy. Vaalia sitä rakkautta.
Parisuhde ei tietenkään ole itsetarkoitus. Sinkkuna on varmasti parempi olla kuin huonossa suhteessa, mutta hyvää suhdetta kannattaa arvostaa silloin kun se on. Jälkeenpäin on vaikea enää korjailla mitään, kun on jo tullut mokailtua.
Näin on. Toivoa ei saa menettää oikean löytämiseen. Epäonnistumisille on syynsä mutta ne vahvistaa ja kasvattaa. Ja jonain päivänä kun se loppuelämän ihminen tulee vastaan, osaa varmasti arvostaa. Sanotaan että että yksin hyvä, kaksin parempi.
Nimenomaan. Ystäviä ja kavereita kyllä löytää myös yli 40v, kun ja jos menee ryhmiin ja tapahtumiin, mutta kumppanin löytäminen on vaikeaa. Puhutaan että löytyy kun menee sinne missä on samanhenkistä seuraa, ystäviä ja kavereita löytyy muttei kumppania, kipinää ei synny jostain syystä vaikka kaverina synkkaakin monen kanssa.
Nyt täällä mietitään vaan, että löytääkö yli nelikymppisenä enää kumppania vai ei. Oisko jollain kokemuksia tuosta miten pettämisestä selviää ja paranee? Joko omasta tai kumppanin vai pitääkö aina aloittaa alusta jonkun toisen kanssa? Ja onko joku saanut pettämiskierteen katkaistua?
Hyvä ja mielenkiintoinen kysymys. Toivottavasti joku vastaa, jolla kokemusta. Itse olen päätynyt eroon, kun kumppanin pitkäainen pettäminen minua kohtaan tuli ilmi. Yksin olen ollut jo vuosia. Nyt olen ihastunut, mutta saa nähdä johtaako se mihinkään..
Pitää käsitellä edellinen suhde eikä hypätä heti seuraavaan ja lähtökohtaisesti uskoa ihmisten hyvyyteen ja kunnollisuuteen. Jos olet kerran tullut petetyksi, ei tarkoita että niin automaattisesti kävisi uudelleen. Epäluuloisuus on epäoikeudenmukaista niitä naisia kohtaan jotka ovat hyvillä aikeilla liikenteessä.
Onks apeellä pelko puseros ?
No juu, kyllähän se mieltä välillä vaivaa. Nyt on kaikki hyvin, mutta sitten kun tulee niitä ensimmäisiä vähän isompia ongelmia, niin miten ihmeessä saisi vältettyä sen, etten taas lähtis toistamaan vanhaa kaavaa.
No tuo on jo hyvä alku asiassa, että tiedostat sen. Ehkä vaatii asian työstämistä?