Tulipa vaan mieleeni tossa lueskellessa teitien juttuja, et minkähän takia varsinkin nuorten (reilu kakskymppisten) on niin vaikee enää tutustua uusiin immeisiin. Monesti on itekin ajatellu, et oispa kiva tavata tuotakin tyyppiä joskus vapaalla, mut ei vaan kehtaa kysyä..:(
Tästä laajasta? joukosta johtuen, sitä on voinu hyvinkin olla jonkun toisen "yksinäisen" kanssa samassa paikassa, kumpikin ajatellen samaa, mut ei vaan saa kysytyks. Kait se "kaverittoman" ihmisen leima olis niin paha, ettei sitä kukaan tarkotuksella itselleen halua. Sääli.
Tästä laajasta? joukosta johtuen, sitä on voinu hyvinkin olla jonkun toisen "yksinäisen" kanssa samassa paikassa, kumpikin ajatellen samaa, mut ei vaan saa kysytyks. Kait se "kaverittoman" ihmisen leima olis niin paha, ettei sitä kukaan tarkotuksella itselleen halua. Sääli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinpä. Eihän suomalainen voi mennä tuntemattomalle juttelemaan. Jos joku hymyileekin, niin sen täytyy olla joko hullu tai humalassa.
Vastakkaista sukupuolta ei voi mennä puhuttelemaan siksi että se katsotaan heti iskuyritykseksi, vaikka olisikin tarkoitus vain jutella.
ainakin melko suoraankin antanut ymmärtää joillekin mukaville tyypeille, että "ei oo oikeen kavereita" jne (olen muuttanut toiselle paikkakunnalle,enkä ole vielä saanut uusia kavereita) niin eipä ole onnistunut. ei ole olleet moksiskaan, niinku eivät ois ymmärtäny asiaa tai sitte mulle on vihjastu että heillä on kavereita jo ihan tarpeeksi..että ei paljoo kiinnosta enää yrittää saaha kavereita...