mutta tunteeko kukaan itseään yksinäiseksi vaikka onkin oikeasti onnellisesti naimisissa ja jopa lapsikin...minä tunnen,joskus...
=)*******=(
hohhoijaa....
111142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mä en oo naimisissa mutta seurustelen onnellisesti ja silti on yksinäinen olo. Poikaystävä ei korvaa kavereita.
joo haluis sitä joskus jonkun muunkin kanssa touhuta...meillä ei ole yhtään pariskunta kavereitakaan keiden kanssa vois kaikkee touhuta ja joilla vielä sattus vaikka oleen lapsikin niinkuin meillä...(sen lapsen kanssa kun ei pysty ihan kaikkee tekeen)mihkäs sun kaverit on jääny,eikö teilläkään ole yhteisiä kavereita...
Minäkin onnellisesti naimisissa ja meillä yhteinen lapsi..Molemmilla jonkin verran omia kavereita mutta ei juurikaan yhteistä ystävä perhettä=( Tosi kurjaa..
on tää juu välillä tylsää...ei se mies ja lapsi ystäviä korvaa!kohta on vappukin tulossa olisi kiva touhuta jonkun kaveripariskunnan kanssa YHDESSÄ jotain mutta kun ei niitä ole niin niitä ei ole.
Olen onnellisesti naimisissa ja pari lastakin on, mutta niin vain tunnen toisinaan yksinäisyyttä.
Ihminen kaipaa muitakin ihmissuhteita kuin oma perhe. Ihanne olisi, kun olisi ystävä joka lähtöön. Kaikkien kanssa ei voi puhua kaikkea. Yhden kanssa puhuu yhtä, toisen kanssa toista...
Erilaiset ihmiset ovat rikkautta!
Hyvin valaisevaa tietää parillistenkin yksinäisyydestä. Itselleni näet on vuosien vieriessä käynyt niin, että kun ei ole miestä, saati lapsia, niin perheelliset ystävät eivät enää ole kelpuuttaneet seuraansa. Tuli kommentteja kuten, että "sinua ei taatusti kiinnosta nämä lapsiin liittyvät jutut", vaikka kiinnostivat kyllä ihan aidosti. Sellainenkin vaikutelma tuli, että rouva-säätyyn vaihtaneet ystävät olivat jotenkin kateellisia "vapaudestani", vaikkei elämässäni mitään kadehdittavaa tapahtunutkaan. Ainakaan kenelläkään ei ollut aihetta kuvitella, että heidän miehensä olisivat minua kiinnostaneet!
Voi tietysti olla niinkin, ettei se ystävyyttä näiden ihmisten puolelta ollutkaan.
Ihmiset kuvittelevat toisistaan kaikenlaista. Sitten otetaan etäisyyttä ja kykitään ylhäisessä yksinäisyydessä - perheelliset ja perheettömät.
Meitä yksinäisiä varmaan aika paljon loppujen lopuksi!Pitäisiköhän keksiä meille yksinäisille jotain kivaa...Se juuri harmittaa kun tietää että taas kesä lähestyy ja olisi kavereitten kanssa kiva keksiä yhdessä jotain mutta=(
Itse pidän ystäviä suuressa arvossa, muistan sanoa heille kuinka tärkeitä he ovat jne..Mutta eräs rakas ystävä perhekkin on kaikonnut ilmeisesti siksi kun vaimolle iski päälle menovaihe ja aina en jaksanut mukaan lähteä bailaamaan taikka kuskiksi(toki sekin olis kohtuuden rajoissa käynyt mutta ei nyt sentään joka viikonloppu sillä olisihan perheidenkin kesken voinut tehdä kaikkea kivaa...)..se kai sai hänet minulle suuttumaan ja siitä olen suunnattoman surullinen. Toivottavasti kuitenkin joskus tielle sattuu ihana ystävä, vaíkka perheen muodossa tai sitten ihan yksinäinenkin ihminen..Ystävyys on suunnaton lahja jos sellaisen löytää niin siitä tulisi pitää kiinni kynsinhampain..
hyvä idea, jos saatais sellanen "yksinäisten porukka" kasaan. tiiä vaikka kuin kivaa ois. ite oon seurallinen tyyppi ja tulen juttuun monien ihmisten kanssa. se ei kyllä toimi, että sovitaan joku paikka johon kokoonnutaan, monikaan kun ei uskalla ilmestyä paikalle..mutta jos vaikka ensin vaihettais mailiosotteita tai järkättäis "keskustelut" johonki chattiin tms. sit vois katella mimmosia tyyppejä ollaan ja tulisko ideasta pitemmän päälle mitään. miltä kuulostaa? :D
Jos joku haluaa minulle suoraan mailailla niin osoite on [email protected]
Olisi mukava turista jonkun kanssa ja vaikka joskus kokoontua yhteisenä ajankohtana chattiin ja kenties joskus kohdata myös livenä jos halukkaita piisaa.
Aurinkoista kevät iltaa kaikille kanssa ihmisille:)
laitan mailia kunhan tässä joku päivä ehin. palataan asiaan!
välistä on. t.****