Kerro mulle iltasatu. Vaikka esimerkiksi, mitä ajattelit kun ensi kerran nähtiin? Eikä se saa olla satua vaan totta. N>M
Rakas, en saa ensi yönäkään nukuttua.
Anonyymi
24<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Paras iltasatu olisi kun saisin sut viereeni peiton alle. Voisihan siinä keksiä tarinaa...?
se meni ..https://youtu.be/EjPUdlVZhoo
Tämä oli tosi kaunista, kissaihmiseltä, sivusta 😻😻😻😻😻😻
Taivaalla on kuu
Pää painuu tyynyyn
nyt
Ajattelin että mistä tunnen ton naisen kun on niin tutun oloinen.
Jotenkin silmälle sopiva hetmiten
En ole hänen rakas, mutta ajattelin kuka on tuo selkä suorana itsevarmasti kävelevä lyhythiuksinen nainen. Voisinko koskaan lähentyä häntä. Haluaisin ainakin yrittää.
Yritin kaikkeni saada hänen huomionsa. Huonostihan siinä kävi.
Itse miehenä kirjoiti aikoinaan sanat kun nainen lähti:
"Kaikki tavarat joita siirtelin ollessasi.
Nyt aarteita joihin kosketin ennen mentyäsi"
olin hölmistynyt, miten noin kaunis nainen voi olla kiinnostunut minusta?
väsynyt elämän kolhuista, mietin voiko olla totta, onko tämä, johdatusta
suurempaa, jostain kauniimmasta?
ei, päivä raskas, mutta, pian huomaan että tämä totta on, eikä kuvitelma,
mieleni, väsyneen.
pian, hiljaa mieleni myllerryksessä. tajuan että totta on, eikä kuvitelmaa väsyneen mieleni, silloin ymmärrän,
että onnekas, olen, todistamassa, ainutlaatuista kohtaamista rajallisen ihmiselämän,
rajoitettu olen kahleista, noista henkisistä, taakasta suuresta, kärsimyksestä piinallisesta,
silloin huokaan, ajattelin, miten kohtalon oikut voivat olla näin otolliset,
ajatella saatoin vain onnellisuutta, pientä, rajallista, elämän,
ja onnea jaettiin minulle, paljon enemmän kuin kantaa jaksoin, vaivoin kannoin onnea elämän kotiin, ja kannoin sitä yhä uudestaan ja uudestaan, jolloin pikku hiljaa, vahvistuin, ja jaksoin enemmän ottaa, onnea,
onnea ihastuneisuuden, tuota nektariinia, elämän,
ja kahleet, nuo, henkiset, pikku hiljaa murenivat, ja kaatuivat, kunnes olin vapaa,
elämään, tähän harmaaseen arkeen, jossa viimeinkin taivaalla loistaa aurinko jossa pilvireunukset, joka luo loistetta kasvoille, ja tajuan, sen että kahleet nuo henkiset ovat kauan aikaa sitten jättäneet minut, kaatuneet ja murentuneet kuin monet mahtavat suvut aikojen saatossa,
terveisin T,
Niin vielä, kun pääsisi nukkumaan.
Hienosti kuvattu, toivottavasti olette saaneet toisenne?
T sopisi oikein hyvin, T:tä olen kaipaillut. Tosin emme ole tavanneet kuin 2 kertaa. Ap.
Olipa kaunista. Voisitko kertoa kelle kirjoitit? Nimen ensimmäinen kirjain?
Mutta se OLIKIN rakkautta ensisilmäyksellä, nyt kierretään kuin "kissa kuumaa puuroa". Tekisi mieli litkaista, mutta polttaa, polttaa, polttaa! Ap.
miettisin tämän runon 5-8 minuutissa, enpä tiedä onko se hyvä.
valvottaa, vai? se on ikävää.
Olipa kerran , tuhat v sitten. Siitä on niin kauan, en muista.
Lopulta he saivat toisensa, ja elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.
Sen pituinen se.
moikka, mitä tänne kuuluu?
vein vanhemmille repussa neljä kappaletta yhden litran maitopurkkia.
sitten vein yhden leipäpakkauksen, harmi että he ovat karanteenissa, ei mahda
mitään.
meni mukavasti kävellessä 2 tuntia näköjään.
no toivottavasti tämä vitsaus, corona, joskus loppuu.
Sitähän me toivomme. Teit hyvän työn.
Olipa kerran sen pituinen se.
Jotenkin tämä vaan koskettaa, sivusta.🌹🌹🌹🥀🥀🥀
Joo, sivusta ja kaikkea hyvää!
Joo, sivusta ja kaikkea hyvää!