Jos tiedostaa olevansa tyhmä, ei voi olla kovin tyhmä. Miettikääpä sitä.
Pidän tyhmyyttä tärkeänä
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miettikää sitä te Dunning-Kruegeria potevat.
Kruger siis
Itseasiassa tämä teksti oli paljon parempi kuin joku pitkä ketju, jossa kerrotaan miten tärkeää on älykkyys parisuhteessa. Tykkään sun sanoista enemmän.
Tiedän, etten tiedä mitään". - Sokrates
Näin ollaan viisauden alkulähteillä. :))
Ei ehkä ihan sama asia, mutta sinne päin kuitenkin.
Tyhmyys ja tietämättömyys ovat eri asioita. Tyhmä ei oivalla eikä opi.
Väärin. Tyhmä oppii myös, mutta hitaammin.
Ei ne ihan eri asioita ole. Mitä enemmän tietää, sitä enemmän voi kyseenalaistaa, ajatella itse. Eikä olekaan ihan tyhmä enää.
välistä
Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Tyhmyys, pieni tietomäärä ja jostain tietystä asiasta tietämättömyys ovat tosiaan eri asioita. Sitä sanotaan, mitä enemmän opiskelee tai lukee, sitä suurempi käsitys pitäisi olla siitä, miten pienen tietomäärän yksi ihminen voi hallita. Ihmisen tietäminen on todella marginaalista. Kenenkään ei pitäisi pitää itseään kaikessa erehtymättömänä totuuden torvena.
Tyhmän vastakohta on viisas, ei välttämättä älykäs. Matallalla ÄO:llakin varustettu ihminen voi olla viisas, jopa viisaampi sekä hyväsydämisempi kuin moni korkealla ÄO:lla varustettu. Älykkyys, viisaus, suuri tietomäärä, korkea koulutusaste, sydämensivistyksen eli hyvyyden omaaminen ovat eri asioita. Niin ovat myös alhainen älykkyys, tyhmyys, pieni tietomäärä, kouluttamattomuus ja huono sydämensivistys tai sen puuttuminen eli pahuus. Nuo ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvaisia.
Kyllä ne on vähän riippuvaisia toisistaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi koulutus auttaa soveltamaan tietoa ja kehittää ajattelua sitä kautta. Toki siihen voi päästä toisellakin tapaa. Viisaus vaati ymmärrystä elämästä, sekin on tietoa. Tietoa on kaikki koettu ja eletty, kokemukset, tämäkin hetki kun me tässä kirjoitetaan. En siis ajatellut tiedolla mitään tietokilpailunippelitietoa vaan kaikkea mitä pää sisäänsä vetää.
Koulutuksen hankkimisessa on pääosin kysymyksessä pitkäjänteisyydestä ja ahkeruudesta, että esim. normaalia korkeammasta älykkyydestä, siltä valtaosa ihmisistä on keskivertoälykkyydellä varustettuja. Tietysti sinnikkyys, ahkeruus ja päämäärätietoisuus on ne piirteet, jotka tarvitaan, että saa opiskeltua hyvin peruskoulun ja toisen asteen ja sillä tavalla varmistaa pääsy haluamalleen alalle. Pääsykokeista tulee selvitä tarpeeksi hyvin ja samoin suorittaa kaikki vaadittavat kurssit. Se vaatii paljon eikä sovi kaikille.
Tietysti tietomäärä karttuu opiskellessa. Mitä suurempi tietomäärä, teoriassa tarkoittaa sitä suurempaa kykyä ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, siis ainakin periaatteessa. Sillä tavalla kaikki liittyy kaikkeen mutta todella harva loistaa kaikilla positiivisilla alueilla (viisaus, suuri tietomäärä, korkea älykkyys, korkea sydämensivistys jne).
Ajattelen niin, että viisaus karttuu elämällä ja siitä oppimalla, siis kokemuksista oppimalla ja oivaltamalla. Siihenkin tarvitaan avoimuus tarvittaessa muuttaa vääriä käsityksiä ja korjata asenteita. Kaikilla korkeasti koulutetuilla sitä asennetta ei ole, ei siis ole välttämättä sitä syvää viisauttakaan, jonka lähtökohtana on avoin pyrkimys totuuteen ja itsensä näkeminen totuudellisessa valossa tai halu ja pyrkimys siihen.
Mielestäni tuo Sokrateen lainaus jonka laitoin, sopii hyvin aloituksen aiheeseen. Ihminen joka pystyy käsittämään, että tietää todella vähän on tiedostanut jo paljon.
Juurikin noin. Mut vaikka kiroilen iseäni joka helavatin päivä maailman tyhmimmäksi jäbäksi, se ei kestä kauan.
Menen velkaiseen mökkiini, juon nestehukkaani jäähtynyttä vihreää teetä. Sitten totean: ei kaikilla tällaist mestaa ol...tääl saa olla pitkin tai poikin.
Mut tilapäist tää on. En jaks tehä mitää mökin ulkoduuneja. Pelaan kaik rahani rahapeleissä, että voisin maksaa ammattisiistijöille sisällä ja ulkona.
- ukkeli 79½v.
Tämä on mitä mainioin oivallus Sokrateelta, joka on lausuttu hyvin kauan sitten. Kun ajattelee kaikkea maapalloa, avaruutta, luontoa tai mitä tahansa niin tiedämme äärimmäisen vähän mistään.
Voi olla. Tunnen yhden joka pitää itseään tyhmänä ja on myöskin (ihan mitatusti on ns. ”heikkolahjainen”)
Pakko saivarrella? Tajusit kuitenkin pointin.
Heikkolahjainen ihminenkin on arvokas. Sama ihmisarvo kuin muilla. Heikkolahjaisella voi olla paljon muita positiivisia piirteitä. Myös heikkolahjainen ihminen voi menestyä elämässä ja kasata rikkauksia. Näitä ihmisiä on myös yritysmaailmassa...
Pidäppä kuule vaan aivan rauhassa.
On on on myös ihan kivaa toistekin kun ei huomaa.
se miten tajuaa että miten ympäristö ja kaikki mitä on annettu syntymälahjana,
vaikuttaa kaikkeen ja tajuaa miten hyödyntää mahdollisimman paljon tukea, kaikkea mahdollista tukea elämäntilanteessa pitkässä missä moni olisi henkisesti murtunut,
ja tajuaa miten oma motivaatio, elämän varrella kertynyt viisaus, tietynlainen kertynyt varallisuus mahdollistavat se, että pystyy syömään terveellisesti ja juomaan terveellisesti läpi koko elämän, liikkumaan pikku hiljaa vuosien myötä enemmän ja enemmän ja kehittämään itseään henkisesti yhä enemmän ja enemmän,
niistä ihmisistä tulee viisaita ja älykkäitä, joilla on henkinen motivaatio kaikkein korkein kehittääkseen itseään. kun monet vain tekevät sitä mitä yleensä tekevät,
katsovat telkkua, tai muuta turhanpäiväistä, eikä tosissaan kehitä itseään.
Paitso samalla unohdat elää ja nauttia elämästä. Tasapaino.
Televisioko se suurin nautinto on? Kyllä itsensä haastaminen on usein paljon nautinnollisempaa, kuin lyhytjännitteinen viihteellä mässäily, joka rappeuttaa ihmisen.