Monessa mediassa on nyt puhuttu siitä miten omistusasumisen hienous hiipuu kun tajutaan että luxus olikin homehtuvaa betonia ja max 50 v. elinkaarta asunnolle (miten asunnon arvo nousee sen jälkeen kun se on purkujätteenä kaatopaikalla?). Fundamentit ovat nyt liikkeessä. Jos jokin tekijä ei luo uusia odotusarvoja ja bloatoitunutta hypeä on rommaus tulossa HYVIN pian.
Omistusasumisen loisto hiipuu
Tiedotan
51096
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos otetaan huomioon tämän kevään budjettikehyksen tuoman subventaation asuntopoliittissynergiaetujen kautta EU-tukia saaviin neliöalavirastoihin, voitaneen todeta grynder-yritysten johdannaisarvojen rommaavan pörssissä noteeraamattomiin puolikansallisiin kartellifirmoihin verrattuna. Bilateraali kauppa asuntokartelleja edustavien yleishyödyttömien rakennuttajien sekä tahtotiloja rakentelevien asiantuntijayritysten kautta on hiipumassa fokusoimattomiin portfolioihin, mikä tendenssi taas johtaa kultturoimattomaan tavoitetilamuutoksiin mistä seuraa ikuinen nousu.
WANHA WANHA WANHA
KEKSI PAREMPAA EI JAKSA NAURATTAA ENÄÄ
2003 Oli vielä hyvä juttu, ei enää. WANHA
"Max 50v elinkaari"?
Maailmassa on yli tuhat vuotta vanhoja, betonista rakennettuja rakennuksia. Nykyään käytetään teräsbetonia, joten "max." elinkaari mitataan kymmenissä tuhansissa vuosissa. Jos rakenteita on hoidettu ja huollettu väärin, voivat ne sortua riippumatta siitä mistä materiaalista ne on tehty. Ehkä huonoimmin kestävä materiaali olisi puu.
Panu Kailan opeilla 70-luvun betonilähiöitten talot olisi jo pitänyt purkaa. Teemme peruskuntoarvioita noihin paljon. Halveksitut betonilähiöitten omistustalot ovat uskomattoman hyväkuntoisia. Eivät yhtään häpeä 10 vuotta vanhojen talojen rinnalla. Ympäristöjen istutetut puut ovat juuri päässeet täyteen mittaan. Mikään ei viittaa siihen etteivätkö nimenomaan nuo talot ja ympäristöt ole pystyssä vielä 100 vuoden kuluttua.
Kaikki hömppä kerrostalojen purkamisesta on vailla pohjaa. Jos ajatellaan niin, että olen ollut tekemässä noin 200 kohteeseen peruskuntoarviota, niin ainoat moniasuntoiset talot, joille toivoisi purkamista, ovat 50-luvun puukerrostalot. Niitäkin on ollut tuossa 200 kohteen joukossa yksi tai kaksi ja puukerrostaloja on ollut parisenkymmentä.
70-luvun elementtirakenteisten kivitalojen runkokin on korjattavissa, jos jostain syystä tarvetta tulee. Ja miksi tulisi muualle kuin päätyseiniin? Niissä kantava rakenne on sisäseinistä muodostuva ja vain päädyt ulkoseinistä kantavat. Jos jotain elementeistä varisee, niin kuori.
Talot säilyttävät arvonsa, jos kunnostukseen panostetaan säännöllisesti. Ammatti-isännöitsijät tietävät panostuksen suuruuden jo. Arvo alenee, jos ei hoideta, mutta silloin on asunnon irrottava vaikka puolella hinnalla. Ja niinhän se irtoaakin, jos ei ole aivan idiootti ostaja. Toinen puoli menee koviin kunnostuksiin pakon edessä.
Nuo mainitut puukerrostalotkin ovat kunnostettavissa kohtuukustannuksin, vaikka niille soisi purkamisen kokonaisuutta arvioiden. Yleensä ne ovat jonkinlaisia hätäaputaloja olleet ja asunnot ovat kauhean pienet ja aputilat homeisia.
vuokra asunnoissahan tuo 50v onkin sitten 150v kun sitä on kerran vuokralla oltu