Eli siis, viime keväänä enkusta sai A:n 121:llä pisteellä. Viime syksynä irtosi A 128:lla pisteellä.
Eli mitä luulisitte tän kevään A:n pisterajaksi? Tiedetään noin yleisesti, että keväällä rajat ovat matalammat, eli voisiko tän kevään A:n raja olla samoissa lukemissa kuin viime keväänä? Vai olisiko se viime syksyn rajaa korkeampi?
Mielipiteitä.....
Eli mitä luulisitte tän kevään A:n pisterajaksi? Tiedetään noin yleisesti, että keväällä rajat ovat matalammat, eli voisiko tän kevään A:n raja olla samoissa lukemissa kuin viime keväänä? Vai olisiko se viime syksyn rajaa korkeampi?
Mielipiteitä.....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Toivotaan, että nuo rajat on matalalla, koska itelläni ei menny enkku kovin kehuttavasti.
Näillä palstoillakin suurin osa odottaa jotain C:stä ylöspäin, kun kattoo noita keskusteluja. Alkaa pelottaa, että pääseeköhän tuosta edes läpi. Alustavat tulokset tulee koululle vasta n. viikon päästä. Argh!
vielä laskevat, niin sitten ei tässä maassa kannata enää puhua mitään siitä, että nuoriso muka osaa hyvin englantia.
Itse uskoisin, että muutaman pisteen korkeammat rajat tulee tänä keväänä kuin viime keväänä. Rakennetäydennys ei tänä keväänä merkinnyt pisteissä niin paljon kuin viimeksi, joten jos samalla tasolla mennään niin voi olettaa että muutaman pisteen ovat korkeammat.
Luulisin läpipääsyn rajan sijoittuvat välille 130-135.
Älä muuta sano. Itse en tosin ole nuorison edustaja, joten otan kantaa vain omasta puolestani. Olen jo hiukan iäkkäämpi aikuislukiolainen ja osallistuin tämän kevään A-englannin yo-kirjoituksiin. Sain alustavasti haalittua kokoon 210 pistettä ja nyt sitten puristellaan, että riittääkö C:hen vai kolahtaako B. Tietysti otan vastaan sen mitä tarjotaan, mutta silti asetan kovasti kyseenalaiseksi ns. kielitaitoni. Luetunymmärtämisestä tuli lähestulkoon täydet pisteet, mutta muuten ei suorituksessa ollut kehumista. Olenkin tulkinnut kielitaitoni enemmän tai vähemmän puolinaiseksi. Voidaan sanoa, että ymmärrän englantia tyydyttävästi, mutta en varsianisesti osaa sitä!
Arkipäivän kielenkäyttötilanteissa vakiokaavani onkin käytännössä paeta paikalta jotain epämääräistä mumisten. Se, että luulee osaavansa, vaikkapa nyt englantia onkin sitten ihan eri juttu kuin todellinen osaaminen. No. onhan tämä aikuislukio-projekti ja yo-koe tuonut ainakin nöyryyttä ja karistanut turhat luulot kielitaidostani. Se, että ansaitsinko edes A:ta onkin jo sitten ihan oma tarinansa.
Tästä huolimatta toivon kaikille parasta mahdollista menestystä, ja toivotaan, että sensorit olisivat lempeitä:)
Täytyisihän sinun opettajanakin ymmärtää, että englannin "osaaminen" ei ole yksiselitteinen juttu. Omat numeroni ovat aika hyviä, ja olen ollut töissä Englannissa ongelmitta, juttu luisti. Puhun nytkin englantia päivittäin, vaikken ehkä moitteettomasti, mutta hyvin käyttökelpoisesti. Silti jäi produktiivinen rakennetehtävä aivan tyhjän päälle tämän kevään kirjoituksissa =)
Täytyy muuten nyt suomalaisia opiskelijoita kehaista: Kun oli töissä Englannissa, siellä taivasteltiin taas meidän suomalaisten nuorten loistavaa ja selkeää englannin kielitaitoa. Ja huomasin sen kyllä itsekin, kun vertasin Saksasta, Bulgariasta ja Etelä-Afrikasta tulleisiin työkavereihini. Eteläafrikkalaiset puhuivat hyvin, mutta saksalaiset eivät saaneet ikinä kokonaista lausetta aikaan, kun jokaista sanaa piti selittää ja sitten vielä sitä selitystä selittää... ja bulgarialaisilta puuttui verbit kokonaan =) I home. You juice. Tarzan ja Jane -meiningillä.
"Puhun nytkin englantia päivittäin, vaikken ehkä moitteettomasti, mutta hyvin käyttökelpoisesti."
Juuri näin. Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminenhan on käsittääkseni koko kielten opiskelun tarkoitus. Nykyään ainakin nuoremmat ihmiset sentään uskaltavat puhua, vaikkei aina ihan viimeisen päälle menisikään. Minä olen sitä sukupolvea joka on opetettu pelkäämään jokaista artikkeli- ja prepositiovirhettä (tai karttakeppi viuhuu). Niinpä minäkään en sitten puhu (kuin pakottamalla) mitään.
"Kun oli töissä Englannissa, siellä taivasteltiin taas meidän suomalaisten nuorten loistavaa ja selkeää englannin kielitaitoa."
Tämä esimerkki ei välttämättä kerro koko totuutta. Luulisi, että yleisesti ottaen ulkomaille töihin lähtevät joko osaavat tai ainakin ovat erityisen motivoituneita oppimaan kyseisen maan kieltä. Mutta entäs sen kotimaassa oleilevan enemmistön kielitaito. Se voikin sitten olla jotain ihan muuta kuin hyvää, saatika erinomaista.
No, oli miten oli. Kun tuolla aikuislukiossa on iltojaan istunut, niin on kyllä saanut havaita, että ainakin puhevalmiuksissa alle kolmekymppiset jyräävät minut noin 11-0. Sikäli kun tämä nyt on mikään meriitti:)
Puhevalmiudet ja -halut eivät kulje käsikädessä kieliopin osaamisen kanssa. Tämän huomasi myös Saksassa kolme vuotta asunut ystäväni, joka vasta Suomeen palattuaan alkoi opiskella kieltä koulussa, ja hänelle silloin palastui, että on olemassa sellaisiakin artikkelin taivutusmuotoja kuin den tai dem. Mutta hyvin hänet oli ymmärretty.
Onhan se "oikean" kielitaidon osaaminenkin tärkeää, mutta vaikka se nyt laskisikin tällä hetkellä kuin lehmän häntä, niin voimme silti olla ylpeitä siitä, että puhetaito on keskimäärin taatusti parantunut. Tiesittekö muuten, että erään tutkimuksen mukaan hätäseen puolet 5-8-luokkalaisista (suomalaisella asteikolla) briteistä osaa kirjoittaa 'prejudiced' ja 'consciousness' oikein?
mutta tiedän senkin, että jos kerran todellista kielitaitoa on, niin silloin pystyy hankkimaan myös ne tiedot jotka tarvitaan yo-kokeessa. Jos osaa puhua niin että tulee ymmärretyksi ja jos ymmärtää mitä puhutaan, niin se on vasta osa kielitaidosta. Me ihmiset toimimme maailmassa, jossa kaikkea ei hoideta puhumalla ja myös kirjallinen taito on hyvin tärkeää. Tällä hetkellä kirjallinen puoli on yo-kokeessa liiankin paljon valta-asemassa, mutta kaiken kaikkiaan ne taidot, joita yo-kokeessa testataan, muodostavat aivan selvästi kielitaidosta suuremman osan kuin ne, joita ei testata.
On olemassa käyttökieli ja on olemassa moitteeton kieli. Ne ovat eri asioita, ja olen tässä luonnollisesti kommentoinut ainoastaan moitteetonta kieltä, jota yo-kokeissa testataan. Muu kielitaito voi olla hyvää, mutta se on kuitenkin paljon pienempi osa kokonaisuutta kuin muu.
Se nyt sitten että mikä on suurin osa kielitaitoa ja mikä ei, riippuu ihmisen käyttötarpeista ja omista näkemyksistä. En usko, että siihen on yksiselitteistä mittaria. Meillä vaan satutaan korostamaan tuota virheetöntä kirjallista ilmaisua. Ja hyvä ihan niin!
Tajusin kyllä kantasi ja sen perusteet, halusin vain nostaa tämän toisekin puolen näytille.
Bad english is the most commonly spoken language on this planet. Tai ainakin jotain sinne päin:D
Etelä-Afrikassa englanti on useimpien äidinkieli, joten ei ihme että osaavat kieltä..
Ja se liittyi asiaan miten tarkalleen ottaen...? =)