Uuteen ei kannata muuttaa?

Riippuu paljon kohteesta. Vanhoissa kohteissa varustelutaso on monesti toki uusia heikompi / kuluneempi ja päivityksiin voi joutua laittamaan kiinni omaa rahaa. Ovathan toki monet vanhat kohteet silti ihan hyviä diilejä mutta hyviltä sijainneilta niitä vapautuu harvoin ja hakijoita on paljon. Rahoituskaan ei taida olla noin valtava ongelma oikeasti, kun asuntojen määrää lisääntyy kokoajan eli rahoituspohja on laaja sekä asuntoja remontoidaan tipoittain. Kun uuteen muuttaa ja siinä asuu tarpeeksi pitkään niin kyllähän sillekin tulevat ennen pitkää remontit ajankohtaisiksi ja alkaa saada vastinetta sijoitukselleen. Toki jos viiden vuoden välein muuttaa upouuteen HASOon niin kyllähän se lompakolle käy.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu paljon kohteesta. Vanhoissa kohteissa varustelutaso on monesti toki uusia heikompi / kuluneempi ja päivityksiin voi joutua laittamaan kiinni omaa rahaa. Ovathan toki monet vanhat kohteet silti ihan hyviä diilejä mutta hyviltä sijainneilta niitä vapautuu harvoin ja hakijoita on paljon. Rahoituskaan ei taida olla noin valtava ongelma oikeasti, kun asuntojen määrää lisääntyy kokoajan eli rahoituspohja on laaja sekä asuntoja remontoidaan tipoittain. Kun uuteen muuttaa ja siinä asuu tarpeeksi pitkään niin kyllähän sillekin tulevat ennen pitkää remontit ajankohtaisiksi ja alkaa saada vastinetta sijoitukselleen. Toki jos viiden vuoden välein muuttaa upouuteen HASOon niin kyllähän se lompakolle käy.

Lue lisää

Olen 53 vuotias ja tarkoitus on 55 vuotiaana muuttaa koska silloin ei omaisuus vaikuta. 25 vuotta asun, sitten puupalttooseen tai huru-ukkokotiin. Meikäläinen ei ehti niistä remonteista hyötymään koska putkiremontit tehdään noin 50 vuoden välein. Täytyy kyllä tarkkaan miettiä kandeeko mennä uuteen (rahaa on) vai vanhaan mutta remontoituun. Uusi maksaa sen 35-40 tonnia mutta saako rahoilleen vastinetta jos joutuu maksamaan muiden remontteja?

Anonyymi kirjoitti:

Olen 53 vuotias ja tarkoitus on 55 vuotiaana muuttaa koska silloin ei omaisuus vaikuta. 25 vuotta asun, sitten puupalttooseen tai huru-ukkokotiin. Meikäläinen ei ehti niistä remonteista hyötymään koska putkiremontit tehdään noin 50 vuoden välein. Täytyy kyllä tarkkaan miettiä kandeeko mennä uuteen (rahaa on) vai vanhaan mutta remontoituun. Uusi maksaa sen 35-40 tonnia mutta saako rahoilleen vastinetta jos joutuu maksamaan muiden remontteja?

Lue lisää

Hei! Riippuu siitä haluatko maksaa remontin itse. Haso remontoi tosi nihkeästi. Muut yhtiöt paremmin. Itse asun ”remontoidussa” kohteessa, joka on tehty niin, että kylpyhuoneen yksi seinä alkuperäinen. Saumausväri sitten vaihtelee seinittäin. Mutta jos vähän kulahtanut kohde käy, niin asomaksu halvempi, yhtiövastike sama kuin uusissa, mutta vaihtelee kyllä kohteen mukaan.

Kannattaa, sillä uusissa parempi äänieristys. Harmi vaan, että savuttomuus esim. Hasoissa alkoi vasta Haso Fortunan myötä, joka valmistui 2019. Asun nyt vuonna 2018 valmistuneessa Hason asunnossa. Seuraavaksi haikailen savuttomaan kohteeseen (ei tod. keskustassa), joka valmistuisi 2022-23.

Anonyymi kirjoitti:

Olen 53 vuotias ja tarkoitus on 55 vuotiaana muuttaa koska silloin ei omaisuus vaikuta. 25 vuotta asun, sitten puupalttooseen tai huru-ukkokotiin. Meikäläinen ei ehti niistä remonteista hyötymään koska putkiremontit tehdään noin 50 vuoden välein. Täytyy kyllä tarkkaan miettiä kandeeko mennä uuteen (rahaa on) vai vanhaan mutta remontoituun. Uusi maksaa sen 35-40 tonnia mutta saako rahoilleen vastinetta jos joutuu maksamaan muiden remontteja?

Lue lisää

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Lue lisää

Ja lisättäköön tähän vielä se, että inflaatiolla on suuri merkitys ASO-lainoituksen onnistumisessa. Lainanmäärä ei muutu ajansaatossa, mutta rahan arvo muuttuu ja se auttaa siinä vaiheessa kun lainan lyhennykset ovat suurimmillaan siellä 30vuoden kuluttua. Silloin lainan laskennallinen lyhennys on edelleen 8,3euroa neliölle/kk mutta vuokrat ovat vähintäänkin tuplanneet eli triplaanneet. 30vuoden kuluttua vuokraa peritään 25e neliölle niin siitä jo helposti makselee tuon lyhennyksen.

Jos siis inflaatio jatkuu, mutta jos iskeekin deflaatio niin takuuvarmasti asojärjestelmä romahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Lue lisää

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Sosialimia.

Anonyymi kirjoitti:

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Sosialimia.

Lue lisää

Kommunismia

Anonyymi kirjoitti:

Ja lisättäköön tähän vielä se, että inflaatiolla on suuri merkitys ASO-lainoituksen onnistumisessa. Lainanmäärä ei muutu ajansaatossa, mutta rahan arvo muuttuu ja se auttaa siinä vaiheessa kun lainan lyhennykset ovat suurimmillaan siellä 30vuoden kuluttua. Silloin lainan laskennallinen lyhennys on edelleen 8,3euroa neliölle/kk mutta vuokrat ovat vähintäänkin tuplanneet eli triplaanneet. 30vuoden kuluttua vuokraa peritään 25e neliölle niin siitä jo helposti makselee tuon lyhennyksen.

Jos siis inflaatio jatkuu, mutta jos iskeekin deflaatio niin takuuvarmasti asojärjestelmä romahtaa.

Lue lisää

Hasolla vastikkeet tuskin kolminkertaistuvat tai edes kaksinkertaistuvat 30 vuodessa. Laskin huvikseni, kuinka paljon vastike on noussut prosentuaalisesti alkuperäisestä nykyiseen määräänsä eräässä Hason 17 vuotta sitten valmistuneessa kohteessa, jonka alkuperäisen vastikkeen määrä ja asumisoikeusmaksu löytyy kohteen esitteestä markkamääräisenä. Muutin hinnat euroiksi. Vastike on noussut 17 vuodessa 27,3 %.

Tässä ei ole huomioitu inflaatiota. Tuskin vastike seuraavan 13 vuoden aikana pompsahtaa kolminkertaiseksi tuosta alkuperäisestä. Yksityisissä asumisoikeusyhtiöissä tuo nousu varmaan toteutuukin.

Anonyymi kirjoitti:

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Lue lisää

Hieman tarkennusta. HASO:ssa tasataan vain pääomakulut ja tontinvuokrat ja lisäksi tyhjäkäynti. Tämän lisäksi kerätään yhteistä pesämunaa tuleviin isoihin peruskorjauksiin. Hoitopuolta ei lainkaan tasata. Suuret vuosikorjaukset ja pienetkin jokainen yhtiö maksaa itse hoitovastikkeissaan.

Anonyymi kirjoitti:

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Lue lisää

"Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje."

Kaupungin asunnoissa asuvat maksavat noin 11 euroa neliö ja homma toimii, miksi ei HASO toimisi?

Anonyymi kirjoitti:

"Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje."

Kaupungin asunnoissa asuvat maksavat noin 11 euroa neliö ja homma toimii, miksi ei HASO toimisi?

Lue lisää

Uusin Hekan Kalatatamankatu 15:een valmistunut vuokratalo (A- ja B-portaisiin muutettiin runsas kuukausi sitten). Siellä asuntojen keskivuokra 15,68 €/m²/kk.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje."

Kaupungin asunnoissa asuvat maksavat noin 11 euroa neliö ja homma toimii, miksi ei HASO toimisi?

Lue lisää

Siksi, että stadin vuokrakämppiä on ollut kauemmin kuin ASOja joten niiden eri rahoituskuviot ovat jo tasaantuneet hankinta/korjauskustannusten osalta eikä mitään takautuvia kustannuspiikkejä ole luvassa. Sen lisäksi stadi on subventoinut omaa vuokratuotantoaan.
Ja kuten jo mainittiin ovat uusien stadinkämppien vuokrat jo ihan jotain muuta kuin 11e/neliö.


ASOt ovat niin tuoreita ettei ensimmäisten asojen lainoja ole vielä maksettu pois. Niiden lainojen lyhennykset ovat nyt suurimmillaan, mutta vastaavasti uusien asojen lainoja ei alkuvaiheessa lyhennetä juuri ollenkaan ja niiden vuokrilla maksetaan vanhojen kohteiden lainojenlyhennyksiä toki tässä auttaa paljon se, että inflaatio on 30vuoden aikana syönyt ison osan lainasta pois eivätkä ne siis ole ongelma eikä mikään.

HASOn asuntotuotanto on ollut viimeaikoina vilkasta joten HASOn asuntokannassa uusien asolainojen osuus on suurentunut.

Siinä vaiheessa kun näiden suurten asoikäluokkien asuntojen lainojen lyhennykset alkavat tosissaan on selvää että vuokria pitää nostaa että lyhennyksistä selvitään ja tähän asti inflaatio on pitänyt huolen siitä että näin käy.
Tulevaisuudessa vuokrat nousevat, mutta samanaikaisesti myös tulot nousevat eli vuokrankorotukset eivät ole ongelma kun samaan aikaan laina ei suurene yhtään joten se on helpompi maksaa pois vuokralaisten kasvaneilla tuloilla.

Mitä pienemmällä tasolla inflaatio pysyy tulevaisuudessa sitä suurempi on lainojen takaisinmaksuosuus vauokralaisten tuloista.

Silloin asojärjestelmä luotiin oli inflaatio suurempi kuin nykyään ja tästä syystä varmaankin lainoituksen lyhennykset järjesteltiin huomattavan takapainoitteisiksi, mutta nyt kun inflaatio on pienentynyt on huoli päättäjien keskuudessakin herännyt siitä kuin lainat tulevaisuudessa maksetaan pois siinä vaiheessa kun niin lyhennykset kunnolla alkavat. Ja niinpä pari vuotta sitten aralainoituksen lainsäädäntöä muutettiin niin, että uudet aralainat lyhennetään nykyistä aikaisemmin/tasaisemmin.

Valiokunnan lausunto uudesta, nyt hyväksytystä ara-lainaesityksestä vuodelta 2018
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/YmVM_3 2018.aspx

Anonyymi kirjoitti:

Hieman tarkennusta. HASO:ssa tasataan vain pääomakulut ja tontinvuokrat ja lisäksi tyhjäkäynti. Tämän lisäksi kerätään yhteistä pesämunaa tuleviin isoihin peruskorjauksiin. Hoitopuolta ei lainkaan tasata. Suuret vuosikorjaukset ja pienetkin jokainen yhtiö maksaa itse hoitovastikkeissaan.

Lue lisää

Hoitopuolta ei tarvitsekkaan tasata, koska sen kustannukset ovat käytännössä samat riippumatta kohteesta (joo varmasti pieniä erojakin on mutta ne tasaantuu osittain jo siinä vaiheessa kun huoltoyhtiöt antavat urakkatarjouksensa huoltotöistä).

Sen lisäksi hoitokustannukset ovat suuruusluokkaa 6e/m2 kun lainanhoitokustannukset nykylainoissa ovat suuruusluokkaa yli kymmenen euroa neliöltä ja vanhoissa kohteissa huomattavasti vähemmän koko laina-ajalle laskettuna.

Asumisoikeuslakia ollaan muuttamassa ja se voi myöskin muuttaa vuokria(tuskin mitään suuria muutoksia, mutta..), koska>>: lainaus valiokunnan lausunnosta ara-lakiesityksestä eduskunnalle "Kielto varautua tuleviin korjauksiin asukkailta perittävissä käyttövastikkeissa toteutettaisiin asumisoikeusasunnoista annettua lakia muuttamalla."

Anonyymi kirjoitti:

"Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje."

Kaupungin asunnoissa asuvat maksavat noin 11 euroa neliö ja homma toimii, miksi ei HASO toimisi?

Lue lisää

"Kaupungin asunnoissa asuvat maksavat noin 11 euroa neliö ja homma toimii, miksi ei HASO toimisi?"
HEKA Jätkäsaari 46m2 / 750e/kk (valmistui 2019)
HASO Livorno Jätkäsaari 47m2 / 548e/kk (valmistuu 2021)

Anonyymi kirjoitti:

Siksi, että stadin vuokrakämppiä on ollut kauemmin kuin ASOja joten niiden eri rahoituskuviot ovat jo tasaantuneet hankinta/korjauskustannusten osalta eikä mitään takautuvia kustannuspiikkejä ole luvassa. Sen lisäksi stadi on subventoinut omaa vuokratuotantoaan.
Ja kuten jo mainittiin ovat uusien stadinkämppien vuokrat jo ihan jotain muuta kuin 11e/neliö.


ASOt ovat niin tuoreita ettei ensimmäisten asojen lainoja ole vielä maksettu pois. Niiden lainojen lyhennykset ovat nyt suurimmillaan, mutta vastaavasti uusien asojen lainoja ei alkuvaiheessa lyhennetä juuri ollenkaan ja niiden vuokrilla maksetaan vanhojen kohteiden lainojenlyhennyksiä toki tässä auttaa paljon se, että inflaatio on 30vuoden aikana syönyt ison osan lainasta pois eivätkä ne siis ole ongelma eikä mikään.

HASOn asuntotuotanto on ollut viimeaikoina vilkasta joten HASOn asuntokannassa uusien asolainojen osuus on suurentunut.

Siinä vaiheessa kun näiden suurten asoikäluokkien asuntojen lainojen lyhennykset alkavat tosissaan on selvää että vuokria pitää nostaa että lyhennyksistä selvitään ja tähän asti inflaatio on pitänyt huolen siitä että näin käy.
Tulevaisuudessa vuokrat nousevat, mutta samanaikaisesti myös tulot nousevat eli vuokrankorotukset eivät ole ongelma kun samaan aikaan laina ei suurene yhtään joten se on helpompi maksaa pois vuokralaisten kasvaneilla tuloilla.

Mitä pienemmällä tasolla inflaatio pysyy tulevaisuudessa sitä suurempi on lainojen takaisinmaksuosuus vauokralaisten tuloista.

Silloin asojärjestelmä luotiin oli inflaatio suurempi kuin nykyään ja tästä syystä varmaankin lainoituksen lyhennykset järjesteltiin huomattavan takapainoitteisiksi, mutta nyt kun inflaatio on pienentynyt on huoli päättäjien keskuudessakin herännyt siitä kuin lainat tulevaisuudessa maksetaan pois siinä vaiheessa kun niin lyhennykset kunnolla alkavat. Ja niinpä pari vuotta sitten aralainoituksen lainsäädäntöä muutettiin niin, että uudet aralainat lyhennetään nykyistä aikaisemmin/tasaisemmin.

Valiokunnan lausunto uudesta, nyt hyväksytystä ara-lainaesityksestä vuodelta 2018
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/YmVM_3 2018.aspx

Lue lisää

"Ja kuten jo mainittiin ovat uusien stadinkämppien vuokrat jo ihan jotain muuta kuin 11e/neliö."


Paljonkos ne uusien Helsingin kaupungin kämppien vuokrat ovat? Enkä nyt tarkoita mitään Kalasataman vaan itäisten lähiöiden asuntoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja kuten jo mainittiin ovat uusien stadinkämppien vuokrat jo ihan jotain muuta kuin 11e/neliö."


Paljonkos ne uusien Helsingin kaupungin kämppien vuokrat ovat? Enkä nyt tarkoita mitään Kalasataman vaan itäisten lähiöiden asuntoja.

Lue lisää

Laajasalossa pari vuotta vanhassa talossa 51m2 / 750e/kk, uusista ei tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu.

Jos joku sanoo ettei uusiin kannata muuttaa koska ne joutuvat maksamaan vanhojen remonttikustannukset niin yhtähyvin voisi sanoa ettei vanhoihin kannata muuttaa koska silloin joutuu maksamaan uusien asuntojen rahoituskulut.

Tämä siis tällä hetkellä. Sitä muuttuuko eri kohteiden tasaus tulevaisuudessa ja muutetaanko rahoituskustannusten maksatusaikatauluja jotenkin ei ole tiedossa. Nythän velan takaisinmaksu on huomattavan takapainotteinen eli uuden asunnon rahoituslainaa ei juurikaan lyhennetä alussa vaan maksetaan ainoastaan korot. Ja lyhennyksen osuus kasvaa lainan loppua kohden ja tämä saattaa vielä tarkoittaa sitä, että rahoituskuvioita joudutaan muuttamaan, koska aso-asuminen on tällä hetkellä edullista. Johtuen osittain siitä ettei uudisrakennuksen lainaa juurikaan lyhennetä.

Uudisrakennuksen rakennuskustannus on tänäpäivänä helsingissä reilu 4000e neliölle. Lainaa jää noin 4000e neliölle kun siitä on poistettu ason omarahoitusosuus 15prosenttia.
Tämän kun jakaa 40:lle vuodellle niin pelkän lyhennyksen osuus on on yli 8 euroa neliölle. Korot lainan koko summalle on reilu 3e, tontinvuokra alussa alle 2e ja sitten kun aralainoitetun kohteen alennus tontinvuokrassa on loppunut niin tontin vuokrat pyöriin noin 2,7e neliölle. Kiinteistövero 0,4e, huolto, hoito ja hallinto 1,5e. Lämmitys, jätevesi ja sähkö 2e.

Toisin sanoen uuden HASOn kustannukset ilman varsinaisia remontteja ovat seuraavan 40vuoden ajan neliölle kuukaudessa kaikkiaan 15,6euroa. Vuokraa peritään noin 11e eli 4,6euron vaje.

Toki kun tuo laina-aika 40v on kulunut niin lainanhoitokustannukset putoavat pois ja jäljelle jää 6,6e ylläpito/hallintokustannuksia, mutta vastaavasti remonttikustannukset alkavat painamaan päälle siinä vaiheessa.

Eli kun nyt muutat uuteen HASOOn niin maksat joka kuukausi noin 4euroa neliölle vähemmän kuin asumisen todelliset kustannukset ovat.

Tällä hetkellä päättäjät ovat kaiketi laskeneet, että tuo 11euroa riittää kattamaan koko ajan suurenevan lyhennyksen osuuden tai jos eivät ole laskeneet oikein niin saattaa aso-vuokrissa olla isompi tasokorotuksen tarve olemassa.

Lue lisää

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Miksi kukaan muuttaa uuteen/uudehkoon?! Vanhaan kun muuttaa niin maksaa 15-20 tonnia, uuteen 30-40 tonnia. Vanhassa tehty pintaremontti, keittiöt kaapit vaihdettu jne. ei suurta eroa uuteen/uudehkoon. Vain typerykset ostavat uuden.

Anonyymi kirjoitti:

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Miksi kukaan muuttaa uuteen/uudehkoon?! Vanhaan kun muuttaa niin maksaa 15-20 tonnia, uuteen 30-40 tonnia. Vanhassa tehty pintaremontti, keittiöt kaapit vaihdettu jne. ei suurta eroa uuteen/uudehkoon. Vain typerykset ostavat uuden.

Lue lisää

Pitää olla aika vanha talo ainakin Hasolla, että on tehty pintaremontti, eli 90-luvun asunto. Vanhoissa on mm. selvästi huonompi äänieristys ja ilmanvaihtojärjestelmä, eli rakoventtiilit ikkunoiden yläpuolella. Olen asunut useammassa 1990-luvulla rakennetussa vuokra-asunnossa enkä asumisoikeusasuntoa hankkisi missään nimessä 90-luvulla rakennetusta talosta. Nyt onneksi 2010-luvulla rakennettu Hason asunto.

Anonyymi kirjoitti:

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Miksi kukaan muuttaa uuteen/uudehkoon?! Vanhaan kun muuttaa niin maksaa 15-20 tonnia, uuteen 30-40 tonnia. Vanhassa tehty pintaremontti, keittiöt kaapit vaihdettu jne. ei suurta eroa uuteen/uudehkoon. Vain typerykset ostavat uuden.

Lue lisää

"Vain typerykset ostavat uuden."
Mutta onneksi sä oot tosi fiksu ja hommaat itelles vanhan kämpän mellunmäestä halvalla.

Ja minä typerys joudun ostamaan uuden kämpän Kalasatamasta kalliilla, voi minua ressukkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain typerykset ostavat uuden."
Mutta onneksi sä oot tosi fiksu ja hommaat itelles vanhan kämpän mellunmäestä halvalla.

Ja minä typerys joudun ostamaan uuden kämpän Kalasatamasta kalliilla, voi minua ressukkaa.

Lue lisää

Ei käy kateeksi. Maksat uudesta mutta joudut myös maksamaan 1990-luvulla rakennettujen asuntojen korjaukset. Kun tarpeeksi pitkään asut niin saat maksaa niiden putkirempatkin. Toivottavasti elinpäiviä riittää niin pitkään että muut maksavat "unelmakämppäsi" isot remontit.

Anonyymi kirjoitti:

Ei käy kateeksi. Maksat uudesta mutta joudut myös maksamaan 1990-luvulla rakennettujen asuntojen korjaukset. Kun tarpeeksi pitkään asut niin saat maksaa niiden putkirempatkin. Toivottavasti elinpäiviä riittää niin pitkään että muut maksavat "unelmakämppäsi" isot remontit.

Lue lisää

"Ei käy kateeksi. Maksat uudesta mutta joudut myös maksamaan 1990-luvulla rakennettujen asuntojen korjaukset"

Ja vastaavasti vanhoissa asunnoissa asuvat maksavat minun lainanhoitokuluni

Ei käy kateeksi niitä vanhoissa asunnoissa asuvia, voi voi heitä.

Anonyymi kirjoitti:

"HASOssa hoito- ja rahoituskulut tasataan kaikkien kohteiden kesken. On siis ihan sama muuttaako uuteen vai vanhaan. Ainoa kustannusero on uudempien isompi ASO-maksu."

Miksi kukaan muuttaa uuteen/uudehkoon?! Vanhaan kun muuttaa niin maksaa 15-20 tonnia, uuteen 30-40 tonnia. Vanhassa tehty pintaremontti, keittiöt kaapit vaihdettu jne. ei suurta eroa uuteen/uudehkoon. Vain typerykset ostavat uuden.

Lue lisää

Talotekniikka on uudessa alkaen rv.2006 aivan eri vanhemissa on ikkunoissa rakoventtiilit ja yhteiset ilmakanavat naapurin kanssa eli keittiön ja kylpyhuoneen hormien kautta kuuluu puhe läpi ja ruuan haju tulee myös.
2006 alkaen on ilmanviahto lämmöntalteen otolla ja ei puheputkia naapuriin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei käy kateeksi. Maksat uudesta mutta joudut myös maksamaan 1990-luvulla rakennettujen asuntojen korjaukset. Kun tarpeeksi pitkään asut niin saat maksaa niiden putkirempatkin. Toivottavasti elinpäiviä riittää niin pitkään että muut maksavat "unelmakämppäsi" isot remontit.

Lue lisää

Tämä ongelma poistui, kun tukirahan kaataminen ASO-pyramidiin loppui.

Samalla hetkellä loppui ASOjen rakentaminen. Ei sitä kielletty, lopetettiin vain julkinen tuki -> rakentaminen loppui.

Kuis tää nyt näin meni, kun vuosikymmeniä asonahjukset ovat julistaneet "maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Anonyymi00025 kirjoitti:

Tämä ongelma poistui, kun tukirahan kaataminen ASO-pyramidiin loppui.

Samalla hetkellä loppui ASOjen rakentaminen. Ei sitä kielletty, lopetettiin vain julkinen tuki -> rakentaminen loppui.

Kuis tää nyt näin meni, kun vuosikymmeniä asonahjukset ovat julistaneet "maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Lue lisää

Kukaan ei maksa kaikkea itse, ei kukaan, joten suuta pienemmälle porvari.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Tämä ongelma poistui, kun tukirahan kaataminen ASO-pyramidiin loppui.

Samalla hetkellä loppui ASOjen rakentaminen. Ei sitä kielletty, lopetettiin vain julkinen tuki -> rakentaminen loppui.

Kuis tää nyt näin meni, kun vuosikymmeniä asonahjukset ovat julistaneet "maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Lue lisää

"maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Valtio lopetti lainojen takaamisen, lainarahat tulee sieltä mistä ne on tähänkin asti tuleet eli pankeilta. Tarvitaan vaan joku muu takaaja lainoille kuin valtio ja homma jatkuu. Eli maksan edelleen ausmiseni kokonaan itse!

Kylkö kannattaa.

Anonyymi00027 kirjoitti:

"maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Valtio lopetti lainojen takaamisen, lainarahat tulee sieltä mistä ne on tähänkin asti tuleet eli pankeilta. Tarvitaan vaan joku muu takaaja lainoille kuin valtio ja homma jatkuu. Eli maksan edelleen ausmiseni kokonaan itse!

Lue lisää

No et ole koskaan maksanut, jos nahjustelet asotalossa. Juurihan se paljastui, ettei yhtä ainutta ASOtaloa rakenneta, jos tukirahaa ei ole jossain muodossa tarjolla.

Ja koko touhu eräänlainen pyramidihuijaus. Luotetaan siihen, että koko ajan rakennetaan lisää taloja, joista perittävillä vuokrilla maksetaan vanhojen talojen remontit. Tosin niitä isoja remontteja (putkiremontit) ei vielä ole tehty, mutta sen vastapainoksi ei ole säästöjäkään..... ja nyt loppui uusien rakentaminen kuin seinään, kun pistettiin rahahanat kiinni.

Anonyymi00027 kirjoitti:

"maksan ausmiseni kokonaan itse!".

Valtio lopetti lainojen takaamisen, lainarahat tulee sieltä mistä ne on tähänkin asti tuleet eli pankeilta. Tarvitaan vaan joku muu takaaja lainoille kuin valtio ja homma jatkuu. Eli maksan edelleen ausmiseni kokonaan itse!

Lue lisää

Et ole koskaan maksanut asumistasi kokonaan itse. ASOjen rakentaminen loppui kuin sienään. Ei siksi, että moinen olisi kielletty. Lopetettiin julkisen tukirahan kaataminen = ei ole enää kannattavaa rakentaa ASOja.

Aikaisemmin ASOihin kaadettin rahaa. Jos ei muutoin, niin vähintäänkin korkotukien muodossa. Eli asut talossa, jonka rakentamiseen on tavalla tai toisella verovaroja käytetty.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Et ole koskaan maksanut asumistasi kokonaan itse. ASOjen rakentaminen loppui kuin sienään. Ei siksi, että moinen olisi kielletty. Lopetettiin julkisen tukirahan kaataminen = ei ole enää kannattavaa rakentaa ASOja.

Aikaisemmin ASOihin kaadettin rahaa. Jos ei muutoin, niin vähintäänkin korkotukien muodossa. Eli asut talossa, jonka rakentamiseen on tavalla tai toisella verovaroja käytetty.

Lue lisää

"Lopetettiin julkisen tukirahan kaataminen = ei ole enää kannattavaa rakentaa ASOja"
Ei asoihin ole maksettu tukirahaa sitten ARAVA-lainojen. Ja mitä tulee kannattavuuteen niin valtiolla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan sillä että asumisoikeustalojen lainoihin täytyy saada joku muu takaaja kuin valtio tai sitten rahoitus järjestetään muuten. esim. kaupunkien lainoituksella /takauksella.

"Jos ei muutoin, niin vähintäänkin korkotukien muodossa"
Korkotukilainoissa on tuen omavastuu eli valtio ei ole juurikaan joutunut maksamaan korkotukea. Vasta pari vuotta sitten kun korot nousi neljään prossaan paukkui korkotuki, mutta sittenmmin ne korot on tulleet taas alas.

Niin, että mees ny takas sinne patterin väliin trollaamasta.

Tämänhän piti mennä niin, että uusissa pienet korjauskulut, mutta peritään silti korkeampaa vastiketta, joilla katetaan vanhojen korjauskuluja. Aikanaan, kun uusista tulee vanhoja, niiden remontteja puolestaan rahoitettaisiin uusista saatavilla tuotoilla.

Tosin ei ole vielä ehditty isoja remontteja minnekään tekemään eikä taida rahaa olla säästössäkään. Mutta uusien rakentaminen loppui, kun lopetettiin tukirahan kaataminen systeemiin.

Rahat syöty, lisää ei tule, remontit edessä.