Samantapainen aloite tehtiin v. 2008
Kokouskustannusten alentaminen
Kokoomuksen varavaltuutettu Ossi Arvela ym ovat omalta osaltaan mukana laittamassa kaupungin taloutta kuntoon aloitteella 25.2.2008, jolla pyritään lyhentämään valtuuston kokouksen kestoa sen loppupäästä ja näin joissakin poikkeustapauksissa ehkäisemään valtuutetuille maksettavan kokouspalkkion korotusta.
Aloite ei ollut uskottava mm siksi, että jo seuraavassa kokouksessa Ossi Arvela teki valtuustoaloitteen lukemalla oheisen tekstin johdannoksi. Aloitteen lukemiseen meni 2 min 15 sekuntia ja valtuuston kokous lipsahti korotetulle palkkiolle 30 sekunnin takia.
Edellä olevan perusteella esitänkin, että kokousten kestoa lyhennetään alkupäästä ja keskeltä
Alkupäästä lyhentäminen ja kokouskuluja ilman epäilyksen häivää alentavaa on sellainen menettely, että varavaltuutteluja ei kutsutaisi kokoukseen kuin varsinaisen valtuutetun olleessa estynyt hyväksytyn syyn takia. Tällainen syy voisi olla sairausloma tai muu vastaava pitkäaikainen poissaolo.
Perustelen tätä sillä, että eihän eduskuntaakaan kutsuta varahenkilöitä kuin varsinaisen edustajan olleessa pysyvästi estynyt.
Eduskuntatyössä tämä menettely on perusteltua mm siksi, että varaedustajan tuleminen satunnaisesti kokoukseen, ei tuo mitään lisäarvoa eduskuntatyöhön – näin siitä huolimatta, että eduskuntavaaleihin osallistuvilla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset asioiden hoitoon.
Miksi siis kuntaelämässä varavaltuutetut kutsutaan kokouksiin ja osallistujien toteamiseen puheenjohtaja käyttää monta sekuntia aikaa, vaikka varavaltuutetun tärkein tehtävä on nostaa kokouspalkkio ja tilittää siitä asiaan kuuluva kymmenykset puolueelleen. Päätöksien lopputulokseen ei varavaltuutetuilla ole,eikä tule olemaan mitään merkitystä, sillä he(kin) äänestävät aina ryhmyriensä ohjeiden mukaisesti.
Kokouksen keskiosasta kokousten lyhentäminen onnistuisi siten, että kokouksiin osallistuisi vain opposition edustajat ja riittävä enemmistö muita valtuutettuja. Heinolassa tämä tarkoittaisi sitä, kokouksiin osallistuisi valtuuston puheenjohtajan lisäksi kolme muuta valtuutettua opposition lisäksi eli 7 valtuutettua. Päätökset olisivat samat kuin 43 valtuutetun istuessa salissa tekemässä päätöksiä, jotka kuitenkin on päätetty aina etukäteen. Ikävä kyllä, kuntalaki edellyttää, että Heinolan kokoisessa kunnassa pitää olla paikalla 29 valtuutettua, jotta kokous olisi päätösvaltainen. Kaupunki voisi olla aloitteellinen ja tehdä esityksen kuntalain muuttamisesta siten, että päätösvaltaisuus seuraisi siitä, että valtuuston enemmistöä edustavien ryhmien puheenjohtajat olisivat paikalla, sillä asiallisesti he päättävät siitä, mitä valtuusto kerrotaan päättävän.
Pyrkimys kokouksen lyhentämiseen loppupäästä on kansanvallan perusperiaatteiden vastaista. Loppupäässä oleva mahdollisuus oppositiolle lukea ääneen aloitteita kunnan kehittämiseksi, on lähes ainoa opposition tapa vaikuttaa. Oppositio kyllä hyväksyy senkin, että vallassaolijatkin lukisivat aloitteita, se olisi jopa toivottavaa kuntalaisten ja äänestäjien kannalta. Onneksi kaupunginhallituksessa osattiin sentään hiukan laskea; aloitteentekijöillä oli tarkoitus, että aloitteet olisi monistettu ennen kokousta kaikilla valtuutetuille, ei sentään varavaltuutetuille. Monistus olisi lisännyt kustannuksia ja aiheuttanut roskaantumista, mitä aloitteiden ääneen lukeminen ei tee.
Kokouskustannusten alentaminen
Kokoomuksen varavaltuutettu Ossi Arvela ym ovat omalta osaltaan mukana laittamassa kaupungin taloutta kuntoon aloitteella 25.2.2008, jolla pyritään lyhentämään valtuuston kokouksen kestoa sen loppupäästä ja näin joissakin poikkeustapauksissa ehkäisemään valtuutetuille maksettavan kokouspalkkion korotusta.
Aloite ei ollut uskottava mm siksi, että jo seuraavassa kokouksessa Ossi Arvela teki valtuustoaloitteen lukemalla oheisen tekstin johdannoksi. Aloitteen lukemiseen meni 2 min 15 sekuntia ja valtuuston kokous lipsahti korotetulle palkkiolle 30 sekunnin takia.
Edellä olevan perusteella esitänkin, että kokousten kestoa lyhennetään alkupäästä ja keskeltä
Alkupäästä lyhentäminen ja kokouskuluja ilman epäilyksen häivää alentavaa on sellainen menettely, että varavaltuutteluja ei kutsutaisi kokoukseen kuin varsinaisen valtuutetun olleessa estynyt hyväksytyn syyn takia. Tällainen syy voisi olla sairausloma tai muu vastaava pitkäaikainen poissaolo.
Perustelen tätä sillä, että eihän eduskuntaakaan kutsuta varahenkilöitä kuin varsinaisen edustajan olleessa pysyvästi estynyt.
Eduskuntatyössä tämä menettely on perusteltua mm siksi, että varaedustajan tuleminen satunnaisesti kokoukseen, ei tuo mitään lisäarvoa eduskuntatyöhön – näin siitä huolimatta, että eduskuntavaaleihin osallistuvilla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset asioiden hoitoon.
Miksi siis kuntaelämässä varavaltuutetut kutsutaan kokouksiin ja osallistujien toteamiseen puheenjohtaja käyttää monta sekuntia aikaa, vaikka varavaltuutetun tärkein tehtävä on nostaa kokouspalkkio ja tilittää siitä asiaan kuuluva kymmenykset puolueelleen. Päätöksien lopputulokseen ei varavaltuutetuilla ole,eikä tule olemaan mitään merkitystä, sillä he(kin) äänestävät aina ryhmyriensä ohjeiden mukaisesti.
Kokouksen keskiosasta kokousten lyhentäminen onnistuisi siten, että kokouksiin osallistuisi vain opposition edustajat ja riittävä enemmistö muita valtuutettuja. Heinolassa tämä tarkoittaisi sitä, kokouksiin osallistuisi valtuuston puheenjohtajan lisäksi kolme muuta valtuutettua opposition lisäksi eli 7 valtuutettua. Päätökset olisivat samat kuin 43 valtuutetun istuessa salissa tekemässä päätöksiä, jotka kuitenkin on päätetty aina etukäteen. Ikävä kyllä, kuntalaki edellyttää, että Heinolan kokoisessa kunnassa pitää olla paikalla 29 valtuutettua, jotta kokous olisi päätösvaltainen. Kaupunki voisi olla aloitteellinen ja tehdä esityksen kuntalain muuttamisesta siten, että päätösvaltaisuus seuraisi siitä, että valtuuston enemmistöä edustavien ryhmien puheenjohtajat olisivat paikalla, sillä asiallisesti he päättävät siitä, mitä valtuusto kerrotaan päättävän.
Pyrkimys kokouksen lyhentämiseen loppupäästä on kansanvallan perusperiaatteiden vastaista. Loppupäässä oleva mahdollisuus oppositiolle lukea ääneen aloitteita kunnan kehittämiseksi, on lähes ainoa opposition tapa vaikuttaa. Oppositio kyllä hyväksyy senkin, että vallassaolijatkin lukisivat aloitteita, se olisi jopa toivottavaa kuntalaisten ja äänestäjien kannalta. Onneksi kaupunginhallituksessa osattiin sentään hiukan laskea; aloitteentekijöillä oli tarkoitus, että aloitteet olisi monistettu ennen kokousta kaikilla valtuutetuille, ei sentään varavaltuutetuille. Monistus olisi lisännyt kustannuksia ja aiheuttanut roskaantumista, mitä aloitteiden ääneen lukeminen ei tee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.