te synnyttäneet

ajatellut synnyttämiseen liittyviä tapahtumia nöyryyttävinä. Enkä usko et lapsesi isäkään (ellei ole täys dorka). Jokainen täysjärkinen älyää, et ne tapahtumat ovat siellä niin luonnollista Esim. peräruiskeen laitto yms...(varmaan tarkoitat tälläsiä juttuja). Tsemppiä vaan sulle ja ota mies mukaan!

Voi olla et, etukäteen mietittynä synnytys voi tuntua pelottavalta ja ehkä joiltain osin nöyryyttävältä. Ollaanhan siellä tosiaan aika suojattomana toisten "armoilla". Olen varma että kun olet siellä et ehdi miettimään onko tässä nyt jotain.. Synnytys on mieletön kokemus ja uskon että lapsesi isä tietää mistä on kysymys jo tullessaan mukaan.
Osana Raskauteen kuuluukin tavallaan tulevan pohdinta. Tutustukaa yhdessä asiaan. Käykää sairaalassa tutustumassa, katsokaa joku video (siis oikea synnytys), puhukaa keskenänne tai puhu mietteistäsi itseksesi neuvolassa..
Älä anna tämän asian "pilata" yhtä elämäsi parasta hetkeä. Lapsesi on tulossa maailmaan.
Voimia tulevaan!

ähiset ja puhiset niin se mies on tosiaan pienin huolenaiheesi siellä synnytyssalissa. Et ehdi siinä miettimään et onpas noloa kun toi mieskin joutuu tän näkemään. Kyllä siinä ihan kympillä keskittyy siihen synnytykseen. Ja harvempi mieskään "levittelee" niitä noloja juttuja sitten eteenpäin. Kyllä ne nolot jutut jää yleensä sinne synnärin seinien sisäpuolelle. Ota se mies mukaan vaan. (Mua ainakin nolotti enemmän niiden kätilöiden mukana olo, mikä kuitenkin on välttämätöntä..)

Ei se ole mitenkään nöyryttävää,kaikki on luonnollista.Miehellekin upea kokemus.
Meillä oli tosi rento meininki,mieheni heitti huulta kätilön kanssa ja välillä naurettiin itku silmässä.kun lapsi syntyi niin molemmilla oli kyyneleet silmissä onnesta...
Ole vain oma itsesi,hyvin se menee.Eka kerta jännittää varmaan kaikkia,eikä se mitään.

Itsekin mietin ennen synnytystä millaista se mahtaa olla. Loppujen lopuksi olin sairaalassa ennen synnytystä n. puolitoista tuntia ja synnytys salissa 20 min kun lapsi oli maailmassa. Eikä varmasti miehenkään mieleen jäänyt mitään "noloja" juttuja, sen verran oli jännityksessä itsekin ja nopea tapahtuma :)Älä stressaa muiden ajatuksilla. Ainoat asiat mitä lapsen isä tulee kuuluttamaan maailmalle on kuinka hienoa on saada lapsi maailmaan, ei varmasti edes huomaa puoliakaan mitä sinun alapäässäsi touhutaan :D tsemppiä synnytykseen !

Ei siellä mitään "nöyryyttävää" tapahdu. Jos aikaa on, saat peräruiskeen ja karvat ajellaan (senkin voi tehdä jo kotona). Oma synnytykseni käynnistettiin, ja ilokaasusta voin pahoin, mutta en sitäkään kokenut mitenkään nolona.

Peräruisketta ei ole pakko ottaa, jos tuntuu ettei sitä tarvitse. Minä sen kuitenkin halusin, koska halusin olla varma, ettei tarvitse lasten lisäksi muuta synnytellä. =) Samaan syssyyn kätilö ajeli karvoja sen verran kuin oli tarvis. Avopuolisoni ei ollut näissä jutuissa läsnä.

Jossakin vaiheessa voi olla ettei sinua enää päästetä yksin vessaan, mutta ei se minusta niin nöyryyttävää ole. Ja synnytyksen jälkeen et saa käydä yksin suihkussa, vaan hoitaja "vahtii" vieressä. Kaikkihan eivät edes pääse heti suihkuun, jolloin sinut pestään sängyssä.

Kyllähän se on yhenlaista pukerrusta ja pakerrusta, mutta ei se nyt hirveän noloa ole. Onhan siihen viimeistään raskaudenaikana tottunut, etä lääkärit ronkkii paikkoja. =) Opetussairaalassa minun paikkoja saattoi ronkata useampi lääkäri-opiskelija peräjälkeen ja aina uusia naamoja tsekkaamaassa paikkoja. Siinä oli yksityisys kaukana, mutta ei se minua haitannut. Välillä hieman nolotti, mutta mitenkäs ne opiskelijat muuten oppisivat??

Mies oli koko synnytyksen ajan läsnä, mutta en halunnut häntä kädestä pitelemään. Luonteeseeni ei sovi sellainen. Hiljaa (suht hiljaa)ja silmät kiinni sain kaksoseni synnytettyä. Kätilö yritti aina välillä sanoa, etä silmät pitää olla auki, mutta halusin pitää ne kiinni. Kaksosten synnytyksessä on muutenkin ekstramäärä henkilökuntaa paikalla ja lisäksi kätilö ja lääkäri opiskelijat, joten huone oli täynnä porukkaa, mutta ei niihin kerennyt kiinnittää huomiota. Empä tainnut edes kaikkia huoneessa olijoita huomata. Supistusetn ajan oltiin lähinnä miehen kanssa kaksin huoneessa, lähempänä h-hetkeä tuli kätilöt ja synnytykseen sitten loput.


Ihanaa, jos olette lapsesi isän kanssa väleissä, lpsen kannalta aina paremi niin. =) Ja kyllähän se on ikimuistoinen kokemus myös isälle, joten mukavaa, että hän haluaa olla tukenasi. Ja sinulle on varmasti mukavampi saada seuraa ja tukea kuin yksinäsi synnytellä. =)

Tsemppiä!