Osiossa 2 pureudun ongelmiin yksilöidymmin ja hieman pintaa syvemmältä raapaisten.
Kymmenisen vuotta sitten silloinen valtuuston puheenjohtaja, Iisakki Kiemunki kirjoitti blogissaan; "Onko Innopark Hämeenlinnan Kreikka", eikä paljon erehtynytkään. Paikallinen ykkösmedia tiesi kertoa, että Innoparkin tappiot ovat 9 miljoonaa euroa. Kun myöhemmin kävi ilmi, että valtuuston Innoparkille myöntämiä investointi-miljoonia olikin käytetty parkin juokseviin menoihin, lohkaisi Kiemunki, että jostainhan ne palkat oli maksettava. Tuolloin kaupunginjohtajana toiminut Tapani Helssten ja muut Innoparkin hallituksessa istuneet syyttelivät lehtien palstoilla toisiaan, eikä vastuuta ottanut kukaan. Kun Innoparkin toimitusjohtaja Mikko Koivulehtolle osoitettiin ovea, moni tuumaili, että syntipukki oli löytynyt. Sittemmin Innopark miljoona-tappioineen sulautettiin kaupungin muihin yhtiöihin, ettei tappioiden jälkiä voisi enää seurata.
Euroopan suurimman autokaupan keskuksen sekoilua naureskellaan vieläkin eri puolilla Suomea, ja Hämeenlinnalaisena saa kengän kärkiään katsellen selitellä, etten minä sitä yrittänyt. SCC:stä voisi kirjoittaa helposti kokonaisen eepoksen, mutta koetan hieman kiteyttää. Tässäkin keississä kaupungin osalta hääri kärjessä Iisakki Kiemunki, ujuttautuen vieläpä firman hallituksen jäseneksi. Tämän epätoivoisen hankkeen moottorina lienee ollut pikkukaupungin kärkipoliitikkojen pyrkimys saada nimensä tähtiin. Hankkeen puuhamies pakeni sittemmin miljoonineen Amerikkaan, kun maa alkoi polttaa jalkojen alla, eikä sieltä varmasti lähi-tulevaisuudessa palaa. Kärkipoliitikkojen lisäksi hankkeeseen uskoneita Hämeenlinnasta on varmasti todella vaikea löytää. Kun Kiemunki sittemmin tuomittiin käräjäoikeudessa satojen tuhansien korvauksiin, hän kauhisteli, että vääryys huutaa taivaisiin asti, muttei puhunut enää mitään, kun hovi katsoi tuomion oikeaksi. Tältä vuosikausien epätoivoiselta yritykseltä ja miljoonia maksavilta oikeudenkäyntien sarjalta olisi säästytty, kun olisi jo alussa kuunneltu pelkästään autokauppiaita, joista yksikään ei ollut valmis hankkeeseen.
Suurta rautakaupan keskittymää ajettiin sitäkin kaupungin itäpuolelle ajattelematta laisinkaan, että lähes kaikilla alan suurilla toimijoilla on kaupungissa suhteelisen uudet suuret toimitilat, joten luonnollisesti tämäkin hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Voidaan hyvällä syyllä sanoa ehkä hieman karrikoiden, että koko kaupunki huusi EI, kun tuolloin sairaanhoitopiirin hallinnossa toimineet Iisakki Kiemunki ja Tapio Vekka julkaisivat suuret suunnitelmansa uuden sairaalan kaavailuista rautatien kupeeseen. Kun kyseistä kiinteistöä omistava taho kertoi radio Hämeen haastatteluussa olevansa täysin tietämätön koko asiasta, ymmärsi moni huojentuneena, että tämäkin hanke tulee vielä kaatumaan. Vuosikausia neuvotelleiden päättäjien mieleen tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa juolahtanut, kunnes heidänkin oli viimein pakko todeta, että kaupunkilaiset olivat olleet oikeassa. Nyt sairaalaa suunnitellaan vanhoille sijoilleen suunnitelmalla n:o 4. Jokainen ymmärtää, että jo hylättyihin suunnitelmiin on palanut miljoonia, eikä rahoitus ole vieläkään varmistunut. Siten uuden sairaalan toteutuminen voi hyvinkin kokea vielä muiden epäonnistuneiden hankkeiden kohtalon.
Kova oli vastustus kuntalaisten keskuudessa myöskin suurlukio-hankkeen aattona, jota ajoivat näyttävimmin kukas muukaan, kuin Iisakki Kiemunki ja Sari Rautio. Jos tässäkin olisi kuunneltu kaupunkilaisia, olisi säästetty hankkeen suunnitteluun ja varauksiin tuhlatut 0,5 miljoonaa euroa, koska mahalaskun koki tämäkin hanke.
Asfalttiaseman siirto Tiiriöstä Siiriin oli myöskin emämunaus. Etenkin itälaidan asukkaat pyysivät ja rukoilivat Sari Rautiolta, ettei jo Tiiriössä suuria hajuhaittoja aiheuttanautta asemaa siirrettäisi Siiriin, mutta mikään ei auttanut. Ja nyt laajoja ongelmia asukkaille aihettava asema pysyy Siirissä varmasti vielä vuosikymmeniä. Siirissä on jo nyt purettu tonttivarauksia, mutta mitään ei ole enää tehtävissä.
Loppuun voisi liittää vanhan kansan viisauden: Se ei ole tyhmä joka tekee virheen, mutta se, joka toistaa saman virheen yhä uudestaan ja uudestaan, odottaen erilaista lopputulosta, on umpityhmä.
Kymmenisen vuotta sitten silloinen valtuuston puheenjohtaja, Iisakki Kiemunki kirjoitti blogissaan; "Onko Innopark Hämeenlinnan Kreikka", eikä paljon erehtynytkään. Paikallinen ykkösmedia tiesi kertoa, että Innoparkin tappiot ovat 9 miljoonaa euroa. Kun myöhemmin kävi ilmi, että valtuuston Innoparkille myöntämiä investointi-miljoonia olikin käytetty parkin juokseviin menoihin, lohkaisi Kiemunki, että jostainhan ne palkat oli maksettava. Tuolloin kaupunginjohtajana toiminut Tapani Helssten ja muut Innoparkin hallituksessa istuneet syyttelivät lehtien palstoilla toisiaan, eikä vastuuta ottanut kukaan. Kun Innoparkin toimitusjohtaja Mikko Koivulehtolle osoitettiin ovea, moni tuumaili, että syntipukki oli löytynyt. Sittemmin Innopark miljoona-tappioineen sulautettiin kaupungin muihin yhtiöihin, ettei tappioiden jälkiä voisi enää seurata.
Euroopan suurimman autokaupan keskuksen sekoilua naureskellaan vieläkin eri puolilla Suomea, ja Hämeenlinnalaisena saa kengän kärkiään katsellen selitellä, etten minä sitä yrittänyt. SCC:stä voisi kirjoittaa helposti kokonaisen eepoksen, mutta koetan hieman kiteyttää. Tässäkin keississä kaupungin osalta hääri kärjessä Iisakki Kiemunki, ujuttautuen vieläpä firman hallituksen jäseneksi. Tämän epätoivoisen hankkeen moottorina lienee ollut pikkukaupungin kärkipoliitikkojen pyrkimys saada nimensä tähtiin. Hankkeen puuhamies pakeni sittemmin miljoonineen Amerikkaan, kun maa alkoi polttaa jalkojen alla, eikä sieltä varmasti lähi-tulevaisuudessa palaa. Kärkipoliitikkojen lisäksi hankkeeseen uskoneita Hämeenlinnasta on varmasti todella vaikea löytää. Kun Kiemunki sittemmin tuomittiin käräjäoikeudessa satojen tuhansien korvauksiin, hän kauhisteli, että vääryys huutaa taivaisiin asti, muttei puhunut enää mitään, kun hovi katsoi tuomion oikeaksi. Tältä vuosikausien epätoivoiselta yritykseltä ja miljoonia maksavilta oikeudenkäyntien sarjalta olisi säästytty, kun olisi jo alussa kuunneltu pelkästään autokauppiaita, joista yksikään ei ollut valmis hankkeeseen.
Suurta rautakaupan keskittymää ajettiin sitäkin kaupungin itäpuolelle ajattelematta laisinkaan, että lähes kaikilla alan suurilla toimijoilla on kaupungissa suhteelisen uudet suuret toimitilat, joten luonnollisesti tämäkin hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Voidaan hyvällä syyllä sanoa ehkä hieman karrikoiden, että koko kaupunki huusi EI, kun tuolloin sairaanhoitopiirin hallinnossa toimineet Iisakki Kiemunki ja Tapio Vekka julkaisivat suuret suunnitelmansa uuden sairaalan kaavailuista rautatien kupeeseen. Kun kyseistä kiinteistöä omistava taho kertoi radio Hämeen haastatteluussa olevansa täysin tietämätön koko asiasta, ymmärsi moni huojentuneena, että tämäkin hanke tulee vielä kaatumaan. Vuosikausia neuvotelleiden päättäjien mieleen tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa juolahtanut, kunnes heidänkin oli viimein pakko todeta, että kaupunkilaiset olivat olleet oikeassa. Nyt sairaalaa suunnitellaan vanhoille sijoilleen suunnitelmalla n:o 4. Jokainen ymmärtää, että jo hylättyihin suunnitelmiin on palanut miljoonia, eikä rahoitus ole vieläkään varmistunut. Siten uuden sairaalan toteutuminen voi hyvinkin kokea vielä muiden epäonnistuneiden hankkeiden kohtalon.
Kova oli vastustus kuntalaisten keskuudessa myöskin suurlukio-hankkeen aattona, jota ajoivat näyttävimmin kukas muukaan, kuin Iisakki Kiemunki ja Sari Rautio. Jos tässäkin olisi kuunneltu kaupunkilaisia, olisi säästetty hankkeen suunnitteluun ja varauksiin tuhlatut 0,5 miljoonaa euroa, koska mahalaskun koki tämäkin hanke.
Asfalttiaseman siirto Tiiriöstä Siiriin oli myöskin emämunaus. Etenkin itälaidan asukkaat pyysivät ja rukoilivat Sari Rautiolta, ettei jo Tiiriössä suuria hajuhaittoja aiheuttanautta asemaa siirrettäisi Siiriin, mutta mikään ei auttanut. Ja nyt laajoja ongelmia asukkaille aihettava asema pysyy Siirissä varmasti vielä vuosikymmeniä. Siirissä on jo nyt purettu tonttivarauksia, mutta mitään ei ole enää tehtävissä.
Loppuun voisi liittää vanhan kansan viisauden: Se ei ole tyhmä joka tekee virheen, mutta se, joka toistaa saman virheen yhä uudestaan ja uudestaan, odottaen erilaista lopputulosta, on umpityhmä.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Moikka Kari, koska tuut käymään?
Eino, missä se osio 1 on? Ei sillä että mua kiinnostaisi, mutta yleensä aloitetaan ykkösestä
Hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa. Seuraavaa osiota eli numero 3 jo odotellaan jonka voisi osioida vaikka Koronan jälkeiseksi ajaksi ja sen viruksen aiheuttamat koplaukset kaupungin hallinnossa.
Kyllä numero kolmoseen voisi ottaa jo nyt Kantolan Tapahtumattoman Puistikon ja Aulangon Luxus-huvilat pääkaupunkiseudun raharikkaille. Niissäkin on jo ihan hyvän saagan aiheet.
Tässä tulee ilmi persujen heikkous. Kun mitään rakentavaa, kaupunkia kehittävää ei pystytä esittämään, kaivetaan yli kymmenen vuoden takaisia juttuja esille uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
Yhteistyötä muiden ryhmien kanssa persut eivät ole osanneet tehdä koskaan. Valitettavasti yhteistyökyky ja -halukkuus ovat edellytyksiä toiminnan menestyksellisyyden ja jatkuvuuden kannalta. Ennustan Hämeenlinnan persuille samanlaista kohtaloa, kuin muillekin populistisille liikkeille tähän mennessä. Ei jatkoon.
Moniko näistä oli yli kymmenen vuoden takaisia, no ei yksikään tai Innopark nyt on siinä ja siinä. Mainitsepa yksi hanke Hämeenlinnassa, joka on onnistunut 10 vuoden sisäällä, niin olen hiljaa.
T:avaaja
Uimahallin peruskorjaus
Ahveniston maauimalan peruskorjaus
Moreenin yritysalueen kehittäminen
Goodmanin ostoskeskus
Mutta osui kuitenkin sinuun todella hyvin ja upposikin samalla.
Laatoituksethan meni uimahallissa joltain osin vtuiks kun oli niin liukkaat pinnat että jengi veti kylkimyyryä. Lopullinen arvosana remontistahan tulee muutaman vuoden kuluttua kun aloitetaan nyt tehdyn peruskorjausremontin peruskorjaus.
Keskustan oranssi-valkoiset roskakorit ja torilla oleva lasten kiipeilyteline. Nuo taitavat olla ainoat ihan oikeat onnistumiset.
Nolasit taas itsesi😊
Oranssit roskikset.
Ei mikään onnistuminen kun tuommoinen kehittäminen on ihan perushommia kaikissa kaupungeissa. Se nyt olisi vielä puutunut, että toikin olisi mennyt ihan vihkoon.
tämä on onnistuminen mutta sitäkin remonttia veivattiin vuosikymmenet ja lopullinen arvosana tulee muutamien vuosien kuluttua
Kirjaston 10 miljoonan euron remontti voitaneen katsoa onnistuneeksi maalaus- ja tapetointiurakaksi.
Aulangon alueen kehittäminen. Kylpylä, Aulanko-areena, Sibeliuksen metsä, alueen palveluiden kehittäminen
Verkatehtaan alueen toiminnan kehittäminen
Alueen joukkoliikenteen kehittäminen
raharikkaiden luxus-huvilat (KIITOS JUHA) ja minuutissa loppuunmyyty ruusulaakso.
Suomen ainoa sisämaan konttisatama eli on täysin ainutlaatuinen ja on siis onnistunut hanke. Kuuluu myös TOP 10-listaan Suomen rumimmista rakennelmista
Tuonne Luxus-huviloillehan on kai vieläkin jonotuskäytäntö eli jos joku myy omansa niin heti on seuraava jo kärkkymässä ja isolla rahalla. On se niin onnistunut hanke Ruusulaakson ohella. Noistakin ihan täydet pinnat puuhailijoille.
En tiedä onko jonotuskäytäntöä mutta reilut 10 vuotta sitten ne on jo rakennettu. Tuosta voit vuokrata:
https://www.nettivuokraus.com/kesa-ja-lomamokit/7063-aulangonranta/520415/
Olisipa auto niin voisi joskus käydä tuolla ulkomailla täältä West Hamtonista.
Jatkossa ei tule enää kuin 5 hanketta /vuosi, #Hämton hallintosäännön uudistuksen seurauksena. Kun pitäjiä on sama määrä, on hankkeita 1 pitäjää kohden valtuustokaudessa. Demokratian enemmistödiktatuurissa nämä hankkeet painottuvat #Hämtonin kantakaupunkiin.
Koksin rahtaus Teiskon erämailta pelastaa #Vihreän siirtymän energia-politiikassa lähi-ilmaston.
Loistava kirjoitus avaajalta!
Sen siitä saa, kun yhteisistä asioista päästetään päättämään syntymätyhmä pienliikemies ja valeopettaja.
Niin tuota pelkästään verovaroja syövät remontit nyt eivät kuulu varsinaisesti tähän kategoriaan, eivätkä vero-tai muutakaan tuloa tuottamattomat hankkeet ole tässä kohtaa varsinaisesti agendalla, mutta hyvä yritys sentään. Sanotaan nyt niin, että listallani on pelkästään elinvoimaa ja verotuloja merkittävässä mitassa tuovat hankkeet.
T:avaaja
Joo samaa mieltä avaajan kanssa. Ei täällä kirjastoa, uimahallia, verkatehdasta tai mitään muutakaan tarvita. Sileäksi vaan!
Ok 🙂
Ole hyvä, voit sitten jatkaa valitsemallasi linjalla 😁
Sairaala, suurlukio ja asfalttiaseman siirto?
Sairaala, suurlukio ja asfalttiaseman siirto?
Nummen "koulu", "kirjasto" ja "neuvola"
Nämäkin ihan loistavia hankkeita, puuhaillaanhan Hämeenlinnassa
Nummen koulu on Markun referenssikohde ja on siis ihan loistava hanke Markun kannalta katsoen, kirjastossa on maalattu seiniä viihtyisyyden parantamiseksi ja neuvolasta saa taas laastareita
Yhdellä ihmisellä on todella paha olo. Avaa, jatkaa, valittaa ja kehuu itseään ketjun verran. Kuitenkaan ei ymmärrä mutta pois helvetin esikartanolta Hämeenlinnasta. Kun joku voisi auttaa.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi ja sinun tulisikin nyt kyllä hakea nopeasti ihan ammattiapua tuohon tuskaasi. Mene päivystykseen nyt sitten ihan aluksi sairaalan mäelle, sieltä sinut toivottavasti ohjataan jatkohoitoon.
Päivystys ei huoli enää persuja koska niitä liikaa ja jatkohoidosta ei toiveita. Suosittelen mielenterveyden ongelmien ja pahan olon purkamista edelleen suolessa. Tulee meille veronmaksajille halvemmaksi.
Muistikos kukaan mainita noissa onnistuneiden hankkeiden listauksissa:
-Soivat Sibbepuiston penkit.
-Sibben sivuprofiilin logolla valetut valurautaiset kaivojenkannet.
-Perttu Kiirunan häätö eteläiseen perferiaan.
-Lulun ja Karin pestuu eduskuntaan leveämmille istuimille kuin mitä ahdasmielisen
Hämeenlinnan raatihuoneessa oli.
Ainoa todellinen rahallinen onnistuminen tuossa listassa on Iisulla. Nykyään kuulemma Janakkalan rikkaimpia. Kiitos kyllä siitä kuuluu täysin Markulle ja Markun opeille mutta kokonaisuudessaan hyvinhän ne tuon SCC-homman veti ihan päätyyn asti.
Rautio totesi fecessa aikanaan, kun asfalttiaseman hajut alkoivat piinaamaan siiriläisiä, että hänelle tuli sympatia päänsärky, niin sehän toki auttaakin asukkaita
Sarin seuraava päänsärky alkaa kevään 2021 kuntavaalien jälkeen ja se ei ole tosiaankaan sympatiapäänsärkyä. Jotain helppoa ja rahakasta palkkatyötä pitäisi nyt löytyä, koska 6000 €:n kuukausipalkka kaupunginhallituksen puheenjohtajana tyssää tähän kevääseen. Yhtä helpolla tuota summaa maksavaa työnantajaa ei kyllä kovinkaan helpolla löydy vapailta työmarkkinoilta hänen koulutuksellaan.
Kyllä hyvin suurella todennäköisyydellä Rautio on vaalien jälkeen viraton ja varaton työtön merkonomi
Katee oletko silloin onnellinen edes hetken. Sinulla on paha olo ja se on ongelmasi.
Ruusuton laakso.