Eli veneeseen penkkejä vaihtaessani ruuvasin uudet ruuvit samaan linjaan vanhojen reikien kanssa. Uudet ruuvit oli 1cm pidempiä ja tuli sitten ulkopuolelle asti. Yllätys oli, että välipohja siltä osin oli niin lähellä varsinaista pohjaa. No nyt kysymys kuuluu, että onko riittävä paikkaus lasikuitukitillä. Ajattelin, että senkkausterällä pyöräytän hieman reikiä ja pyyhkäisen kitin ja maalin päälle. Reijät on 4mm ruuvin reikiä siis. Sisäpuolelta ei siis pysty korjaamaan, ellei sahaa välipohjaan reikää ensin. Vähän suurelta urakalta kuulostaa, jos alkaa ulkopuoleltakin hiomaan kuidulle asti ja alkaa laminoimaan mokomien takia.
Kaksi ruuvia läpi pohjasta
Anonyymi
721789
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Käytä epoksi pakkelia niin ei tarvitse välttämättä mitään päälle ja saat vesisulun.
Okei. Mutta varmaan toi on hyvä, että senkkaa ne reijät paremmin esille, niin tarttuu kitti paremmin kiinni.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/387957/Hempel-Epoxy-Filler-013kg
Olisko tollanen ok
Ruuvien tekemät reiät ovat ongelma ainoastaan vesitiiviyden kannalta, eivät lujuuden.
Senkkausterällä tehty työstö on ongelma sekä lujuuden että vesitiiviyden kannalta, kun materiaalina on lujitemuovi! Se repii kuituja aiheuttaen vaurioita paljon laajemmalta alueelta, kuin senkkauksella on haluttu aikaansaada. Ne vauriot jäävät piiloon, mutta alentavat merkittävästi lujuutta. Kittaamlla syntynyt senkkaus varmistetaan piilossa pysyminen kunnes lujuuden puute tuottaa ongelmia.
Saman muotoinen ja kokoinen hiomatyökalulla tehty senkkaus varmistaa kitin tarttumisen, ja siten vesitiiviyden, eikä vaikuta kielteisesti lujuuteen.
Kiitoksia asiallisista vastauksista.
Mikähän hiomatyökalu olisi hyvä noin pienelle alueelle?
Olisiko joku dremel tyyppinen kärki, vaikka akkukoneeseen?
Akkukoneessa on yleensä todella alhaiset maksimikierrokset. Pienihalkaisijaisella hiomatyökalulla jää silloin kehävauhti todella pieneksi, jolloin hiominen vie ikuisuuden. Toki silti sujuu amatöörille ehkäpä riittävän nopeasti, jos/kun joutuu työstämään hiomalla noin pieniä määriä.
Dremel kiertää 30 000 RPM, ja siihen sopivilla hiomakivillä saa hyvää jälkeä kohtuu nopeasti. Toki myös paineilmavehkeet toimivat, mutta tuohon käyttöön dremel tai sen halpiskopio on aivan riittävän hyvä työkalu.
Voi hyvänen aika! Lopettakaa nyt tuo jeesustelu mokomin pikku reikien kanssa, eikö teillä oo mitään tekemistä? Aloittaja on ne reijät jo pakannu.
Pakkaa sinä vaan omia reikiäsi, aloittajaa se tuskin kiinnostaa.
Silloin kun ei ole muuta sanottavaa jne.
Usein kun tiivistetään asioita niin puhutaan pakkaamisesta! Vaikka tuossa nyt ennakoiva tekstin syöttö lieneekin valinnut väärän sanan.
Pienet reiät eivät ole ongelma, jos ei ole kastuneet.
Osta apteekista pikkuruisku ja laita siihen epoksihartsia.
Ruuttaa ylös rei'istä ja laita maalarinteippi päälle kovettumisen ajaksi.
Tällä varmistat, että sisäpuolelta rikkoutunut kuitu tulee suojattua eikä mahdollinen kosteus pääse myöhemmin leviämään.
Ei kannata rikkoa enempää koska silloin tulee isompi paikka.
Kitti on huono tähän tarkoitukseen.
Eivät ole kastuneet, onneksi huomasin möhläyksen nyt heti. Tuota asiaa itsekkin mietin, että sisäpuoleltahan jää tavallaan kuidut paljaaksi kittaamalla. Näin ollen pilssiin pääsevä vesihän joissain tapauksissa voi huudella niitä reikiä siltä puolelta. Eikös epoksihartsikin ole vesitiivis sellaisenaan ja silloinhan rakenne olisi periaatteessa alkuperäinen.
Mahtaako olla maalattu sieltä välistä ollenkaan? Harvemmin on.
Nii...tiedä häntä. No, nyt on neulat ja ruiskut hommattu, pitää käydä kipaseen sitä epoksihartsia vielä. Sitten ei muuta, kun rokotus veneelle. Itse tästä kämmostä saikin ihan tarpeeksi henkistä rokotusta prkl!
Epoksi on vesitiivis itsessään. Parin reiän korjaaminen ei ole kovin haastava työ kunhan ei ole päässyt likaa.
Korjauksen jälkeen kyseinen kohta on lujempi kuin alkuperäinen.
Ei ole onneksi päässyt likaa, eikä vettä. Tää möhläys sattui perjantaina ja ruuvit on edelleen "suojana" paikoillaan.
Onpas muuten hassua, että Suomi24 foorumilla saa kerrankin asiallisia kommentteja, eikä pelkkää v_ttuilua😄
Polta se paska :D
Mutta se kommentti poistettiin jolla vastasin, että voit hyvin käyttää myös tuota Hempelin epoksi filleriä 😁
Laitoin huumeruiskulla perus polyesterihartsia ja teipin päälle. Umpeen näytti menevän. Voihan sen viimeistellä pinnasta tolla hemppelillä, kun sitä tuli ostettua muihin pikku kolhuihin ja sitten joku maali täppä päälle. Vai leipasenko suoraam maali täpän pintaan. Mikäs maali tuollaseen pikku fiksiin olis käypänen? Ei viittis noiden takia ostaa mitää monen kympin maalia, kun menekki on vajaa neliösentti.
Polyesterihartsi imee vettä kuin sieni. Se pitää peittää kuitenkin sillä maalilla. Epoksi olisi tullut halvemmaksi. Epoksia saa reilusti alle kympilla määrän, joka ylittää tarpeen moninkertaiseksti.
No, sehän ei se hartsi jää tohon gelgoatiin kiinni, eli siinähän on hemppelin epoksille tilaa vielä. Eli samalla, kun kittailee sillä, niin sipaisen niiden reikien päälle vielä site. Sitten maali. Kait se vielä näinkin pinnalla pysyy.
Ja motonetistä en löytänyt epoksihartsia lainkaan, sillä siia jouduin sortumaan tuohon toiseen versioon.
Vai menikö tää homma nyt piloille mokoman homman takia
Eli siis suurin osa lujitemuoviveneistä ovat nyt sitten läpivettyneitä? Siellä välipohjan välissä ei yleensä ole käytetty maalia ja vähintään kondenssivettä siellä jossainvaiheessa on.
Jos+n.+1%+vesipitoisuus+on+mielestäsi+"kuin+sieni",+niin+ehkä+sitten.+Tuon+verran+laadukas+polyesterilaminaatti+imee+vettä+vuoden+molemminpuolisessa+upotuksessa+veteen.
Jos sen hartsin sitä ruiskulla sait ja reijät tukkoon, niin pyyhkäse pensselillä vaika futuraa tai miranolia päälle. Ei kait sen epoksikitinkään laittamisesta haittaa ole. Kyllähän ne pitäisi keskustella keskenään, eikö?
Totta.
Tarkoitin, että se päästää vettä läpi. Se ei todellakaan ime sitä itseensä juuri lainkaan.
No osaisko nyt joku sanoa miten etenen tuon kanssa. En nyt millään viitsis porata niitä hartseja poiskaan sieltä.
No ei se läpikään päästä. Pitkässä juoksussa voi tulla ruttoa, mutta ei ehjän lasikuidun läpi kerrosrakenteen väliaine kastu.
Ihan hyvä se on.
Samalla sipaiset maalia päälle kun jotain muuta maalaat. Ei kannata panikoida jos joku lukee sulle täällä jotain vikipediaa hartsin ominaisuuksista.
Hio vähän ja pistä araditin epoksi päälle.
Maksaa joku 7,50 euroa. tai mikä muu tahansa.
Maalin paksuuden verran epoksia suojaa ihan tarpeeksi ja jos vaikka hajun verran vettä menee sisälle, se haihtuu yläpohjan läpi viimeistään talvella.
Suuri osa veneistä on laminoitu poluesterihartsia käyttäen. Se on ihan oikeaa ainetta lasikuituveneeseen.
Paikattuasi reiät sillä niin laita hempelin epoksikittiä ulkopuolelle ja hio tasaiseksi. Maalaa lopuksi 2-komponenttisella epoksiprimerillä muutama kerros niin on saatu oppikirjan mukaisesti kuntoon.
Kerro se niille jotka ovat niitä pehmenneitä lasikuitu-puu-lasikuitusandwichrakenteita rempanneet. Kyllä se polyesterihartsi vaan ajan saattoon vettyy, modernit hartsit vanhoja vähemmän. Yksikerrosrakenteessa harvemmin tulee mitään ongelmaa kun se laminaatti pääsee välillä kuivumaan, ja helpommin se kuivuu kun sisäpuoli on maalaamaton.
En usko, että löytyy ainuttakaan pehmennyttä lasikuitu-puu-lasikuitu -sandwichiä, jossa syy olisi ehjä lasikuidun läpi vuotanut vesi. Aina noissa mädäntyneissä on kiinnitysreikiä tai lasikuituvaurioita, joista vesi on päässyt sisään. Löytyy lukemattomasti täysin ehjiä 40 ja jopa 50 vuotta vanhoja tuollaisia rakenteita. Ainakin 80-luvun alkupuolelta saakka noita on myös pohjarakenteissa eli jatkuvasti veden alla ja 80-luvulla epoksiprimereita ei käyttänyt kukaan.
Perälautojen vanereita on paljon mädäntynyt, mutta siinä on aina koneen kiinnityspultit läpi ja yleensä kaikennäköisiä heloja lisäksi. Toinen tyypillinen mädäntyvä paikka on purjeveneen kannellaseisovan maston jalka. Sama juttu monta ruuvia, joilla jalka on kiinnitetty.
Uskovaisten kanssa ei kannata väitellä mistään.
Veneet tehdään polyesterillä koska se on halpaa.
Pinta ei ole missään veneessä paljasta polyesterilaminaattia. Ajatus siitä, että rungossa käytetty materiaali olisi automaattisesti hyvä pintamateriaali on pahaa mutkien oikomista.
Niin pinta on top tai gelcoatia. Molemmat ovat polyesterihartsia, yleensä väripigmentillä. Joissain veneissä vesilinjan alla ei käytetä väripigmenttiä, koska se heikentää gelcoatin vedenpitävyyttä ja kuitenkin maalataan.
Topcoatiin on lisätty parafiiniöljyä, joka mahdollistaa pinnan täydellisen kovettumisen ilman muottia tai muuta tiivistä pintaa päällä. Ilman sitä polyesterihartsi jää tahmeaksi.
Tiedän veneen joka upposi kun peräpeilissä oli noin 4 mm ruuvireiät korjattu gelgoatfillerillä tai jollain epoksikitillä. Viritys kesti joitain vuosia, sittten vene oli kadonnut saaren rannasta eräänä yönä. Löytyi meren pohjasta ja reiät oli esillä.
Ja se olisi pitänyt korjata miten? Tässähän ei kyse ollut pelkästään kitillä korjauksesta, vaan reikiin on ruiskautettu hartsi.
Se olisi pitänyt korjata niin, ettei paljastuneeseen kuituun pääse vettä. Kuidun sulkemiseen polyesterihartsi ei sovi, koska se päästää vettä läpi.
Sulkupinta molemmille puolille tai siten reiän paikkaaminen epoksilla tai muulla liimalla, joka sulkee pinnat.
Meidän kevät ja syksy ovat kaiken lisöksi ongeklmallisia koska vesi sulaa ja jäätyy toistuvasti ja delaminoi rakenteita.
Ulkopuolelle saan siihen vielä epoksin, sekä maalin päälle, mutta sisälle en. Ellen tosiaa ala jollain reikäsahalla sahaamaan siihen sisäpohjaan työaukkoa. Tai sitten reilulla metrisellä pensselillä sutikoimaan sieltä pilssin puolelta lähes sokkona. Voihan viddu!
https://aijaa.com/jC3DU9
Eipä tuolla alunperinkään kovin häävisti ole kuidut suojassa. Tuolta ihan reunasta se ruuvi meni ulos asti, kuva on siis takaapäin pilssistä otettu. Kuva on väärän puolen onkalosta, mutta identtisen näköinen paikka. Pilssiin saa mennä vettä melkoisesti, että huuhtelee tuolla asti, taitaa upota siinä vaiheessa koko jahti. Kyseessä on siis -70 luvun lopun 440tl vene.
Ei se sisäpinta ole mitenkään kriittinen kun todennäköisesti se kuivahtaa säännöllisesti kuitenkin. Ulkopintaan joka on enemmän vesikosketuksessa pistäisin tipan epoksia. Epoksimaalia tai ihan vaan liimatuubista Araldite tms. Eikä se siitä vuodessa eikä kolmessa mihinkään mätäne vaikka et tekisi sille mitään.
Kun sisäpintaa tulee kosteutta, se imeytyy kuituun. Jos kosteutta on vähän ja se ehtii haihtua välillä, niin sillä ei ole vaikutusta. jos sitä taas on enemmän, niin se kulkee kuidun mukana ja sulaa ja jäätyy vuoronperään syksyllä ja keväällä. Ja nykyisillä talvikeleillä.
Kukaan ei kuitenkaan tiedä paljonko vettä välitilassa on. Se ei ole tiivis senkään takia, että laminaatti päästää aina kosteutta läpi ehjänäkin.
Kaksi pientä ruuvinreikää ei tilannetta oleellisesti muuta kun se pinta on todennäköisesti maalaamatonta kuitenkin. Meillä oli 70-luvun purkkarissa maalaamattomassa pilssissä käytännössä aina tilkka vettä. Ei mitään vauriota mutta mielenrauhan takia tuli 20 vuoden iässä maalattua veneen oltua kesän kuivilla. Samassa veneessä oli ontto lasikuituperäsin täyttynyt vedellä ja osmoosirakkuloita kuivateltiin.
Lasikuitu+ei+ime+vettä+(ei+hartsia,+eikä+mitään+muutakaan),+eikä+kärsi+vedestä+mitenkään.+Juomalasien+lasi+ei+ole+täsmälleen+samaa+kuin+kuitujen+E-lasi,+mutta+kummallakaan+ei+ole+mitään+ongelmaa+veden+suhteen.
Täällä oli vastaava tilanne, tässä tapauksessa oli pääsy myös sisäpuolelta. Korjasin niin, että puukon kärjellä "seevasin" eli viistin reijän molemmin puolin. Sen jälkeen kemiallisesta metallista pyörittelin sellasen ohkasen puikon jonka työnsin ruuvin reikään ja sitten vaan painelin ulkoa ja sisältä jöötin tiiviiksi.
Mitäs mieltä ?
Ihan hyvä korjaustapa. Kemiallinen metalli on epoksihartsia täyteainetta eli kutakuinkin samaa kamaa kuin epoksikitti. Epoksikittiä voi helposti tehdä itsekin epoksiliimasta tai -hartsista. Sekaan vain lentotuhkaa tai muuta sopivaa täyteainetta. Lentotuhka ei paljoa maksa. Se on siis voimalaitoksista savukaasusta suodatettuja partikkeleita, jotka ovat käytännössä onttoja lasipalloja.
Epoksiliimoissa taitaa jo valmiiksi olla hiukan täyteainetta, kun ovat niin jäykkiä. Täyteainetta voi laittaa niin paljon kuin menee, jolloin kitti on pastamaista.
Mikäs siinä jos kerran peltipaatista oli kyse.
Kyseessä siis lasikuitu venho.
Tekisin hiomalla pintaan kuppimaisen kuopan läpiasti ja tukipala taakse ekana liimaten hartsilla ja sitten rovinkipaloja päälle uittaen ne hartsissa. Tulee kestävä ja ei tarvi arpoa että miten kauan. Tässä kaveri remppaa marinoa ja siinä myös kertoo miten se tehdään.
https://www.youtube.com/watch?v=saFlNOc2QiQ
Selvähän se on, että parempia tapojakin löytyy tehdä. Mutta omassa tapauksessa sisäpuolelta ei pääse, jos ei riko venettä ensin lisää. Jos ei se näillä metodeiolla edes yhtä kautta kestä, niin ei sitten kestä.
Vaikea uskoa, että ne paikat noin pienistä reijistä irti lähtee, painettahan niihin juuri ei edes kohdistu.
Vaikkakin täällä jonkun tutun tutin vene samanlaisten paikkausten takia menikin merenpohjaan...ja vielä molemmat paikat irtosi samaan aikaan.
Nyt ei auta, kun luottaa, että kestää....kuha alkaa nousemaan pian😁
Nyt oli puhe minimaalisesta 4 mm reiästä. Ei siitä kannata tehdä niin isoa ja mitään lasikuitua tuohon ei tarvitse. Kitissä on sitä lentotuhkaa tai jotain vastaavaa keinotekoisena. Se vahvistaa aivan riittämiin tuota. Jos laminaatti ei ole tolkuttoman ohut, tarttuu se taatusti riittävästi pelkkään reikään.
Tässä vielä kuvaus korjaustavoista erilaisiin reikiin:
https://www.epoxyworks.com/index.php/repairing-machined-holes-in-fiberglass/
4 mm reikä veneen pohjassa menee selkeästi tuohon katogoriaan 1 eli ei ole tarpeen käyttää lasikuitua eikä laajentaa korjausaluetta. Pelkkä pieni senkkaus riittää.
Puukon terä tai mikään muukaan terä ei ole oikea työväline laminaatin työstöön, koska se tuottaa paljon vaurioita sen viistouksen ulkopuolellekin. Lopputuloksen lujuus on olennaisesti heikompi kuin jos sama työstötyö olisi tehty hiomalla. Lisäksi se jööti sisältää niin paljon kuiva-aineita hartsin lisäksi, ettei hartsia riitä imeytymään työstössä syntyneisiin säröihin. Niihin jää siis ilmaa, ja jos se pääsee korvautumaan vedellä joka myöhemmin jäätyy, on tiedossa pitkällä aikavälillä delaminoitumisvaurioita, joiden perussyy ei ole veneen valmistajan, vaan sinun käyttämäsi väärät työmenetelmät.
"Kitissä on sitä lentotuhkaa tai jotain vastaavaa keinotekoisena. Se vahvistaa aivan riittämiin tuota. "
Lentotuhka ei suinkaan vahvista epoksipuovia, vaan heikentää sitä, ja samalla heikentää hieman sen tarttuvuutta valmiiseen laminaattipintaan. Sen käyttötarkoitus kitissä on keventää muovin tiheyttä. Valuvuuden estoon sen vaikutus ei ole riittävä, vaan tarvitaan oikeasti tiksotrooppisia aineita joukkoon.
4mm reiässä ei tosin ole mitään tarvettakaan vahvistukselle, ja heikennys lentotuhkallakaan ei ole mikään ongelma. Tarttuvuus reiän reunoihin on sen sijaan oleellista, jos korjauksesta halutaan pitkällä aikavälillä kestävä. Tässä auttaa sekä epoksin polyesterihartsia suurempi tarttuvuus, että sen pienempi kutistuma kovettuessaan.
Suuren kutistuman polyesterillä tehtynä paikkaus voi vuotaa uuden materiaalin ja vanhan laminaatin rajapinnasta kovettumiskutistuman seurauksena.
Paras on hyvän vihollinen.
Polyesteri ja tippa maalia tai epoksia päälle kestää seuraavat 20 vuotta. Jos ei kestä, niin sitten voi tehdä isomman korjauksen vaikka 15 vuoden päästä. Sekään ei ole mikään massiivinen juttu.
Vaikka pahin mahdollinen asia tapahtuisi, niin sekään ei ole kovin paha.
Annat ruuvien olla nyt aivan sellaisenaan, niin hanhenkaulat tarttuvat paremmin kiinni, voit vaikka ruuvata pohjasta läpi muutaman ylimääräisen pitemmänkin.
Sinulla oli hyvä tuuri reikien suhteen. Itse teit ja vielä huomasit erheesi ajoissa. Uusmaalainen kaverini kertoi,että hän löysi myös reikiä veneensä pohjasta. Se vene oli laiturissa,joka sijaitsi Uudeltamaalta itään...onneksi kyseessä oli vain pieni pulpettivene,mutta sen tyhjäksi äyskäröiminen on vieläkin kesken...
Kuten olet nyt nähnyt ehdotuksia, niin kysymys kuuluu: miten kauan haluat sen kestävän, eli tulppa jollakin kitillä, vai kauemmin ? Vanhaan ei aina kannata tietenkään suuria tehdä, mutta jos se on muuten ehjä ja ei ole haurastumia, niin kannatan sen hartsi/rovinki korjauksen tekemistä koska se tulee ihan samalla vaivalla ja se kestää. Huolellinen tietenkin pitää olla, että saa kaiken ilman pois jne.
Se, että se tulppa siitä joskus katoaa, on jo myöhäistä, koska vesi menee rakenteisiin ja sitä ei vähällä saa sieltä pois. Rakenteessa on helposti hiushalkeamia, joita ei näe ja juuri sinne vesi imeytyy kapilaarina parhaiten ja joka pakkasessa leviää suuremmaksi ja sitä ei huomaa moneen vuoteen päältäpäin. Näin lasikuituvene löystyy ja menee ajanmittaan veltoksi. (vaaralliseksi).
Samalla vaivalla?
Eli korjaus on nyt tehty näin:
Reijistä on injektioneulalla puristettu polyesterihartsia ja laitettu teippi päälle valumisen estämiseksi.
Tämän jälkeen on vielä tarkoitus silpasta epoksi filleriä niiden päälle, sekä joku maali.
Sisäpuolelta en sinne mitään paikkoja/mattoja saa liimailtua, jos en ensin sahaa aukkoa sisäpohjaan.
Tästähän paisui melkoinen mylläkkä....🥵
Ihan hyvä fixi. Ainoa minkä olisi voinut tehdä paremmin on pieni senkkaus ulkopinnassa ennen täyttöä mutta sen ehdit vielä tekemään ennen epoksifilleriä.
Tuo vettymisellä pelottelu on turhaa. Se ei sieltä sisäpuolelta vety. Siellä on monta muuta maalaamatonta koloa entuudestaan eikä haittaa vaikka välillä kastuu kun pääsee kuitenkin välillä kuivahtamaan.
Ihan hyvä fixi. Ainoa minkä olisi voinut tehdä paremmin on pieni senkkaus ulkopinnassa ennen täyttöä mutta sen ehdit vielä tekemään ennen epoksifilleriä.
Tuo vettymisellä pelottelu on turhaa. Se ei sieltä sisäpuolelta vety. Siellä on monta muuta maalaamatonta koloa entuudestaan eikä haittaa vaikka välillä kastuu kun pääsee kuitenkin välillä kuivahtamaan.
Eihän sinne sisäpuolelle mitään voi laittaakkaan, vaan kuoppa hiomalla ja päälle..
Lainaus tuolta puolivälistä: "Ja motonetistä en löytänyt epoksihartsia lainkaan, sillä siia jouduin sortumaan tuohon toiseen versioon."
Ja höpsistä, onhan niitä pieniä epoksisettejä vaikka miten monta lajia, haku antoi kymmenkunta pientä epoksipakkausta kympin kahta puolta, alkaen 7,99€. Varmasti rittäisi kahteen ruuvinreikään. Locktite, Bison, Henkel, Permatex, Plastic Padding, Hempel.
https://www.motonet.fi/fi/haku?q=epoksi
Suurin osa on pelkkää liimaa! Yks on jotai helvetin jäykkää 2k kamaa. Hemppelin filleriä jne. Perus hartsia ei näyttäis olevan.
Mitä se hartsi on ellei liimaa?
Opettele termit ja tule vasta sen jälkeen elvistelemään
Eli jos joskus tulee vielä reikä, niin ihan marketin pieni
epoksiliima tuubi ajaa asiansa? Sillä voi siis laminoidakkin pienen lasikuitupaikan?
Mitäs noita sitten varsinaisia veneenpaikkaus aineta haeskelemaan mistään.
Pintamaaliksi ajattelin lainata muksuilta vesivärejä.
Ei vaan, leikki leikkinä.
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista ja neuvoista!
Nyt tämä asia jää minun osaltani tähän.
Kyllä epoksiliima sopii tuollaiseen paikkaukseen ja kitin pohja-aineeksi. Laminoinnissa sitten tilanne voi olla eri. Ylipäätänsä pitää varmistua, että käytettävä kangas tai matto sopiii epoksille, suurin osahan on tehty polyesterille ja niissä saattaa olla sidosaineita, jotka eivät liukene epoksiin. Liima ei välttämättä myöskään kastele tarpeeksi hyvin, hartsit ovat yleensä juoksevampia.
Miksi pitäisi ostaa kilon paketti kallista epoksia kun ihan samaa epoksihartsia saa pienissä tuplatuubeissa jotka maksaa alle kympin? LIIMAHYLLYSTÄ. Kyllä, LIIMA. Varmasti riittää kahteen ruuvinreikään.
Kysyjällä on tiedon tasossa aikamoisia puutteita.
Vastaajalla on sosiaalisissa taidoissa aikamoisia puutteita.
Typeryyttä vastaan itse Jumalatkin turhaan taistelevat.
Epoksi on epoksia pienemmässäkin pakkauksessa vai onko sinulla sanoa jotain tilavuutta, jonka jälkeen aine muuttuu toiseksi?
Esimerkiksi
0-200 ml pakkaus = ei epoksia
201- 500 ml pakkaus = vähän sinnepäin
501- pakkaus = epoksia
Jos ostaa kolme 200 ml pakkausta, niin ei-epoksi muuttuu epoksiski?