Mikä tekee henkilöstä esimerkiksi elokuvakriitikon tai teatterikriitikon. Riittääkö siihen vaikkapa merkonomin koulutus ja elokuvien katselu? Käsittääkseni kriitikon, mikäli jonkun yleensäkään tarvitsee arvostella toisten puolesta, tulisi olla asvostelemansa alan asiantuntija ja tekijä, moniosaajakin alalla.
Olen sitä mieltä että jokainen katsoja on itse oman kokemuksensa arvostelija, eikä toisten tarvitse tuputtaa mielipiteitään.
Olen sitä mieltä että jokainen katsoja on itse oman kokemuksensa arvostelija, eikä toisten tarvitse tuputtaa mielipiteitään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä en seuraa mitään kotimaisia leffoja ja sarjoja. Tönkkösuolattua kamaa
Minusta viimeinen Turhapuro oli hyvä, kriitikoista ei.
Turhapuro on aikansa elänyt ei kiinnosta
Taannoin telkassa nähty kotimainen elokuva Vaarallisia suhteita oli harvinaisen laadukas kotimainen elokuva,Helvi Hämäläisen kirjaan pohjautuva,naisohjaajan tekemä,näyttelijätyökin kunnollista,ei ole ihmeiden aika vielä ohi, se oli helmi kaiken roskan ja avuttomien tekeleiden seassa .
Kriitikkokin on vain yksi elokuvan katsonut henkilö. Hänen mielipiteeseensä saattaa vaikuttaa monet asiat, esim. kotiolot, poliittinen suuntaus, sukupuolinen suuntaus, uskonnollisuus, ikä jne.
Totta.Kriitikko saattaa pitää jostakin,jota joku toinen ei suostu katsomaan edes maksua vastaan.
Kotimainen tuotanto on täyttä kuraa
Riippuu siitä missä kotimaasi sijaitsee.
Suomi on kaikesta jäljessä ei osata mitään tehdä. Kaikki matkitaan ulkomailta
Kyllä leivontahiivalla kotikaljasta käytetty kilju on aitoa suomalaista käsityöosaamista.
Elokuvista suosikkini on Kahdeksan surmanluotia.
kahdeksan pyssynlaakia on kyllä kuraa ja nykyään samat naamat on leffoissa ja töllössä eikä sen takia viitti niitä kattoo nyt odottelen neljättä tuntematonta sotilasta vaikka se alkuperäinen on paras saa nähdä kuka sen veivaa taas uudestaan!!
Seuraava tuntematon tulee Venäjän puolelta ja heidän näkökulmastaan. Ohjaajana Viktor Perzuniskhin jonka isoisä oli neuvostosankari jatkosodassa.
"Maa on syntinen laulu" ja "Ryysyranta" ovat suomalaisia kulttielokuvia jotka toteutuvat vielä tänäkin päivänä. Moni kriitikko tuntee ne jopa läheisiksi.
Matti ja Teppo Suezilla oli loistava.
Uuno Turhapuroja kaipaa vastapainoksi tälle suomalaiselle hapannaamasuudelle.
Mielummin katson sitä sottanaamaa kuin kaduilla nuita reaalielämän hapannaamoja.