Moi, kaipailisin mielipiteitä. Elikkäs olen pian 16-vuotias tytsy, koko elämäni on sydämeni kuulunut eläimille. Olen omistanut kolmannella luokalla kaksi hamsteria, sekä ala-asteella vanhempani päättivät hankkia koiran. Ostivat siis lappiksen, oli jo aikuinen, mitä en olisi toivonut. Koirasta he kuitenkin luopuivat, mistä en heitä kehu, mutta koira ei sinänsä ollut lainkaan sellainen jollaista olen itse suunnitellut ja josta olen haaveillut. Olen pohtinut, voiko tämän vanhempieni vastuuttomuuden takia minua moittia, ja sanoa, etten pysty huolehtimaan koirasta? Olinhan tuolloin vasta ala-asteella. Näin on minulle kuitenkin sanottu, mutta en ole sitä suostunut uskomaan.
Tällä hetkellä meillä on kissa.
Olen ratsastanut n. 5-6 vuotta, tallikoirista on tullut minulle sydänystäviä lähes joka tallilla jossa olen käynyt. Serkkujeni ja kavereideni koirat ovat myös kiintyneet minuun ja minä niihin.
Siis todellinen asiani: olen harkinnut koiraa jo monta vuotta. Koirakuume on noussut ja laskenut monta kertaa, kokoajan se siellä pinnan alla kuitenkin on ollut. Onko koiran hankkimisella jotain ns. ikärajaa? Saisiko karvakuono luotani hyvän kodin? Asun ison perheeni kanssa hyvin korvessa metsän keskellä. Lempiharrastukseni on juoksulenkit, eivätpä muut ole edes kiinnostaneet koskaan.
Menen lukioon kesäloman jälkeen, ja koulupäivien aikana ei koira joutuisi yksin olemaan, sillä äitini ja pienimmät sisarukseni tulevat luultavasti olemaan kotona. Sisarukset myös mielellään osallistuisivat ulkoilutukseen. Äidin kanssa olen keskustellut raha-asioista, ja hän on luvannut jo kauan sitten kustantaa ensimmäisen koirani hinnasta puolet. Myös rokotuksiin, yllättäviin eläinlääkärikuluihin yms. hän on valmis lainaamaan/sponsoroimaan.
Lukion jälkeen olen suunnitellut muuttavani omaan asuntoon. Olen luottanut siihen, että koira sopeutuu muutokseen, vai kuinka? Jatko-opiskeluista en tiedä, mutta onhan minulla aikaa pohtia.
Koiralle hoitopaikka löytyisi silti aina lapsuudenkodistani.
Alkoholiin en koske uskonnollisen vakaumuksen takia, baarireissuja tai kätybileitä ei siis ole tiedossa. Viihdynkin enemmän yksikseni, kovasti olen silti kaivannut nappisilmää kaveriksi. Olen miettinyt, kuinka kauan minun pitäisi vielä odottaa, ennenkuin voisin edes harkita koiraa. Rotujakin olen katsellut ja tutustunut, ja mitä sanotte vehnä- tai kerrynterriereistä? Olenko liian "kokematon" tätä rotua harkitakseni? Mitä muita koirarotuja suosittelisitte?
Tällä hetkellä meillä on kissa.
Olen ratsastanut n. 5-6 vuotta, tallikoirista on tullut minulle sydänystäviä lähes joka tallilla jossa olen käynyt. Serkkujeni ja kavereideni koirat ovat myös kiintyneet minuun ja minä niihin.
Siis todellinen asiani: olen harkinnut koiraa jo monta vuotta. Koirakuume on noussut ja laskenut monta kertaa, kokoajan se siellä pinnan alla kuitenkin on ollut. Onko koiran hankkimisella jotain ns. ikärajaa? Saisiko karvakuono luotani hyvän kodin? Asun ison perheeni kanssa hyvin korvessa metsän keskellä. Lempiharrastukseni on juoksulenkit, eivätpä muut ole edes kiinnostaneet koskaan.
Menen lukioon kesäloman jälkeen, ja koulupäivien aikana ei koira joutuisi yksin olemaan, sillä äitini ja pienimmät sisarukseni tulevat luultavasti olemaan kotona. Sisarukset myös mielellään osallistuisivat ulkoilutukseen. Äidin kanssa olen keskustellut raha-asioista, ja hän on luvannut jo kauan sitten kustantaa ensimmäisen koirani hinnasta puolet. Myös rokotuksiin, yllättäviin eläinlääkärikuluihin yms. hän on valmis lainaamaan/sponsoroimaan.
Lukion jälkeen olen suunnitellut muuttavani omaan asuntoon. Olen luottanut siihen, että koira sopeutuu muutokseen, vai kuinka? Jatko-opiskeluista en tiedä, mutta onhan minulla aikaa pohtia.
Koiralle hoitopaikka löytyisi silti aina lapsuudenkodistani.
Alkoholiin en koske uskonnollisen vakaumuksen takia, baarireissuja tai kätybileitä ei siis ole tiedossa. Viihdynkin enemmän yksikseni, kovasti olen silti kaivannut nappisilmää kaveriksi. Olen miettinyt, kuinka kauan minun pitäisi vielä odottaa, ennenkuin voisin edes harkita koiraa. Rotujakin olen katsellut ja tutustunut, ja mitä sanotte vehnä- tai kerrynterriereistä? Olenko liian "kokematon" tätä rotua harkitakseni? Mitä muita koirarotuja suosittelisitte?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koiria myydään vain aikuisille, ja suuri osa niistäkään ei jaksa koiria pitää, vaan kyllästyy, ja laittaa ne kiertoon.
Odota, että aikuistut.Äitisi koiranhoitoapuun en luottaisi, muutenhan hän ei olisi luopunut koirastanne.Se että koira vaihtuu, ei muuta hänen koiran pitotapojaan, kyllästynee nopeasti.
Koira, valitsi sitten minkä rodun vaan.Ei ole sellainen, kuin haaveissa, tai jollaisen kuvittelee sen olevan.Siksi monet pettyy, ja haluaa niistä eroon.Huomaat, kun luet torin ja apulan koiran lahjoitus ja myynti ilmoituksia.Paljon on siellä romuttuneita haaveta, kun arki koiran kanssa ei ollutkaan sitä mitä kuvittelivat.