Mikä merkitys hevosenkengällä on Sinulle?
Mistä kaikkialta hevosenkenkiä voi löytää?
Mistä kaikkialta hevosenkenkiä voi löytää?
Hevosenkenkä
Anonyymi
21325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vermosta löytyy. Heppojen kenkiä.
Sinne on matkaa kyllä. Mutta nythän on rajat auki.
Onneahan se toki tuottaa, ovenpäälle siten että sakarat ovat ylöspäin ettei onni tipu pois. Talleilta itse löytänyt ja näköjään on tyttärenkin kotona, hän ratsasti lapsena.
Tuottaako pelkkä oikea hevosenkenkä onnea vaiko myös symbolisesti vastaavat muodot?
Vain oikea hevosenkenkä, ei mitään feikkikoukkuja.
Ei tuota...kumpikaan.
Mökin oven yläpuolella on löydetty hevosenkenkä. Ei pysty corona siihen mökkiin.
Ajattelin ostaa koko hevosen ja laittaa sen kesäksi mökin rapun pieleen. Pitkä lieka naru, niin rouskuttelee nurmikon kesän aikana. Neljä kenkää yhdellä diilillä.
Ei ole hevosta.
Ei ole mitään käyttöä moisille jalkineille. Pöndellä jossain kasa ruosteisia hevosenkenkiä, ei niille ole mitään käyttöä. Varmasikin hevosille hyvä juttu, ei mene kaviot pilalle, toisaalta ei villihevosilla ole kenkiä... Niinno, ei ihminenkään synny kengät jalassa, eikä läheskään kaikki ihmiset käytä ihmistenkenkiä. Tosin, ihmisen jalka erilainen, kuin hevosenjalka, ei ole kavioita. Kuitenkin sama käyttötarkoitus, erilaiset kengät. Kummallinen asia, kengät noin kokonaisuudessaankin.
Hevosenkenkien löytämisestä en osaa sanoa mitään. Niitä kai myydään hevostarvikeliikkeissä ja kai kengittäjilläkin niitä on, jos välttämättä haluaa sellaiset.
Kauanko mietit aloitusta, kerrankin sen verran tarpeeton aihe, harvemmin näkee.
=DW=
Pienenä lapsena maalla asuessani meillä oli hevonen. Kun hevonen lensi hevosten taivaaseen, kenkiä jäin läjä navetan vintille. Niitä heiteltiin maahan juntattuun keppiin naapurin poikien kanssa. Ei ollut helppoa saada kenkää jäämään kepin ympärille.
Oliskohan viitisenkymmentä vuotta ja rapiat, kun olen hevosenkenkää kädessäni pitänyt.
Taikakaluista luotan vain jäniksenkäpälään. Ja siihenkin vain jänikselle onnea tuovana. Jos jänöllä on nopeat käpälät, voi päästä ketulta karkuun.
No mitenkäs sotahevoset? :(
Vaarini hevonen menehtyi sodassa.
No jospa pudottaisit sen päähäsi, ettet olisi vähään aikaan tekemässä älyttömiä aloituksia.
Meidän hevonen palasi sodasta, isän varsasta asti kasvattama. Sai olla selässä, mennä alta eikä potkaissut. Hemmoteltiin ja harmattiin. Teki sodan jälkeen vielä monet tukki- ja peltotyöt, minä auran päällä istuen. Kun isä vei Itikka-autoon, itki, me lapset katsoimme ikkunasta ja itkimme myös, paitsi yksi joka sanoi meitä typeriksi.
Sinä jolla niitä on varastossa, pese, maalaa hopeamaalilla ja myy torilla Onnenkenkinä. Vinkkinä. Jos mulla ois, niin tekisin.
Ja vielä, tuota hevosenkengänheittoa keppiin harrastettiin usein, sitä joku teistä kertoi. Isossa perheessä ei maksullisia harrastuksia ollut paitsi yksi eliittisisko otti pianotunteja. Ei tullut säveltäjää eikä pianistia, tavallisen elämän löysi sihteerinä. Hyvä aloitus.
Minulla on 4 kpl kiellettyjä tinakenkiä.
Pitäisikö ennustaa, milloin ollaan normiajassa?
Beng
Jep.
Osta leikki hevonen ja kengitä se tinakengillä. Tuottaa onnea.
Ei mitään merkitystä, käytän ihan toisenlaisia kenkiä.
Ravitalleilta löytyy vanhoja kenkiä, voit valita sileen tai hokit. Ptrruu!
Viisautta se tuo ja onneakin!
Joskus kauan sitten, minulla oli isältä peritty hevonen, se oli kylän ainoa hevonen.
Aina kun siltä kenkä irtosi, se piti heti kengittää, kaviot oli pehmeät, ja hevonen oli iso.
Vähän isonlainen lemmikki se oli, ja työläs.
Ei niin hallussa se kengitys ollut, niin helpotuksesta huokaisi, kun sen hevosen sai kengitettyä.
Aloituksessa kysyttiin, mikä merkitys hevosenkengällä on minulle.
Kiroilua, hikisistä työtä, raudan ihmeellistä käyttäytymistä, kun sitä vasaralla takoi. suuri helpotus, kun hevosen joka jalassa oli kenkä.
Kengitysseppä oli , ja on varmaan vielä arvostettu ammattilainen.
Vanhempi lankoni oli armeijassa koulutettu kengityssepäksi. Silloisen hevosvetoisen tykistön aikana Lappeenrannassa.
Lapsena löysin pientareelta hevosenkengän. Hetken sitä pyörittelin käsissäni ja meinasin heittää pois kun isäni sanoi ''älä heitä pois, ei puutu enään kuin kolme kenkää ja hevonen..''