Rinkan koko

Anonyymi

Minkä kokosia rinkkoja teillä on, ja mihin/kuinka pitkiin reissuihin niitä käytätte?
Mietin et minkä kokosen rinkan sitä ite tartteisin..

56

1225

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minulla on rinkkoja/reppuja jostain 22 litrasta 95 litraan. Missä se rinkan raja sitten kulkee?

      Jos on aloittamassa retkeilyä eikä vielä tiedä mitä tekee ja miten pitkiä reissuja on tiedossa, on turvallinen valinta 65-75 litraa. Keveillä kamppeilla selviäisi kyllä pienemmälläkin, mutta jos mukana on minkäänlainen oikea teltta ja haluaa kaikki kamppeet repun sisälle, myös (untuva)makuupussin ja viikon muonat (n 6 kg vähintään), on se hankalaa alle 70 litraiseen reppuun.

      24 ja 32-35 litraisilla olen matkustellut lämpimissä kaukomaissa, menee käsimatkatavarana. Lapissa 55 litrainen on epämukavan pinkeä viikon reissulla, vaikka tavarat ovat kevyensorttisia. 65-75 on aika optimi. 95 litraista en ole käyttänyt enää vuosikymmenneen, vaikka se muuten kelpo peli onkin, tosin turhan raskas eli yli 3 kg.

    • Anonyymi

      70-litraiseen sopii 7-8 vuorokauden vaelluskamppeet kun valittu huolella eikä liian suuria eikä painavia (teltat, makuupussi, alusta).

    • Anonyymi

      Minulla on yli 90-litrainen Savotta. Se on hiukka painava, mutta helppo huolimattoman pakata. Kaikki mahtuu helposti, sen kun vaan pakkaa ja ottaa tarvittaessa pois. Pakkaamisen helppous unohtuu usein grammaviilareilta.

      • Anonyymi

        Niinköhän? Kun on vähemmän ja pienempää tavaraa niin helpompaa kai se pakkaaminen on?

        Vai onko tarkoitus vain nakella tavarat Moloki..., Savotan kitaan hölskymään?

        Ja vielä, jos pakkaamiseen meneekin viilaajalla jokunen minutti enemmän, niin päivätaival on käveltynä kokemuksen mukaan noin 20-30% lyhyemmässä ajassa. Joten investointi kannattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinköhän? Kun on vähemmän ja pienempää tavaraa niin helpompaa kai se pakkaaminen on?

        Vai onko tarkoitus vain nakella tavarat Moloki..., Savotan kitaan hölskymään?

        Ja vielä, jos pakkaamiseen meneekin viilaajalla jokunen minutti enemmän, niin päivätaival on käveltynä kokemuksen mukaan noin 20-30% lyhyemmässä ajassa. Joten investointi kannattaa.

        Kyllä sitä ainakin minä nautin enemmän helposta pakkaamisesta ja joutuisasta tavaroiden löytymisestä. Ja kun käppäilee parikymmentä kilometriä päivässä, niin eipä tuo hirveästi merkitse, jos vaikka painoa olisikin vaikkapa 5 kg enemmän. Jos päivässä pitäisi taittaa 40 km, niin alkaisin harkita grammaviilausta. Kaljatölkki per sauna ilman muuta mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sitä ainakin minä nautin enemmän helposta pakkaamisesta ja joutuisasta tavaroiden löytymisestä. Ja kun käppäilee parikymmentä kilometriä päivässä, niin eipä tuo hirveästi merkitse, jos vaikka painoa olisikin vaikkapa 5 kg enemmän. Jos päivässä pitäisi taittaa 40 km, niin alkaisin harkita grammaviilausta. Kaljatölkki per sauna ilman muuta mukaan.

        Ul-retkeilijät ei kaljätölkkejä kanna. Blaadi tms. toimii paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ul-retkeilijät ei kaljätölkkejä kanna. Blaadi tms. toimii paremmin.

        Mikä on blaadi?


    • Anonyymi

      Aikoinaan kolttaukot kietaisivat louekankaan sisään suolapussin, kahvinassakan, nokipannun ja tupakkamassin. Ehkä syyskylmällä vielä villalyyssin ja viinapullon.
      Kaaristivat nyssäkän pihlajasta taivutettiin kantolaitteeseen ja heittivät selkään.
      Vielä kivääri olalle ja siimanpätkä koukkuineen taskuun. Tulineuvot ja puukko olivat tietysti aina mukana. Näillä pärjättiin kairassa viikkoja. Tosin ruoka osattiin ottaa luonnosta, tarvittaessa vaikka naapurisiidan porotokasta. Kevyt oli kantamus.

      Nykyisin tyrkytetaan kaikenlaisilla mainos-forumeilla varmasti toistasataa erilaista vempainta, joita ilman ei mukamas voi edes viikonloppuretkelle lähteä. Siinä saattaa aloittelevalta retkeilijältä harrastus tyssätä alkuunsa tai tulee ostettua turhaa kamaa.

      Päiväretkellä riittää eväsleivät ja kahvitermos, mutta voi halutessaan ottaa mukaan vaikka täytekakun. Parin viikon rinkkavaellukselle varusteiden paino, laatu, pakkauskoko ja eväiden määrä ja säilyvyys on mietittävä tarkasti. Kevättalven hangella ahkiossa ei muutama lisäkilo tunnu missään ja herkemmätkin eväät säilyvät hyvin. Melontaretkellä inkkarikanootissa menee vaikka olutkori ja perunasäkki, ja kulku käy vain vakavammaksi.

      Kannattaa aluksi lähteä kokeneen kaverin mukaan ja samalla tutustua erilaisiin retkikamoihin. Kaikkea ei tarvitse heti ostaa itse. Voi lainata vaikka Latu- järjestöltä, Partioaitasta tai hankkia kimpassa.

      • Anonyymi

        Mahtaisi tulla sanomista jos ottaisi aseen matkaan ja hankkisi sillä eväät.


    • Anonyymi

      Kivikaudella ei ollut kahviakaan eikä muita hempeilykamoja, ei tarvinnut kankaita ja siimatkin tehtiin muista kuin kaupan tavaroista. Kuka nyt puukkoa tarvitsee kun voi käyttää hampaita tai kiven särmää.

    • Minulla on sopivan kokoinen rinkka; Halti Hiker, ostin sen v1989; en tiedä sen litra tilavuutta.Rinkka on siitä hyvä, että jos joku tavara ei mhdu sisäpuolelle, voi sen ripustaa hihnoilla runkoon ulkopuolelle. Pisin reissuni taitaa olla:Pahaoja(Hammst.)-Meneslatva-Härkäkoski-Koskenniska-Kurtojoki-Sulaoja; mittailin Karttapaikasta n.140km.

    • Anonyymi

      jos reissun jälkeen kaikkia tavaroita on tarvittu eikä mitään ole puuttunut niin silloin on mennyt nappiin! ei koske ensiapu tarvikkeita! :-D

    • Anonyymi

      Kyllä kiloilla on väliä. 5 kg liikaa tavaraa rinkassa on monta hikitippaa ja moninverroin raskaampi kulku varsinkin suolla tai kivikossa. Kannattaa ainakin kerran ennen reissua levittää se tavaranpaljous olohuoneen lattialle ja katsoa kriittisin silmin, mitä kaikkea aikoo rinkkaansa survoa.

      Kun on valintaansa tyytyväinen, kannattaa vielä punnita se täysi rinkka ja miettiä tovi. Se 30 kg rinkka tarvitsee 90 kg kantajan. Siinä on hyvä suhdeluku, josta alkaa laskea oman rinkan maksipainoa.

      Vaikka tarkoitus ei ole viilata grammoja, kannattaa katsella kriittisin silmin vallankin netissä olevia varustelistoja. Vallankin ne varavarusteet ovat usein täysin turhia. Varasukat ymmärtää jokainen ottaa, mutta entäs ne pitkälahkeiset vara-alushousut kylmien öiden varalle tai varapuukko, kuten hulluimmat suosittelevat.

      Mutta kokemus opettaa. Kun reissun jälkeen tyhjentää rinkan lattialle ja ottaa pois kaiken sen, mitä ei ole reissussa tarvinnut, on koossa hyvä setti seuraavaa reissua varten. Tämä ei koske ensiapusettiä, mutta sekin voi aina olla kevyt ja kompakti. On turha raahata vaelluksella mukana sairaalasänkyä.

      Älä usko noita 90 litran rinkkojen mainosmiehiä. Ei ne itsekään jaksa kantaa niitä kuin korkeintaan autosta hotellin respaan. Esimerkiksi Savotan Jääkäri (L) on hyvä 55 litran rinkka ja siihen voi ulkopuolelle ripustaa irtoremmeillä vaikka lehmän, jos halua voimailla eikä vaeltaa.

    • Anonyymi

      Varusteista puhutaan edellä kuin kaikki olisivat elokuussa vaeltamassa viikon reissua Saariselän leveillä poluilla. Kun lähtee tammikuussa kahden viikon hiihtovaellukselle esim Kaldoaiviin, saattaa olla hyväkin ajatus ottaa mukaan ne pitkät kalsarit ja ehkä untuvatakki. Sitä vaan, että olosuhteet, retkikohde, porukan koko ja kokeneisuus ym muuttujat vaikuttaa varustautumiseen. Ja sitten tietysti harrastusvälineet, kalastus, metsästys, valokuvaus jne... Kukin tilanteen mukaan, ja itsehän ne kamansa kantaa.

      • Anonyymi

        "...itsehän ne kamansa kantaa..."
        Jos jaksaa.

        Olet tietysti oikeassa siinä, että reissun ja olosuhteiden mukaan niitä tavaroita pakataan reppuun. Netti on kuitenkin luonut vallan uuden tiedon lähteen - wanna-be-asiantuntijat. Ulkoilu- ja erälehdissä artikkeleissa on sentään jokin tolkku ja erävaellusta käsittelevissä kirjoissa asiaa on usein oikeasti pohdittu ja kokeiltu. Nettiasiantuntijana esiintyvä on itse käynyt Vellisärpimän päivätuvalla ja tämän voimaannuttavan kokemuksen voimalla antaa neuvoja repuista ja rinkoista sekä laatii varusteluetteloita 2 kk vaellukselle Kuhmosta Pulmanki-järvelle.

        Hankaluutena on, että neuvoa kysyvä saa täälläkin ensimmäisenä vastaansa nettiasiantuntijoiden äänekkään etujoukon.

        Olen itse käynyt katsomassa saksalaisten lentokonetta, että terveisiä vaan kaikille Kaldoaivissa kulkeneille.


    • Anonyymi

      Rinkan litrakoolla ei ole oikeasti väliä, hankit ison tai pienen rinkan, tuntuu rinkka täyttyvän ääriä myöten joka kerta ; - "

      "Se 30 kg rinkka tarvitsee 90 kg kantajan. "

      -Eikä siinä kaikki, sen 90-kiloisen kantajan pitää vielä olla hyvääsä kunnossa. Ja jos maasto mihin menet, sisältää paljon korkeuseroa eli kiivettävää, niin se kannettava kilomäärä selässä alkaa jyrkästi kärjistymään.

      Sanotaan että korkeuskäyrät kartassa opettavat kunnioittamaan kiloja.

      • Anonyymi

        Jäi sanomatta, että olin itse silloin todella hyvässä kondiksessa (vuosia n. 250 treenipäivää vuodessa) )ja jonkin verran alle 90-kiloa painavana jouduin ottamaan muiden tavaroita, arviolta 32kg kaikkineen. Selässä oli Savotta 906 joka tuon mahdollisti.

        Enemmänkin olisi kulkenut, mutta ei se kulkeminen enää hauskaa ja mukavaa juuri ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jäi sanomatta, että olin itse silloin todella hyvässä kondiksessa (vuosia n. 250 treenipäivää vuodessa) )ja jonkin verran alle 90-kiloa painavana jouduin ottamaan muiden tavaroita, arviolta 32kg kaikkineen. Selässä oli Savotta 906 joka tuon mahdollisti.

        Enemmänkin olisi kulkenut, mutta ei se kulkeminen enää hauskaa ja mukavaa juuri ollut.

        Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla. Nepalissa ammattikantajat kantavat keskimäärin yli 80 kg kuormia, eikä riskillä kaverilla (joka siellä painaa 70 kg eikä treenaa pätkääkään) 120 kg ei ole harvinaisuus. Teinitytöt kantavat helposti 60 kg. Tätä siis vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, otsahihnan varassa. Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan kuorma Nepalissa on 205 kg. Euroopassakin sotien välillä alppimajoille kannettiin 150 kilon painoisia pyykkikoneita ja valurautaliesiä yhden kantajan toimesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla. Nepalissa ammattikantajat kantavat keskimäärin yli 80 kg kuormia, eikä riskillä kaverilla (joka siellä painaa 70 kg eikä treenaa pätkääkään) 120 kg ei ole harvinaisuus. Teinitytöt kantavat helposti 60 kg. Tätä siis vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, otsahihnan varassa. Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan kuorma Nepalissa on 205 kg. Euroopassakin sotien välillä alppimajoille kannettiin 150 kilon painoisia pyykkikoneita ja valurautaliesiä yhden kantajan toimesta.

        "Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla"

        -Jes, olen lukenut tuosta ja ei kyllä pysty ymmärtämään millä ihmeellä siellä tuohon kyetään. Jo tasamaalla tuo olisi veret seisauttava kannettava, mutta kun siellä kiivetään kilometritolkulla ja vielä ohuessa ilmanalassa...

        Kaikesta huolimatta veikkaan, että kilot ja paunat on menneet sekaisinm. SIITÄKIN huolimatta kuormat olisivat käsittämättömän kovia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla"

        -Jes, olen lukenut tuosta ja ei kyllä pysty ymmärtämään millä ihmeellä siellä tuohon kyetään. Jo tasamaalla tuo olisi veret seisauttava kannettava, mutta kun siellä kiivetään kilometritolkulla ja vielä ohuessa ilmanalassa...

        Kaikesta huolimatta veikkaan, että kilot ja paunat on menneet sekaisinm. SIITÄKIN huolimatta kuormat olisivat käsittämättömän kovia.

        Ei todellakaan "Kaikesta huolimatta veikkaan, että kilot ja paunat on menneet sekaisin."

        Tuo 80 kiloa on sveitsiläisestä tutkimuksesta joka on tehty Jirissä sieltä tien päästä vuoristoon lähtevistä kuormista. Sveitsiläiset käyttävät metrijärjestelmää. Keskipaino oli 80,5 kg ja suurin paino 120 kg. Kantajien oma keskipaino oli muistaakseni 68 kg.

        Sveitsissä näin erään alppimajan seinällä kuvia, kun 30-luvulla sinne kannettiin 150 kiloista pyykkikonetta yhden miehen voimin.

        Katso uusimman Retki-lehden 4/2020 sivulta 35 kuvaa vesijohtoputkea kantavasta kaverista, ja arvaile, painaako kieppi 120 kiloa vai paunaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla. Nepalissa ammattikantajat kantavat keskimäärin yli 80 kg kuormia, eikä riskillä kaverilla (joka siellä painaa 70 kg eikä treenaa pätkääkään) 120 kg ei ole harvinaisuus. Teinitytöt kantavat helposti 60 kg. Tätä siis vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, otsahihnan varassa. Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan kuorma Nepalissa on 205 kg. Euroopassakin sotien välillä alppimajoille kannettiin 150 kilon painoisia pyykkikoneita ja valurautaliesiä yhden kantajan toimesta.

        "Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan kuorma Nepalissa on 205 kg. "


        -Väite on puhdasta *evon*askaa!

        Videolta voi katsoa vertailun vuoksi, kun 164kg painava ammatti-voimamies ei tahdo saada tuon suuruusluokan kiveä edes nostettua. Hehkuttamasi 70kg sherpa ei saisi 205 kilon taakkaa edes maasta nousemaan irti, puhumattakaan nostetuksi selkään.

        Asiasta löytyy varmaan videoita, olisi se sellainen sensaatiopomi voimailu-urheilun maailmassa että oksat pois! Voisi ennustaa, että Himalajan rinteet kirjoittuvat nousevista voimaillajien harjoittelukeskuksista, jos väitteet osoittautuvat tosiksi!


        https://www.youtube.com/watch?v=NO9rEu7ZQw4


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisten kantamat raskaatkin reput ovat naurettavia nyssäköitä ammattilaistan kuormien rinnalla. Nepalissa ammattikantajat kantavat keskimäärin yli 80 kg kuormia, eikä riskillä kaverilla (joka siellä painaa 70 kg eikä treenaa pätkääkään) 120 kg ei ole harvinaisuus. Teinitytöt kantavat helposti 60 kg. Tätä siis vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, otsahihnan varassa. Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan kuorma Nepalissa on 205 kg. Euroopassakin sotien välillä alppimajoille kannettiin 150 kilon painoisia pyykkikoneita ja valurautaliesiä yhden kantajan toimesta.

        IL 22.6.2020

        "Hall (160kg paivava ammattivoimamies) myös käveli telineen kanssa, johon oli ladattu 300 kiloa painoja."


        "Anonyymi 10.06.2020 22:43"
        "Raskain luotettavasti dokumentoitu kantajan (avg. paino 68kg) kuorma Nepalissa on 205 kg."

        Voi perustellusti sanoa, että Eddie Hall on aivan nössö!


    • Anonyymi

      Pitää vinkata että lähtevät olympialaisiin painonnostoon kaikki ketkä kantelevat sadan-kahdensadan kilon kamoja ylämäkeen. Ei ole mitään jakoa painonnostajilla jotka rimpuilevat kertanostoyrityksiä samoilla painoilla, ajatella että ovat harjoitelleet ikänsä turhaan!

      • Anonyymi

        Hieman eri asiasta on kuitenkin kyse, taakkoja kannetaan otsan/niskan varassa, ei kädet oikoisena. Jalat ovat epäilemättä jäntevät.

        Sarkastisluontinen kommenttisi on kuitenkin asiaton, ammattilaiskantajat kantavat tuollapäin todellakin juuri sitä mitä kerrottiin. Omin silmin nähtyä: kaksi 4 metristä 150mm halkasijaista voimalaitoksen valurautaista syöksyputkea, n. 150 kg, teräksinen puhelinpylväs (pitää askeltaa kylän kujalla sivuttain), noin 150 kilon kieppi 7 tuuman PVC -putkea, kaksi 6 metristä hirttä, jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieman eri asiasta on kuitenkin kyse, taakkoja kannetaan otsan/niskan varassa, ei kädet oikoisena. Jalat ovat epäilemättä jäntevät.

        Sarkastisluontinen kommenttisi on kuitenkin asiaton, ammattilaiskantajat kantavat tuollapäin todellakin juuri sitä mitä kerrottiin. Omin silmin nähtyä: kaksi 4 metristä 150mm halkasijaista voimalaitoksen valurautaista syöksyputkea, n. 150 kg, teräksinen puhelinpylväs (pitää askeltaa kylän kujalla sivuttain), noin 150 kilon kieppi 7 tuuman PVC -putkea, kaksi 6 metristä hirttä, jne.

        Introduced in 1986, the Atlas Stones are five heavy, spherical stones which increase in weight from 100 to 160 kg.

        Ja kisoissa edes kaikki voimamiehet eivät saa välillä ensimmäistä kiveä nousemaan. Harvoin nousevat kaikiki. Ja kerrot että teinitytöt Himalajalla kantavat vastaavia painoja otsapannalla vuoren huipulle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Introduced in 1986, the Atlas Stones are five heavy, spherical stones which increase in weight from 100 to 160 kg.

        Ja kisoissa edes kaikki voimamiehet eivät saa välillä ensimmäistä kiveä nousemaan. Harvoin nousevat kaikiki. Ja kerrot että teinitytöt Himalajalla kantavat vastaavia painoja otsapannalla vuoren huipulle?

        It was a popular offer that revealed just how hardcore the porters are. On average, the men carried nearly 90 percent of their body weight.

        Their packs are sometimes heavier than their bodies, says Norman Heglund, a muscle physiologist of Belgium's University de Louvain. Think: a 150-plus pound pack on a 125-pound man.

        A variety of organizations now advocate for porter health, with some progress to report: guidelines now recommend a 66-pound limit for porters who work for the tourism industry, Heglund says.


        Myth: Busted


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Introduced in 1986, the Atlas Stones are five heavy, spherical stones which increase in weight from 100 to 160 kg.

        Ja kisoissa edes kaikki voimamiehet eivät saa välillä ensimmäistä kiveä nousemaan. Harvoin nousevat kaikiki. Ja kerrot että teinitytöt Himalajalla kantavat vastaavia painoja otsapannalla vuoren huipulle?

        Nuoret naiset antavat tyypillisesti noin 60 kg, ei enempää.

        Kantajien ei tarvitse punnertaa pyöreää 160 kilosta kiveä selkäänsä, vaan valmiiksi pakattu litteähkö pakkaus joka on jo sopivalla korkeudella, tai sitten pari kaveria jeesaa kuorman paikalleen.

        Kuten sanottu, keskipaino on kuitenkin "vain" 80 kg. Poikkeustapauksissa, tai riskilla nuorukaisella, menee enemmänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        It was a popular offer that revealed just how hardcore the porters are. On average, the men carried nearly 90 percent of their body weight.

        Their packs are sometimes heavier than their bodies, says Norman Heglund, a muscle physiologist of Belgium's University de Louvain. Think: a 150-plus pound pack on a 125-pound man.

        A variety of organizations now advocate for porter health, with some progress to report: guidelines now recommend a 66-pound limit for porters who work for the tourism industry, Heglund says.


        Myth: Busted

        Siinä missä rahtikantajat todellakin kuskaavat keskimäärin 80 kilon kuormia, turistikantajien taakat ovat huomattavasti kevyempiä. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että helläluontoiset vaeltajat eivät ymmärrä mikä on rahtikantajille todellisutta, ja vertaavat kantajien kuorimia omiinsa. Tätä tietenkin turistikantajat käyttävät heti hyväkseen ja asettavat matalia painorajoja, vain 30 kg peruskuorma ja yli 5000 metrissä vain 20 kg.

        Kannattaa muistaa, että vuorikiipeiyretkikuntien kantajapakkaus lähestymismarssilla on 30 kiloa, mutta kaikki ottavat kaksi pakkausta saadakseen tuplapalkan. 60 kiloa on ammattilaiselle vielä lomailua.

        Rahtikantajien minimipalkka on nin 3€ päivässä (60-80 kg), siinä missä turistikantaja saa 20-30 kilon kuormasta 12-15€ päivässä, turistien hellämielisyyden ja tietämättömyyden takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        It was a popular offer that revealed just how hardcore the porters are. On average, the men carried nearly 90 percent of their body weight.

        Their packs are sometimes heavier than their bodies, says Norman Heglund, a muscle physiologist of Belgium's University de Louvain. Think: a 150-plus pound pack on a 125-pound man.

        A variety of organizations now advocate for porter health, with some progress to report: guidelines now recommend a 66-pound limit for porters who work for the tourism industry, Heglund says.


        Myth: Busted

        Tässä poimintoja Google -hausta. Laitan linkit toiseen viestiin, ettei tätä heti pyyhkäistä ylläpidon toimesta. Hakutermi oli <jiri porter load study>

        - Malville (1999) measured the loads carried by 635 porters and reported an average load for adult males of 146±30% Mb at the start of the trek to Namche. [siis keskipaino oli 146% kantajan painosta, vaihteluväli 30%-yksikköä]

        - Perhaps the most shocking load we saw was that carried by a 22 year old man. He weighed just under 50 kg and was carrying nearly 150 kg.


        -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        It was a popular offer that revealed just how hardcore the porters are. On average, the men carried nearly 90 percent of their body weight.

        Their packs are sometimes heavier than their bodies, says Norman Heglund, a muscle physiologist of Belgium's University de Louvain. Think: a 150-plus pound pack on a 125-pound man.

        A variety of organizations now advocate for porter health, with some progress to report: guidelines now recommend a 66-pound limit for porters who work for the tourism industry, Heglund says.


        Myth: Busted

        Tässä linkit edelliseen viestiin:

        https://www.researchgate.net/publication/310757431_The_mechanics_of_head-supported_load_carriage_by_Nepalese_porters

        https://www.himalayanclub.org/hj/64/11/lowland-porters-in-the-solu-khumbu/


    • Anonyymi

      Tuskinpa sen vaellusrinkan koon ja sopivan painon valinnan suhteen on isoa apua siitä, minkälaisia ufovideoita teinipojat Youtubesta löytävät. Mitäpä se auttaa Kaldoaivissa, vaikka nepalilainen pikkutyttö kantaisi norsua ylös ja alas vuoren rinteitä, kuten pöljimmät täällä uskovat.

      Armeijan täyspakkaus on monelle tuttu käsite. Se tarkoittaa noin 30 kg kannettavaa repussa ja huonolla tuurilla vielä irtoherkkuja, kuten radiota LV217 ( n. 6 kg), kaupan päälle. Moista urheilua kokeilleet kyllä tietävät, että terve nuori mies kyllä raahaa irvistelen kuormaa sen 5 km, kun on pakko, mutta ei tällaista varustemäärää kukaan vapaaehtoisesti kanna vaellukselle.

      Jättäkäämme se sherpa kirmaisemaan vuoria ylös 600 kilon kuorma molemmissa käsissään ja 300 kiloa vielä kantohihnalla otsan varassa. Puhukaamme vain asioista, jotka ovat mahdollisia tässä reaalimaailmassa.

      Uskoisin, että olen itse kävellyt metsiä rinkka tai reppu selässä sen verran monta kilometriä, että jotakin tiedän asiasta.

      • Anonyymi

        "Uskoisin, että olen itse kävellyt metsiä rinkka tai reppu selässä sen verran monta kilometriä, että jotakin tiedän asiasta."

        Minä puolestani olen kävellyt Nepalin Himalajalla tiettömässä maastossa yli 9 kuukautta, ja lukenut useita tieteellisiä tutkimuksia ja silminnäkijäkertomuksia asiasta.

        Arvelen siis tietäväni paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uskoisin, että olen itse kävellyt metsiä rinkka tai reppu selässä sen verran monta kilometriä, että jotakin tiedän asiasta."

        Minä puolestani olen kävellyt Nepalin Himalajalla tiettömässä maastossa yli 9 kuukautta, ja lukenut useita tieteellisiä tutkimuksia ja silminnäkijäkertomuksia asiasta.

        Arvelen siis tietäväni paremmin.

        Hiski Salomaa lauleli näin:
        - Olen käynynnä Piutissa, Luisissa,
        - Rätulaatissa, Miiamissa.
        Hiski myös oli käynyt kyseisissä paikoissa.

        Vai olet sinä kävellyt Himalajn tiettömillä teillä kuukausia. Eiköhän naureta yhdessä. ;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hiski Salomaa lauleli näin:
        - Olen käynynnä Piutissa, Luisissa,
        - Rätulaatissa, Miiamissa.
        Hiski myös oli käynyt kyseisissä paikoissa.

        Vai olet sinä kävellyt Himalajn tiettömillä teillä kuukausia. Eiköhän naureta yhdessä. ;)

        Näinikkään: -84 4 viikkoa, -85 6 viikoa, -86 3 viikkoa, -98 4 viikkoa, 2000 6 viikkoa, -06 3 viikkoa, -09 8 viikkoa, -13 2 viikkoa, -17 3 viikkoa ja -18 4 viikkoa. Yhteensä räknäten 43 viikkoa, joka on kymmenisen kuukautta.

        Freeman puolestaan laulaa "Olen käynyt Tiibetissä, Moskovassa Rööperissä" ja niin olen minäkin. Valokuvanäyttely Tiibetin kuvista avataan Sellon kirjaston Anna -galleriassa 16.6. 2020 ja on auki kirjaston aukioloaikoina. Tervetuloa.

        Ja ai niin, se Retkilehden 6 aukeaman Nepal -kuvajuttu on sekin minun kuvaamani. Siis Retki 4/2020. Kuvat ovat vuosilta 2006 eteenpäin (digiaikaa, sitä vanhemmat dioja). Retki-lehteä voi vilkaista samalla reissulla kun katsoo näyttelyn, lehtihyllyt ovat siinä samassa kerroksessa.

        Näyttelyitä Moskovasta ja Rööperistä ei ole tuloillaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uskoisin, että olen itse kävellyt metsiä rinkka tai reppu selässä sen verran monta kilometriä, että jotakin tiedän asiasta."

        Minä puolestani olen kävellyt Nepalin Himalajalla tiettömässä maastossa yli 9 kuukautta, ja lukenut useita tieteellisiä tutkimuksia ja silminnäkijäkertomuksia asiasta.

        Arvelen siis tietäväni paremmin.

        Mainitsit, etä sherpat ovat suhteellisen pienikokoisia?

        Mainittakoon, että 67kg painonnoston Suomen ennätys työnnössä on 134 kg. Eli kertanosto pään päälle kaksin käsin. Urheiluvalmennuksessa tiedetään yleisesti, että kestävyys ja maksimivoima ovat toisilleen ristiriitaisia asioita. Taakan kannossa kyse on selkeästi yhdistetystä kestävyydestä sekä samanaikaisesta kestovoimasta.

        Sherpa on siis kuin maratoonari olisi pistety painonnostokilpailuun. Ja väität, että sherpat ovat silti voimatasoltaan vahvempia kuin samanpainoiset suomalaiset MM-tason painonnostajat?

        Uskoo ken haluaa. Varmaan voit näin uskomattomasta urheilusuorituksesta helpostikin laittaa vaikka videolinkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainitsit, etä sherpat ovat suhteellisen pienikokoisia?

        Mainittakoon, että 67kg painonnoston Suomen ennätys työnnössä on 134 kg. Eli kertanosto pään päälle kaksin käsin. Urheiluvalmennuksessa tiedetään yleisesti, että kestävyys ja maksimivoima ovat toisilleen ristiriitaisia asioita. Taakan kannossa kyse on selkeästi yhdistetystä kestävyydestä sekä samanaikaisesta kestovoimasta.

        Sherpa on siis kuin maratoonari olisi pistety painonnostokilpailuun. Ja väität, että sherpat ovat silti voimatasoltaan vahvempia kuin samanpainoiset suomalaiset MM-tason painonnostajat?

        Uskoo ken haluaa. Varmaan voit näin uskomattomasta urheilusuorituksesta helpostikin laittaa vaikka videolinkin?

        En ole kertonut mitään muuta kuin sen, millaisia kuormia Nepalilaiset kantajat (serpat ovat vain yksi monista vuoristoheimosta) kykenevät kantamaan. Mitä olen omin silmin nähnyt, ja mitä linkkamissani asian tiimoita tehdyissä tutkimuksissa kerrotaan.

        Jos joku haluaa verrata näitä suorituksia maratonjuokuun tai painonnostoon, niin se on hänen oma asiansa. Moinen vertailu on kyllä virheellistä, koska kantajat eivät sen enempää juokse kuin nostakaan mitään, he kävelevät ja kantavat.

        On myös otettava huomioon, että "valmennus" eli työnteko alkaa jo jostain neljästä vuodesta ja jatkuu koko elämän, toisin kuin länsimaisella kermapehvaurheiljalla muutama tunti päivässä teini-iän jälkeen.

        Taakkojen koosta kannattaa sanoa vielä sen verran, että tosi suuret kuormat eli yli 120 kg ovat poikkeuksia ja kysymys on tavarasta jota ei voi jakaa (koneen osat tms). Normaali rahtikantaja/yrittäjä joka vie kauppatavaraa tienpäästä vuoristokyliin ottaa kuormaansa suuri sen verran, millä saa tienestinsä maksimoitua. Toisin sanoen maksimimäärän tavaraa perille ja tyhjänä takaisin tietyssä ajassa. Riskimpi jätkä tai gimma ottaa enemmän, heikkovoimaisempi vähemmän. keskmääräinen optimi näkyy heillä asettuneen sinne 80 kilon tietämille, joka on edellä kerrotun tutkimuksen mukaan 146% ruumiinpainosta.

        Kuten jo edellä mainitsin, tällaisia kuormia kannettiin ammattikantajien toimesta Euroopassakin Alpeilla ja Tatralla viime sotiin asti, jopa 70-luvulla, kun ei ollut vaijerihissejä eikä helikoptereita. Tämä vain näyttää olevan Suomen retkeilijöille tuntematonta historiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole kertonut mitään muuta kuin sen, millaisia kuormia Nepalilaiset kantajat (serpat ovat vain yksi monista vuoristoheimosta) kykenevät kantamaan. Mitä olen omin silmin nähnyt, ja mitä linkkamissani asian tiimoita tehdyissä tutkimuksissa kerrotaan.

        Jos joku haluaa verrata näitä suorituksia maratonjuokuun tai painonnostoon, niin se on hänen oma asiansa. Moinen vertailu on kyllä virheellistä, koska kantajat eivät sen enempää juokse kuin nostakaan mitään, he kävelevät ja kantavat.

        On myös otettava huomioon, että "valmennus" eli työnteko alkaa jo jostain neljästä vuodesta ja jatkuu koko elämän, toisin kuin länsimaisella kermapehvaurheiljalla muutama tunti päivässä teini-iän jälkeen.

        Taakkojen koosta kannattaa sanoa vielä sen verran, että tosi suuret kuormat eli yli 120 kg ovat poikkeuksia ja kysymys on tavarasta jota ei voi jakaa (koneen osat tms). Normaali rahtikantaja/yrittäjä joka vie kauppatavaraa tienpäästä vuoristokyliin ottaa kuormaansa suuri sen verran, millä saa tienestinsä maksimoitua. Toisin sanoen maksimimäärän tavaraa perille ja tyhjänä takaisin tietyssä ajassa. Riskimpi jätkä tai gimma ottaa enemmän, heikkovoimaisempi vähemmän. keskmääräinen optimi näkyy heillä asettuneen sinne 80 kilon tietämille, joka on edellä kerrotun tutkimuksen mukaan 146% ruumiinpainosta.

        Kuten jo edellä mainitsin, tällaisia kuormia kannettiin ammattikantajien toimesta Euroopassakin Alpeilla ja Tatralla viime sotiin asti, jopa 70-luvulla, kun ei ollut vaijerihissejä eikä helikoptereita. Tämä vain näyttää olevan Suomen retkeilijöille tuntematonta historiaa.

        "Moinen vertailu on kyllä virheellistä, koska kantajat eivät sen enempää juokse kuin nostakaan mitään, he kävelevät ja kantavat."

        -Ei ole.

        Jos sherpa painaa sanotaan 70kg ja taakka on mainitsemasi 120kg, tulee yhdellä jalalla ponnistteavaa lähes 200kg oma paino ja taakka yhteen laskey´ttuna. siis yhdellä jalalla kerallaan..

        Kuten mainitsit, sherpat kantavat kuormiaan vuoristossa jolloin kyse on aivan selkeästä kiipeämisestä.

        Kun otetaan huomioon ohuen ilmanalan hapenottoa leikkaava ominaisuus, yhdessä hypoteettisen jättiläiskuorman kanssa, on ääretömän helppoa sanoa että jutut 120kg kantamisesta johonkin 6km korkeuteen ovat kyllä sherpatarinoiden kultaamista yli-inhimmillisillä suorituksilla.

        Tsekkasin aamulla (13.6.-20) videon joka pereutui sherpojen poikkeukselliseen kykyyn toimia ohuessa ilmanalassa. Dokumentin mukaan se on perinnöllistä ja "toimii" vaikka sherpa olisi syntynyt Hollannissa meren pinnan tasalla.

        Samainen varsin tieteelliseltä ja asioantuntevalta vaikuttava artikkeli kertoi sherpojen kantavan noin 40kg taakkoja siellä ylhäällä.

        Mielestäni jo se on aivan uskomaton suoritus!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Moinen vertailu on kyllä virheellistä, koska kantajat eivät sen enempää juokse kuin nostakaan mitään, he kävelevät ja kantavat."

        -Ei ole.

        Jos sherpa painaa sanotaan 70kg ja taakka on mainitsemasi 120kg, tulee yhdellä jalalla ponnistteavaa lähes 200kg oma paino ja taakka yhteen laskey´ttuna. siis yhdellä jalalla kerallaan..

        Kuten mainitsit, sherpat kantavat kuormiaan vuoristossa jolloin kyse on aivan selkeästä kiipeämisestä.

        Kun otetaan huomioon ohuen ilmanalan hapenottoa leikkaava ominaisuus, yhdessä hypoteettisen jättiläiskuorman kanssa, on ääretömän helppoa sanoa että jutut 120kg kantamisesta johonkin 6km korkeuteen ovat kyllä sherpatarinoiden kultaamista yli-inhimmillisillä suorituksilla.

        Tsekkasin aamulla (13.6.-20) videon joka pereutui sherpojen poikkeukselliseen kykyyn toimia ohuessa ilmanalassa. Dokumentin mukaan se on perinnöllistä ja "toimii" vaikka sherpa olisi syntynyt Hollannissa meren pinnan tasalla.

        Samainen varsin tieteelliseltä ja asioantuntevalta vaikuttava artikkeli kertoi sherpojen kantavan noin 40kg taakkoja siellä ylhäällä.

        Mielestäni jo se on aivan uskomaton suoritus!

        Mistä pullahtaa kuvitelma, että 120 kilon kuormia kannettaisiin 6000m korkeuteen?

        Korkeimmat asutut kylä ovat noin 4300m korkeudessa, ei sen ylemmäs mitään raskasta tarvitse viedä. Niihin kulkee selvät polut, joita kävellään. Paljon käytetään myös muuleja ja jakkeja.

        Kiipeilyretkikuntien lowland -kantajat tuovat perusleiriin 4500-5400m tyypillisesti ns. tuplakuorman eli 60 kg ja saavat siitä tuplapalkan. Siitä eteenpäin tavaraa vievät kiipeaävät high altitude serpat (tai tamangit), joitten reput painavat rinteen vaikeudesta riippuen inhimilliset 15-30 kg riippuen tilanteesta. Heille maksetaan sitten melko hyvin 3-5000€ per retkikunta, jopa.

        Ihmeelisellä tavalla täällä argumentoidaa maratonjuoksusta 120 kilon painoja nostellen kuuteen kilometriin sellaisten toimesta, jotka eivät sikäläisistä oloista ja asioista mitään ymmärrä. Ihme fantasiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä pullahtaa kuvitelma, että 120 kilon kuormia kannettaisiin 6000m korkeuteen?

        Korkeimmat asutut kylä ovat noin 4300m korkeudessa, ei sen ylemmäs mitään raskasta tarvitse viedä. Niihin kulkee selvät polut, joita kävellään. Paljon käytetään myös muuleja ja jakkeja.

        Kiipeilyretkikuntien lowland -kantajat tuovat perusleiriin 4500-5400m tyypillisesti ns. tuplakuorman eli 60 kg ja saavat siitä tuplapalkan. Siitä eteenpäin tavaraa vievät kiipeaävät high altitude serpat (tai tamangit), joitten reput painavat rinteen vaikeudesta riippuen inhimilliset 15-30 kg riippuen tilanteesta. Heille maksetaan sitten melko hyvin 3-5000€ per retkikunta, jopa.

        Ihmeelisellä tavalla täällä argumentoidaa maratonjuoksusta 120 kilon painoja nostellen kuuteen kilometriin sellaisten toimesta, jotka eivät sikäläisistä oloista ja asioista mitään ymmärrä. Ihme fantasiaa.

        "Mistä pullahtaa kuvitelma, että 120 kilon kuormia kannettaisiin 6000m korkeuteen?"

        No vaikka "Anonyymi 11.06.2020 16:41" viestissä puhutaan rutiinomaisesta 150kg taakkojen kantamisesta.

        Hiukan kun haastoi argumentteja esiin, niin johan alkoi kilometrit ja kilogrammat tippumaan. Päästiin kuin päästiinkin lähes täyspakkauspainoihin.

        "Kiipeilyretkikuntien lowland -kantajat tuovat perusleiriin 4500-5400m tyypillisesti ns. tuplakuorman eli 60 kg ja saavat siitä tuplapalkan."

        Eli narmaalitaakka on siis siellä 30og.

        Eipä ole vielä kukaan laittanut todiste-videota esiin siitä, miten sherpa kantaa 200kg taakkaa. Urheilusuorituksena se hakkaisi esimerkiksi Bib Beamonin muistaakseni 890 suhteellisesti mennen tullen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mistä pullahtaa kuvitelma, että 120 kilon kuormia kannettaisiin 6000m korkeuteen?"

        No vaikka "Anonyymi 11.06.2020 16:41" viestissä puhutaan rutiinomaisesta 150kg taakkojen kantamisesta.

        Hiukan kun haastoi argumentteja esiin, niin johan alkoi kilometrit ja kilogrammat tippumaan. Päästiin kuin päästiinkin lähes täyspakkauspainoihin.

        "Kiipeilyretkikuntien lowland -kantajat tuovat perusleiriin 4500-5400m tyypillisesti ns. tuplakuorman eli 60 kg ja saavat siitä tuplapalkan."

        Eli narmaalitaakka on siis siellä 30og.

        Eipä ole vielä kukaan laittanut todiste-videota esiin siitä, miten sherpa kantaa 200kg taakkaa. Urheilusuorituksena se hakkaisi esimerkiksi Bib Beamonin muistaakseni 890 suhteellisesti mennen tullen.

        Tarkastellaanpa taas kiihkottomasti paria kohtaa edellisestä viestistä:

        "Eli narmaalitaakka on siis siellä 30og." Tarkoittaa varmaan 30kg. No ei ole normalitaakka todellakaan, 30 kilogrammaa on kiipeilyretkikuntien nykyinen kuormayksikkö, josta maksetaan päiväpalkka. Kuten edellä on jo mainittu, turistikantajien kuormat ovat hellämielisyyssyistä pieniä ja erilaiset länsimaalaisten perustamat kantajien hyvinvointiyhdistykset niistä vouhkaavat. Näitä 30 kilon "moduleita" retkikuntien alamaan kantajat tietenkin tottuneesti kantavat perusleiriin viiden tonnin pintaan kaksi tai kolme kerrallaan, ajan tuhlauseta olisi viedä vain yksi. Siitä ylöspäin alkaa kiipeily ja kuormat vastaavasti kevyemmät ja palkat huimasti suuremmat.

        Ei 150 kilon kuormat ole rutiinia, mutta kun muutaman viikon vuoristossa kävelee, niin todennäköisesti sellainen jossain tulee vastaan. Yli 80 kilon kuormia kävelee vastaan tai jopa ohi koko ajan. Rahtikantajia ei hellämielisyysyhdistysten ohjeet rajoita, vaan he saavat kantaa juuri sen verran kuin parhaaksi näkevät ja millä tienestit maksimoituvat. Keskimäärin siis noin 80 kg kuten tutkimukset kertovat. Ja mikä kyllä näkee paljaalla silmälläkin. Vilkaise se Retki -lehden 4/2020 juttu, siinä kaksi asiaa valaisevaa kuvaa.

        Tavallisten tietämättömien turistien keskuudessa ei ole käsitystä siitä, mitä turismin ulkopuolelle tapahtuu. Tuossa ylhäällä oli "todisteena" tämä lainaus jostakin:
        "A variety of organizations now advocate for porter health, with some progress to report: guidelines now recommend a 66-pound limit for porters who work for the tourism industry, Heglund says. " Kuten ulkomaan kieltä ymmärtävä näkee, puhutaan siinä turistikantajen suosituksesta 30 kg, ei suinkaan että 30 kiloa on joku normipaino tai lakimäärinen katto. Turisteille ja kiipailyrekikunnille kantaminen on vain pieni mutta ulkomaalaisille näkyvä osa kantoliiketoimintaa. Ylivoimaisesti suurin osa kantamisesta tapahtuu turistireittien ulkopuolella normaalina rahtiliikenteenä ja ilman painorajoja.

        Ihme YouTube -kuplassa elää ihminen, joka kuvittelee, että jokainen suhteellisen rutiininomainen suoritus videoidaan ja pukataan nettiin. Löytyykö siltä videoita 96 tonnin suomalaisista puutavarakuormista, jotka olivat melko tavallisia parikymmentä vuotta sitten (kun laillinen katto oli jotain 55t)? Lukemani maininta 205 kilon taakasta on ajalta, kun internettiä ei oltu edes keksitty. Ei ne mitenkään olleet spektaakkeleja joita todistamaan olisi kutsuttu kansainvälistä urheilulehdistöä. Kunhan riski jätkä teki työnsä ja sai siitä reilun korvauksen, 30 vuotta sitten ehkä peräti 4 euron verran. Me maksoimme kantajallemme vuonna 1984 3 dollaria päivässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mistä pullahtaa kuvitelma, että 120 kilon kuormia kannettaisiin 6000m korkeuteen?"

        No vaikka "Anonyymi 11.06.2020 16:41" viestissä puhutaan rutiinomaisesta 150kg taakkojen kantamisesta.

        Hiukan kun haastoi argumentteja esiin, niin johan alkoi kilometrit ja kilogrammat tippumaan. Päästiin kuin päästiinkin lähes täyspakkauspainoihin.

        "Kiipeilyretkikuntien lowland -kantajat tuovat perusleiriin 4500-5400m tyypillisesti ns. tuplakuorman eli 60 kg ja saavat siitä tuplapalkan."

        Eli narmaalitaakka on siis siellä 30og.

        Eipä ole vielä kukaan laittanut todiste-videota esiin siitä, miten sherpa kantaa 200kg taakkaa. Urheilusuorituksena se hakkaisi esimerkiksi Bib Beamonin muistaakseni 890 suhteellisesti mennen tullen.

        Kokeillaanpa linkkiä kantajakuviin, joista itse kukin voi arvailla kuorman painoa.

        https://www.dropbox.com/sh/cq2t6cc1pzaikz4/AABUHgMXd4boZ83EoShKtUSOa?dl=0

        Muuan hupaisa tapaus vuodelta - 85 kun oltiin tarpomassa 2000 metriä korkeaa nousua Kimjasta Lamjura La:n solaan matkalla Everestin suuntaan: Pysähdyttiin huokaisemaan ja katsomaan karttaa, Siihen viereen pysähtyi myös hiljainen noin 7 vuotias pojankossi ihmettelemään ulkomaalaisia. Seisoskeli siinä ehkä lähemmäs varttitunnin puhumatta mitään. Jatkoi sitten matkaansa ylämäkeen 25 kilon riisisäkki selässään. Ei ollut vaivautunut edes riisumaan sitä lepotaukonsa ajaksi. Äiti oli vissiin lähettänyt kauppareissulle joen varren kylään kilometriä alemmas, ja vielä oli matkaa jäljellä.


    • Anonyymi

      Alkuperäiseen asiaan. Viikon reissu kesällä yksin telttamajoituksella ja järkevillä evällä (kuivattua tavaraa pääasiassa ja nestepuoli puroista), menee 60 litran rinkalla. Teltta tietenkin alle 2 kiloa ja pussi alle kilon. Järkevästi pakaten mahtuu kaikki repun sisään.
      Toiseen viikkoon 10 litraa lisää tilavuutta. Jos reissussa on kaksi tai kolme, kevenee ja pienenee tilantarve selkeästi. Näillä luvuilla ei tarvitse kuitenkaan mikään grammari olla. Sitten tietysti jos välttämättä haluaa juomaleiliä, villakerrastoja, talvipussia ja olutta kuletella, tilantarve kasvaa.

      • Anonyymi

        "Viikon reissu kesällä yksin telttamajoituksella ja järkevillä evällä (kuivattua tavaraa pääasiassa ja nestepuoli puroista), menee 60 litran rinkalla. "

        Jollain saattaa mennä ja itsellä ei menisi sitten niin millään; noilla omilla järjestelyillä.

        Retket on tehty yhtä lukuun ottamatta puuttomaan ylätunturiin kohdealueen ollessa useimmiten 700...900..1200m korkeudella rautuvesien äärellä. Äkkiseltään 906 käyttöön on vaikuttanut itsellä ekaksi tuo kohde, ylätunturi. Vaatteita ja tuulensuojaa tuntuisi tarvisevan selkeästi enemmän kuin alempana metsäalueilla. Samoin telttana on Fjälravenin Akka tuulet kestävä 3h tunneliteltta isolla absidilla jossa voi huonolla kelillä tehdä ruokaa ja järjestää laulujuhlia.

        Toisena on kalastusvälinineiden vaatima lisätila kun kerran teemana on ollut "rauturetki"

        Kolmantena on se, että mukana on kulkenut myös kuvauskalustoa ja viime vuosina sinänsä vanha mutta täyskennojärkkäri 1-2 optiikalla varustettuna.

        Samoin rehellisiä säilykepurkkeja on porukalla ollut aina useita aina mukana ja joita on riittänyt vähintään kaksi jokaisn rinkkaan..

        Pointti on se, ettei kukaan-muu-tai-toinen voi sanoa "mikä riittää" kenellekin kun jokainen piirtää sen viivan veteen tunnettujen keskenään ristiriidassa olevien asioiden kesken.
        (kulkemisen helppous/paino/ruokavalio/muut varusteet/montako päivää itse/toiset sietää samoja kalsareita unohtamatta kuljettua matkaa jnejne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Viikon reissu kesällä yksin telttamajoituksella ja järkevillä evällä (kuivattua tavaraa pääasiassa ja nestepuoli puroista), menee 60 litran rinkalla. "

        Jollain saattaa mennä ja itsellä ei menisi sitten niin millään; noilla omilla järjestelyillä.

        Retket on tehty yhtä lukuun ottamatta puuttomaan ylätunturiin kohdealueen ollessa useimmiten 700...900..1200m korkeudella rautuvesien äärellä. Äkkiseltään 906 käyttöön on vaikuttanut itsellä ekaksi tuo kohde, ylätunturi. Vaatteita ja tuulensuojaa tuntuisi tarvisevan selkeästi enemmän kuin alempana metsäalueilla. Samoin telttana on Fjälravenin Akka tuulet kestävä 3h tunneliteltta isolla absidilla jossa voi huonolla kelillä tehdä ruokaa ja järjestää laulujuhlia.

        Toisena on kalastusvälinineiden vaatima lisätila kun kerran teemana on ollut "rauturetki"

        Kolmantena on se, että mukana on kulkenut myös kuvauskalustoa ja viime vuosina sinänsä vanha mutta täyskennojärkkäri 1-2 optiikalla varustettuna.

        Samoin rehellisiä säilykepurkkeja on porukalla ollut aina useita aina mukana ja joita on riittänyt vähintään kaksi jokaisn rinkkaan..

        Pointti on se, ettei kukaan-muu-tai-toinen voi sanoa "mikä riittää" kenellekin kun jokainen piirtää sen viivan veteen tunnettujen keskenään ristiriidassa olevien asioiden kesken.
        (kulkemisen helppous/paino/ruokavalio/muut varusteet/montako päivää itse/toiset sietää samoja kalsareita unohtamatta kuljettua matkaa jnejne

        Kirjoitat kauniisti...... tuli kuitenkin mieleen, että taidat siltikin/ huvillakin lennättää lentorahtina melko paljon turhaa tavaraa sinne ylös? Laadukas kuvauskalusto painaa taitavissa käsissä noin kaksi kiloa ylimääräistä. Laulujuhlat kannattaa yksilaulajan järjestää pihalla. Minä teen niin ja pärjään 0.8 kilon teltalla. Mitä vähemmän romua messissä sen messevämpi reissu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitat kauniisti...... tuli kuitenkin mieleen, että taidat siltikin/ huvillakin lennättää lentorahtina melko paljon turhaa tavaraa sinne ylös? Laadukas kuvauskalusto painaa taitavissa käsissä noin kaksi kiloa ylimääräistä. Laulujuhlat kannattaa yksilaulajan järjestää pihalla. Minä teen niin ja pärjään 0.8 kilon teltalla. Mitä vähemmän romua messissä sen messevämpi reissu.

        "että taidat siltikin/ huvillakin lennättää lentorahtina melko paljon turhaa tavaraa sinne ylös?"

        -En nyt voi asiaa kyllä kieltääkään. Kun on ei-enää-ihan-niin-nuorena aamulla pukenut ylätunturin jäätävässä hernerokkasumussa ylleen niitä vähemmän märkiä varusteita niin varustepuolesta on ollut mentaalisesti vaikeaa karsia mitään pois. Paremminkin päinvastoin.

        Yksi seikka unohtui kuitenkin mainita... se, mihin kohtaan sijoittuu sillä kertaa porukan kuntoindeksissä vaikuttaa ainakin itsellä aivan hemmetin paljon siihen, mitä uskaltaa ottaa mukaan.

        Nimimerkillä "kolmen hirven kanssa vaelluksella käynyt..."


    • Anonyymi

      Niinhän se on, että olosuhteet, vuodenaika, kohdealue, harrastusvälineet, porukan koko ja kokemus määrittää mukaan otettavan tavaran. Tietysti myös mihin on kukin tottunut, tavat on tiukassa myös retkikamojen suhteen. Pääasia että lähtee liikkeelle ja nauttii hommasta,. Vaellus ja retkeily on monen kohdalla mennyt välineillä hifistelyksi, ja itse perusjuttu jää sivuseikaksi. Kukin tavallaan.

    • Anonyymi

      Jos viikon kamat mahtuvat vaikkapa 60 litraan ja pakkaat ne 80 litran rinkkaan, niin se ei tarkoita sitä, että rinkassa on kaksi ämpärillistä ilmaa. Se ei tarkoita sitä, että varusteet pyörivät ja hölskyvät pitkin rinkkaa, kuin pesukoneessa.

      Vähän liian iso rinkka on helpompi pakata ja mukavampi käyttää. Kenenkään en ole kuullut voivottelevan sitä, että tuli ostettua liian iso rinkka. Päinvastaista porua olen kuullut usein.

      Minulla on Deuterin 85 litrainen. Pisin yksinvaellus rinkalla on ollut 14 yötä ja lyhin yhden yön. Loput siltä väliltä.

    • Anonyymi

      Retkivälinevarastooni on kertynyt kantolaitteita litroissa 35, 50-60, 85 ja vielä menneiltä ajoilta Savotan 906 (taitaa olla 95 litranen). Nillä olen pärjännyt pitkät ja pätkät retket ( kolmesta viikosta yhteen päivään). Onhan se kieltämättä ylileveä kuljetus jos Nuuksioon lähtee tuolla Savotan 906:lla, mutta monia upeita reissuja silläkin on tehty Finnmarkiin ja muualle isoihin erämaihin.

      • Anonyymi

        Itse harrastan päivä reissuja, joten pieni reppu riittää.


    • Anonyymi

      No jos sherpat kantavat rahan takia 100-200kg taakkoja, niin miksi he eivät lähde voimamieskisoihin ammattilaisiksi niin tienaisivat tv-oikeuksineen tuhat kertaa enemmän? Ei pidä uskoa kaikkea mitä maailmalla romanttisesti kerrotaan.
      Haastelin asiasta vanhan metsurin kanssa joka oli harjoitellut vastaavaa voimasuoritusta 12-vuotiaasta lähtien, että olisitko ottanut olallesi kokonaisen tukin (200kg) ja kantanyt vaikka 5km kämpälle... piti tuollaisia juttuja kollegoiden (metsuri/kantaja) jäynänä.

      • Anonyymi

        Voi jyssäys. Unohdetaan ne sheprat, ne painii vähän eri sarjassa. Ite koitan karsia turhaa sälää pois, mutta mihinkään Ossi Määtän hammasharjan katkoja kursseille ei ole tarkoitus osallistua. Luin hänen kirjan ja ihan mielenkiintoisia juttuja. Mutta miksi tässä maailmassa monilla menee homma överiksi? En jaa läheskään kaikkia Ossin käsityksiä.


    • Anonyymi

      Kun haluaa keventää, kannattaa keskittyä olennaiseen, ei lillu.. eiku hammasharjan varsiin.. Oikealla teltan valinnalla säästää useita satoja harjanvarren puolikkaita.. Samoin muutkin isommat varusteet kannattaa ensin tsekata, niillä on todellista merkitystä.
      Veden kuljettaminen Lapin vaelluksella on tarpeetonta, puroja ja lähteitä löytyy lähes joka paikasta. Puolen litran muovipullo riittää laajempien tunturiselänteiden ylitysten varalta. Tuppaa grammanviilaajilla unohtumaan pääasia, eli luonto, maisemat ja liikunnan ilo. Huomio keskittyy varusteilla kikkailuun ja vertailuun. Mutta kukin tulee onnelliseksi omalla tavallaan, jos tulee.

      • Anonyymi

        " Mutta kukin tulee onnelliseksi omalla tavallaan, jos tulee."

        Asia on just noin! Esimerkiksi, ken haluaa maistaa keppanaa, joka maistuu paremmalle kuin yksikään maailman kuohujuoma niin siihen on helppo resepti. Ei tarvita kuin yksi mieli-keppanatölkki, jota kannat mukanasi reissun ääripisteen saakka, upotat tunniksi puroon ja juot, jos maltat. Se kun olisi vielä parempaa suraavana lltana!.

        -Samalla voi hiukan asiasta hyväntahtoisesti vitsailla gramman viilaajille ja hammasharjan katkojille...

        Muista tuoda se pahuksen tyhjä tölkki pois tunturista!!


    • Anonyymi

      Itse haluan keskittyä siihen, että vaelluksella on mukavaa. Se tarkoittaa sitä, että reitti on suhteellisen järkevä. Kannattaa aina kiertää pahimmat suot ja pahimmat kivirakat. Mukavaa on myös se, että päivämatkat ovat kohtuullisia ja on aikaa kahvistella ja pitää taukoja. Mukavaa on sekin, että kannettava kuorma on kohtuullisen painoinen.

      Itse kannan perhokalastuvälineitä mukanani. Mukavaa on tuore kala tai kaksi vaihteluna retkiruokavalioon. Harrastusvehkeissä, kuten kaikessa ylimääräisessä kannettavassa voi miettiä painoa. Kalavehkeet mahtuvat kilon painoon, mutta saa niistä 10 kg lisäkuormankin, kun lastaa mukaan kaiken mahdollisen.

      Olutta en viitsi metsään kantaa. Minusta se maistuu vallan mainiolta myös reissun jälkeen. Kävelin kerran kesähelteellä Lemmenjoelta Hammstunturin ja Ivalonjoen Kultalan kautta Kakslauttasen lomakylälle. Kylläpä maistui olut lomakylän kuppilassa.

    • Anonyymi

      Jos palaa retkellä lähtöpaikkaan, se olutpurkki kannattaa upottaa lähteeseen lähtiessä.
      Siellä se odottaa kylmänä ja antaa voimia viimeisille kilometreille.

    • Anonyymi

      Savotan 906 . Laatupeli. Tahtoo vaan tulla tarpeetonta mukaan kun on tilaa...
      Pasta carponata. ;)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5750
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3637
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      221
      1836
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1752
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      94
      1202
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      29
      1155
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      278
      929
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      927
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      74
      867
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      848
    Aihe