Nyt ei puhuta pysäköinnistä, vaan Parkista, eli Kaupunginpuistosta. Muistaako kukaan sitä proomua, tai mikä se oli, joka makasi kaupunginpuiston rannassa, ja jonka mukaan puisto nimensäkin sai? Se oli siellä kai joskus -50 tai -60 -luvuilla, tanssejakin siinä kannella järjestettiin. En löydä siitä mitään tietoa, en kuvia. Mistä se tuli, mihin se joutui?
Kaupunginpuiston parkki
Anonyymi
41742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Muistan hyvin. Proomu oli Elsa ja siellä oli paljon tansseja. Kävin ns. naisissa ja puisto oli hyvästi lähellä. Elsa tuli vettä pitkin rantaan ja tuhopoltettiin 1959. Minulla oli valokuvia mutta paloi talon mukana.
Onko kaupungin puisto nimeltään "Elsa"? Enpä ole syntyperäisenä hämeenlinnalaisena tiennytkään.
Eihän aloittaja niin yksinkertainen kuitenkaan voi olla ettei tietäisi mitä englannin kielinen sana "park" on suomeksi? Eihän?
Jonne ei tiedä kaikkea, ei oikeestaan mitään.
Vaikka aloittaja yksinkertainen lieneekin, osaa hän englantia sujuvasti, työkielenä kun joskus oli englanti. Tässäpä onkin se juju, että proomua kutsuttiin parkiksi, vaikka se ei parkkityyppinen purjelaiva ikinä ollutkaan, ja koko puisto sai kansan suussa nimensä tästä parkista. Kiitos toiselle vastaajalle tiedoista, nämä olivat tosiaan uusia, olin sitten proomun palon aikaan 8-vuotias.
Alkaa nämä ainaiset muistelot pikkuhiljaa kukkia harmitusta. Korona lopettaa ne kaikkien onneksi. Muistaako kukaan Rahikaisen kioskia Vanajantiellä vuonna 1933? Aaaaargh
No ei täällä kyllä kauheesti muisteloita ole ollu, enemmän älytöntä mölinää.
Hämeentien alkupäässä, lähellä terveyskeskuksen rakennuksia, oli Vanajan rannalla kaksi vanhaa laivan runkoa 1950-luvulla. Mistä lienee siihen hinattu? Toinen oli uponnut mutta toinen kellui pinnalla. Parempikuntoinen pelastettiin Kaupunginpuiston rantaan ja siitä kunnostettiin tanssipaikka, Parkki nimeltään.
Huonompikuntoinen kuljetettiin veteen lähelle Rautatienkatua ja näkyi uponneena rannalla kun kulki junalla ohitse.
Tämäkin tieto oli hieno lisäys palapeliin Parkista, kiitos!
Lotja oli vuosia uponneena Kaupunginpuistoa vastapäätä kaislikossa. Jäitä pitkin pääsi siihen !
Jep, ja antoi kaupunginpuistolle nimeksi "Elsa"
Oletko kovinkin suosittu naisten keskuudessa älykkyytesi takia?
Olen hetero joten siimä mielessä en osaa sanoa.
Joo. Puisto nimettiin netin mukaan 1840 luvulla "Parkiksi", niin olivat aika meedioita kun osasivat nimetä sen ruuhen mukaan joka hinattiin paikalle yli 100 vuotta myöhemmin. Olisiko sittenkin nii että se uppoamispisteessä ollut ruuhi sai nimensä puiston mukaan...
Ei tästä "naistenpojasta" kannata välittää, peräkamaripoika se on.
Kaapuntinpuiston laiturissa oli proomu tanssipaikkana vielä 1960 luvun alussakin, ja sen runko oli todellakin uponneena kaislikkoon vastapäisellä rannalla vielä 1970 luvulla. siitä oli jo purettu pois sen tanssilavan lattia seinät ja katto.
Pikkupoikina aina rautatiesillan rannassa leikittiin ja uitiin. Vastarannalla näkyi veneenraato, jota pidettiin kirkkoveneenä. En tiennyt sen historiasta aikaisemmin mitään.
Mielestäni puhutte sen kivilaiturin päässä olleesta tanssilaivasta mutta väärällä nimellä, se ei todellakaan ollu Parkki vaan Purkki.
Purkki on hyvin voinut olla kansan suussa vääntynyt lempinimi, mutta Parkkina sen muistan.
Kumpikin väärin todellakin, oli Parvi ja yleisesti tiedossa.
Parven kansanmurha oli silloin tiedetty, mutta vaiettu asia. Hämeenlinnalaiset tappoivat julmasti satoja Hattulalaisia tanssijoita, ja hautasivat ruumiit Pyövelinmäen synkkiin rinteisiin. Mukana oli kaupungin silmäätekevien jälkeläisiä, ja asia vaiettiin . Parvi se oli. Tai Pursi, mutta ei persu, niitä ei silloin vielä ollut.
Ålä unohda maalaisliiton vennamolaisia.
On typerää tulla levittämään tänne hölynpölyjään, jos ja kun ei näköjään asioita tunneta pätkän vertaa.
Tästä teoksesta tämän sivun kakarajoukko voisi aloittaa opiskelunsa. Täyttä faktaa Parkista eli Kaupunginpuistosta 171 sivua mukana paljon kuvia sekä karttoja.
Hämeenlinnan Parkki – Kaupunginpuiston historia ja maiseman kehitys Tekijä: Sari Saastamoinen Työn tilaaja: Hämeenlinnan kaupunki, tekninen toimiala, luonnonhoitotoimisto 2005 2. korjattu painos ISBN 952-9509-15-4
Myös kokonaan netissä:
https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/02/HMLKaupunginpuisto_raportti-_2painos-_2005.pdf
Mitä tota tänne toit. Ihan eri asia. Kaikki kotona?
Tuo Kaupunginpuiston eli Parkin erittäin kattava selvitys on erittäin tärkeä tuoda juuri tälle sivulle, jossa väärää hölynpölyä näyttää olevan liikkeellä aivan liikaa. Tuo selvitys sisältää mm. Hämeenlinnan Tarmon pyörittämän PARKKI-nimisen tanssiproomun historiaa just eikä melkein oikein - varsinkin aikalaiskertomusten perusteella.
Kaikki on kotona - ja jotta kotona olisi entistä enemmän faktaa tämän sivun hölynpölyn levittäjilläkin - lukekaa huolella nuo 171 sivua. Opitte edes jotakin - edes Hämeenlinnan Kaupunginpuistosta - Parkista.
"... mutta ei persu, niitä ei silloin vielä ollut."
Kyllä kai vennamolaiset esi-persuihin voi lukea. ;)
Usko jo eri asia. Jäikö hihna päälle? Keskustellaan kaupunginpuiston Purkista ja se on tuttu meidän ikäisille.
Tässä aloittaja. Nyt löytyi hyvä julkaisu, joka selvitti asioita. On siis niin päin, että proomu Parkki on saanut nimensä puistosta, eikä päinvastoin, kuten ensin oletin. On ollut ensin tanssilava Parkki, ja sitten myöhemmin 50-60 -lukujen aikaan tämä Tarmon ylläpitämä proomu-Parkki. Kuvaa vaan ei tästä proomusta vieläkään löytynyt. Mutta suuret kiitokset tästä julkaisusta!
Joo, niinhän sitä jo muutama tunti aiemmin sanottiin niin
Vanhuus tekee just tota jankutusta samasta asiasta.
Nuoruuden uhmakkuus ja oma tyhmyys tekee just tota ettei uskota mitään mitä sanotaan.
Korona-aikaan siitä saattaa kuitenkin olla valtavasti etua.
Onpas tällä sivustolla varsinaisia historioitsijoita ja - eritoten kielineroja, joille muistin virkistämiseksi on vain todettava, että muun muassa ruotsiksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi substantiivimme PUISTO on yhtä kuin PARK. Understood??
Hämeen Sanomien tanssipaikkailmoituksissa tuon katetun proomun nimenä oli PARKKI oikein logo-muodossa. Itse ehdin Parkissa käydä enää silloin, kun se oli jo osittain veden valtaamana - evakuoimassa sieltä muutaman puisen ja tukevan jakkaran 1960-luvulla parempaan talteen.
Moni Hämeenlinnan friidu ei Parkilla halunnut käydä lainkaan, koska se oli yleensä aina sankoin joukoin Linnan kassulla majailleen HämJP:n puskajussien miehittämä. Siihen aikaan oli lomillakin liikuttava intin rytkyissä julkisuudessa.
Linnankasarmin sotkusta Parkkiin oli kävelymatkaa tasan 800 metriä.
Hyvä muistikuva tämäkin. Armeijan rytkyt tosiaankaan eivät olleet mikään suositus naismaailmassa, tämän kavereilta kuulin, itse olin varattu siihen aikaan.
Ainakin on tullut selväksi, että puisto ei ole saanut nimeään proomun mukaan, vaan päinvastoin. Alkuperäinen olettamukseni oli väärin. Hyvä kun selvisi. Vielä kun löytyisi kuva proomusta!
Ja Kiitos muistelijoille!!
Purkissa kävi vähän varusmiehiä. Tiedän kun kävin itse.
Paskat sä missään kävit, et ollu silloin vielä edes kiilto isäs silmissä. Poika.
Äläsny kääkkä uhoo. Mulla on fotoi Purkista.
Kaupunginpuisto on kaupunginpuisto eikä mikään parkki. Syntyperäisenä puistonmäkisenä yli 70-vuotiaana sanon että unohtakaa sana parkki tuossa yhteydessä.
Se on jonkun junantuoman viranhaltijan keksimä mutta ei sitä alkuperäiset lähiseudun asukkaat ole koskaan käyttäneet eikä tule ikinä käyttämään.
Kaupunginpuisto on aina ollut kaupunginpuisto.
Kaupunginpuistoa julistaa taas joku sen varsinainen erityisasiantuntija, joka siitä huolimatta tuskin edes tietää, kuka oli Parkin eli tuon kaupunginpuiston perustaja. Hänen perikuntansa myi Perttulan vuonna 1891. Sinne perustettiin niin sanottu tylsämielisten kasvatuslaitos. (Tulevia kaltaisiasi varten!)
Lue niin luulet vähemmän ja saatat jopa oppia edes jotakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Carl_Rehbinder
Jäikö levy päälle vaikka huomasit että kaupunginpuisto on kaupunginpuisto eikä Purkki.
Äläs nyt poika vikise, täällä puhuu miäet!