Mies on saanut testamentilla tätinsä osakkeen. Perintövero on tullut maksettavaksi. Ongelmana on pesän osakkaat, joista osa kuollut viime vuosituhannella ilman perillisiä USA:ssa ja sieltä ei saa kuolintodistuksia, kun ei ole tiedossa viimeisiä asuinpaikkoja ja kuolin- eikä virkatodistuksia saada.
Mitä on tehtävissä.
Mitä on tehtävissä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yhdysvalloissa, niin kuin Kanadassakin on omansa väestökirjanpitäjänsä eli Usan suomensuurlähetystöön kannattaa ottaa yhteyttä.
Lisäksi Suomessa, jos tiedät yhdysvaltoihin muuttaneiden sukunimenkään ja suurinpiirtein iän ja kotipaikkakunnat suomessa, oli ne sitten muuttaneet 1910 taikka ennemmin/myöhemmin, niin kirkkoherrankanslian arkistosta kirkonkirjoista (muuttanut Kanadaan 12.4. 1929 /muuttanut yhsysvaltoihin. etc) on merkintä kirkonkirjoissa.
Tällä perusteella voi sitten suurlähetystö taikka netistä löytää kyllä suomi-usa seura joka voi auttaa.'
Aika yksinkertaista hakea, vaikka voisin yrittää auttaa kun noita omiakin sukulaisia on vielä jenkeissä.
"Ongelmana on pesän osakkaat, joista osa kuollut viime vuosituhannella ilman perillisiä USA:ssa ja sieltä ei saa kuolintodistuksia, kun ei ole tiedossa viimeisiä asuinpaikkoja"
Kinkkinen tilanne. Apua voit pyytää ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta.
Testamentti ei saa lainvoimaa ennen kuin se on säädetyin tavoin annettu tiedoksi kaikille perillisille (kuolleiden osalta heidän jälkeläisilleen, huomioon ottaen, että serkut eivät peri.).
Jos perillinen on kerrotuin tavoin kadoksissa, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja valvomaan poissa olevan oikeutta testamenttiasiassa ja perinnönjaossa. Tällöin tulee selvittää, että mahdollinen kadoksissa olevan löytämiseksi on tehty, siinä onnistumatta.
Testamentti annetaan tiedoksi edunvalvojalle. Tämä voi harkintansa mukaan hyväksyä testamentin tahi jäädä passiiviseksi, jolloin testamentti saa lainvoiman ko. perillisen osalta, jollei moitekannetta ole nostettu 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta.
Jos perillinen olisi testaattorin jälkeläinen, edunvalvojan tulee (6 kk:ssa) esittää testamentinsaajalle lakiosavaatimus. Jos testamentissa ei ole muotovirhettä, edunvalvojalla ei ole intressiä sitä moittia, jolloin testamentti siis pätevöityy viimeistään 6 kk:ssa.
Mutta kuka ryhtyy kadoksissa olevan edunvalvojaksi? Ilman palkkiota ei varmaan kukaan. - Jäikö perittävältä muuta omaisuutta, mistä eduvalvojan palkkio voitaisiin maksaa? (Useille kävisi nähdäkseni yhteinen edunvalvoja, koske heidän intressinsä eivät ole keskenään ristiriidassa.)
Poissaolevan edunvalvojan palkkion voisi kuolinpesä sitoutua maksamaan ja antaa riittävän ennakkomaksunkin tehtävästä. Näin se onnistunee.
Edunvalvojan ei pidä hyväksyä testamenttia. Se kuuluu perilliselle, jos hän haluaa sen tehdä. Mutta passiivisuuden vuoksi testamentti tulee lainvoimaiseksi 6 kk kuluttua, ellei testamentissa ole selvää muotovirhettä, jota edunvalvoja moittisi.
Edunvalvoja toki voi tietymättömissä olevan puolesta testamentin hyväksyäkin - ei sitä ole kielletty. Jos testamentti on muodon puolesta oikein laadittu, niin sen kuin hyväksyy vain. Toisin on vaikkapa lahjoituksen kohdalla, se on kielletty.
Kertokaapa kolme edellistä, mikä vaihtoehto tulee kysyjälle/perikunnalle/osakkaalle halvimmaksi, ensimmäinen vaiko edunvalvonnan sekoittaminen asiaan ja kertokaapa ketkä toimii yleisinä edunvalvojina yleensä?
Ajatteko te kysyjän etuutta vaiko jonkun muun tahon etuutta?
Nyt et ymmärtänyt. Ensimmäisen mukaan on mentävä. Vasta jos se ei tuota tulosta, kysymykseen voi tulla edunvalvojan määrääminen KADOKSISSA olevalle. Edunvalvoja voi olla muukin kuin yleinen edunvalvoja. Lisätietoa saat ent. maistraatista.
"Jos testamentti on muodon puolesta oikein laadittu, niin sen kuin hyväksyy vain."
Huono ohje. Edunvalvojan ei pidä hyväksyä testamenttia, koska testamentin tekijän tahdonmuodostuksesa voi olla myös ongelmia (esim dementia), jolloin testamentti ei ole hänen aidon tahtonsa tulosta. Tällöinkin voisi olla moiteperuste olemassa, vaikka testamentti olisi muodon puolesta moitteeton.
Jos edunvalvoja hyväksyy testamentin tällaisessa tilanteessa, päämieheltä evätään oikeus moiteajan puitteissa arvioida moiteperusteen olemassa olemista.
Toki edusnvalvojan pitää moittia testamenttia omasta aloitteestaankin em. tilanteessa, mutta asia saattaa olla myäs tulkinnanvarainen, jolloin viimesijainen päätösvalta on jätettävä päämiehelle.
Johtopäätös: edunvalvojan ei pidä testamenttia hyväksyä.
No, jos osakas on kadonnut kuin pieru Saharaan, niin riski siitä, että hän 6 kk:ssa ilmaantuisikin testamenttia moittimaan on olematon. Eikä riitä, että hän ilmaantuu, vaan testamentissa myös tulee olla mainitsemasi vika, joka hänen samassa 6 kk:ssa tulee selvittää. Ei edunvalvojankaan tietysti tule suin päin testamenttia hyväksyä selvittämättä ensin jollain tapaa testaattorin kyvykkyyttä testamentin tekoon. - Mutta helpommalla edunvalvoja tietysti pääsee, kun on täysin passiivinen tuon 6 kk:n ajan.
Onko osake edes sen arvoinen, että jotain jää jäljelle kaikkien kustannusten jälkeen?