On noutaja, joka noutaa. Hakee mielellään tavarat ja riistan. Ongelmana on kun ei tuo ihan perille asti. Pudottaa suustaan noin metrin läheisyydellä. Ohjeeksi sain koirakouluttajalta, että ruuanperään kovasti olevaa koiraa ei saa palkata tälläisestä noudosta, vasta kun pitää suussaan pidempään ja antaa suoraan käsiin, siitä pikku hilja edetään siihen että koira istuisi saalis suussaan jne. Näitä harjoitellaan siis Tokon avointa luokkaa varten.
Nyt koiraa ei ole palkittu. Yksi nouto kestää noin puoli tuntia. Koiraa ei kiinnosta enää paskan vertaa. Kouluttajalle yritin sanoa, sillä tunnen koiran, ettei se tee oikeestaan kuin sen palkinnon takia, pelottaa,että ei kiinnosta enää kun ei saa palkintoa. Sitten uskoin, että kyllä oppii tekemään iloisemmin vielä, kun ei ole vain suorite, tai vastaavaa perusteli, silloin kuulosti järkevältä. Nyt sitten on treenattu, niin, että koira palkitaan vasta kun tuo käteen.
Saan heittää palikan ihan rauhassa, koira käy vähintään pissalla ennenkuin raahautuu edes sen luokse. Ottaa suuhun ja puottelee vähän väliä, välillä haistelee ja touhuaa kaikkea muuta. Monien tuskaisten hetkien jälkeen tuo kapulaa pikkuhiljaa lähemmäksi ja lähemmäksi, ei mitenkään nopeaa. Koira siis tietää mitä pitää tehdä, mutta ei pidä kiirettä sillä ei saa namua, vaikka tekee niinkuin on aiemmin tehnyt, siksi ei tee enää edes niin. Koiralle ei tunnu olevan enää mitään iloa koko touhusta. Sama koira vielä vähän aikaa sitten lähti kuin ammuttu noutoon ja toi saaliin siihen noin puolen metrin päähän ja istahti todella vauhdikkaasti odottamaan palkintoaan.
Otanko nyt kaiken alusta, eli rupean ruualla palkitsemaan koiraa jo siitä jos se vielä vahingossa innostuisi jotain noutamaan, siis lähtisi käskystä innokkaasti, jo siitä palkitsisin. Vai onko kellään ideaa? Ei tarvitse pelätä, enää ei ulkopuoliset voi antaa neuvoja, jotka ei toimi ja minä niitä orjallisesti noudatan kun luulen jonkun tietävän paremmin, vaan luotan omaan vaistooni. Rohkeasti vaan siis voi sanoa mitä mieltä, olen valmis kokeilemaan mitä tahansa.
Muuten ei ole ongelmaa, mutta koira on metsästys koira. Nyt pelottaa, että se on mennyttä metsästysnoutajaa. Nyt kun ei edes pääse kokeilemaan kuinka metsällä toimii. Ei ole mikään menetys jos emme Tokossa pärjää, eli perille asti tullut nouto ei ole se pää pointti. Olisi vaan kiva kun koira taas innostuisi noutamisesta.
Nyt koiraa ei ole palkittu. Yksi nouto kestää noin puoli tuntia. Koiraa ei kiinnosta enää paskan vertaa. Kouluttajalle yritin sanoa, sillä tunnen koiran, ettei se tee oikeestaan kuin sen palkinnon takia, pelottaa,että ei kiinnosta enää kun ei saa palkintoa. Sitten uskoin, että kyllä oppii tekemään iloisemmin vielä, kun ei ole vain suorite, tai vastaavaa perusteli, silloin kuulosti järkevältä. Nyt sitten on treenattu, niin, että koira palkitaan vasta kun tuo käteen.
Saan heittää palikan ihan rauhassa, koira käy vähintään pissalla ennenkuin raahautuu edes sen luokse. Ottaa suuhun ja puottelee vähän väliä, välillä haistelee ja touhuaa kaikkea muuta. Monien tuskaisten hetkien jälkeen tuo kapulaa pikkuhiljaa lähemmäksi ja lähemmäksi, ei mitenkään nopeaa. Koira siis tietää mitä pitää tehdä, mutta ei pidä kiirettä sillä ei saa namua, vaikka tekee niinkuin on aiemmin tehnyt, siksi ei tee enää edes niin. Koiralle ei tunnu olevan enää mitään iloa koko touhusta. Sama koira vielä vähän aikaa sitten lähti kuin ammuttu noutoon ja toi saaliin siihen noin puolen metrin päähän ja istahti todella vauhdikkaasti odottamaan palkintoaan.
Otanko nyt kaiken alusta, eli rupean ruualla palkitsemaan koiraa jo siitä jos se vielä vahingossa innostuisi jotain noutamaan, siis lähtisi käskystä innokkaasti, jo siitä palkitsisin. Vai onko kellään ideaa? Ei tarvitse pelätä, enää ei ulkopuoliset voi antaa neuvoja, jotka ei toimi ja minä niitä orjallisesti noudatan kun luulen jonkun tietävän paremmin, vaan luotan omaan vaistooni. Rohkeasti vaan siis voi sanoa mitä mieltä, olen valmis kokeilemaan mitä tahansa.
Muuten ei ole ongelmaa, mutta koira on metsästys koira. Nyt pelottaa, että se on mennyttä metsästysnoutajaa. Nyt kun ei edes pääse kokeilemaan kuinka metsällä toimii. Ei ole mikään menetys jos emme Tokossa pärjää, eli perille asti tullut nouto ei ole se pää pointti. Olisi vaan kiva kun koira taas innostuisi noutamisesta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No hih, tuo on niin tyypillistä noutajille joita on opetettu noutamaan, ja noutamisesta on tullut pakkopullaa.
No aloita ihan rohkeasti alusta, mutta aloita niin että palkitset vain silloin kun dummy/esine/tms. on kädessäsi.
Siis: ota dummy/tms. käteesi, nyt riippuen siitä koiran omasta tasosta, joko palkkaat sen siitä kuin se ottaa sen suuhunsa ja tiputtaa sen käteesi (kiinni-anna/irti) tai palkitset sitä siitä että se edes hiplaa sitä suullaan, kun esine on kädessäsi.
Noniin, sitten laitat, siis LAITAT, esineen maahan ihan kätesi viereen, joka on myös lattialla kämmenpuoli ylöspäin auki. Nyt koira saa palkintonsa siitä että se tuo esineen käteesi. Ja näin aloita sitten kun koira osaa jo laittaa esineen käteesi, nostamaan kättäsi korkeammalle maasta, pikkuhiljaa. Sitten kun koira osaa nostaa esineen maasta käteesi, kun seisot, voit aloittaa siirtämään esinettä kauemmas. Älä heitä vaan laita.
Muista edetä todella hiljaa, ja palkita jokaisesta ONNISTUNEESTA suorituksesta, mitä vaadit.
Myöhemmin kun koira osaa jo hakea dummyn/esineen/tms. käteen voit alkaa palkitsemaan epäsäännöllisesti. Epäsäännöllisesti palkitseminen tuotaa intoa, sillä eihän koira tiedä milloin on se kerta kun siitä sen namin saa.
Tsemppiä ja hermoja. Noutamisen opettelu ei sitten yhdessä yössä onnistu.
Jos muuten koiraa ei todellakaan kiinnosta noutoesineet, palkkaa sitä edes pienestä kiinnostukesta niitä kohtaan.
Niin koiraa ei ole aiemmin koskaan opetettu noutamaan, vaan se on tullut luonnostaan tämä, että tuo siihen lähelle, muttei anna käteen.
Ohjeet kuulostivat hyvälle, varsinkin se, etten heitä kapustaa, sillä silloinhan ei mene aikaakaan kovin kauaa siihen matkaan. Mutta yhdistääkö koira silloin sen noutamiseen, jos sitä ei heitetä? Vai onko tarkoitus alkuun vain harjoitella sitä antamista? Siinä meillä kyllä onkin juuri se ongelma, että koira ei ota mitään kädestä (paitsi lapasen), mikä ei ole syötävää, vaikka olen yrittänyt riehuttaa ja tyrkyttää. Eli se ei tartu kapuloihin, keppeihin dummyihin, palloihin tai mihinkään jos ne ovat ihmisen kädessä.
Toisena ongelmana on palkitseminen. Koiralle ei kelpaa lelut, riehumiset, ei siis mikään muu kuin ruoka. Mutta sitten kun minulla on jotain namuja kädessä, silloin se ei keskity kuin siihen, silloin kun otan palkinnon käteeni, silloin viimeistään tippuu suusta se mitä oli kantamassa. Joten minun on vaikea saaha palkittua sitä niin, etten vahingossa palkitse sitä suusta pudottamista. Sillä minun otettava namu käteen --> koira pudottaa --> saa palkinnon, luulee palkittavan siitä pudottamisesta? Toisaalta jos minulla on namu kädessä kun koulutustilanne alkaa, ei tee mitään muuta kuin tökkii kuonolla kättäni. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan...
No joo. Ymmärrän siis nyt.
No alotappa ihan tälläsestä: Koira saa namin vasta kun on luopunut siitä. Eli siis, koira tokkii ja äheltää sitä namia sietä sun nyrkistäs, et anna. Annat vasta (ja annat heti, varsinkin alussa) kun koira lopettaa. Koira tökkii, ei nyrkki aukea, lopettaa, aukeaa. Tämä auttaa tohon liikaan innostuneisuuteen namien puolesta.
Jos pelottaa se että koira opii sen namin saamaan siitä kun pudottaa, käytä hyvä-sanaa hyväksesi merkkaamaan sitä siitä mistä se sen naminsa saa. Eli siis opeta koiralle ekaksi mitä hyvä-ssana tarkoittaa (sano hyvä ja anna nami, toista).
Ja tarkoituksena ei ole ottaa kädestä mitään, vain aluksi, että koira tajuaisi sen että se saa palkinnon vain silloin kun esine on ihmisen kädessä. Kuten sanoin, jos sitä ei kiinnosta aluksi ne kädessä olevat asiat, palkitaan pienestäkin mielenkiinnosta.
Heittäminen ja laittaminen eroaa siinä mielessä että kun heität dummyn koiralle se saattaa jo innostua liikaa siitä heittämisestä (visuaalinen stimulaatio saalistukselle) ja unohtaa sen että olikin menossa noutamaan. Aikanaan kun palautukset ovat hanskassa sopii jo heitelläkkin.
Usein juuri tämä "noutamista ei ole opetettu" tekee hallaa noutamiselle myöhemmin. Jos koiralle on pentuaikana heitelty palloja, dameja ym. (en tiedä onko tälle koiralle) eikä ole vaadittu sitä palauttamaan esineitä, miksi se alkaisi niitä yks kaks palauttaa?
Aina ennen noutamisharjoittelua olisi hyvä saada yksi perusasia kuntoon eli luoksetulo. Jos koira tulee aina luokse kun kutsut sitä, miksi se ei tulisi myös damin kanssa? Itse en ole koskaan käyttänyt namia palkkana noudossa juuri tuon takia, että helposti käy niin, että kun koira haistaa/näkee namin, dami putoaa siihen paikkaan.
Jos koiraa ei kiinnosta koko dami pätkän vertaa, se pitäisi saada uudelleen innostumaan siitä. Leiki damilla itse, houkuttele koiraa mukaan leikkiin ja kehu heti kun ottaa damin suuhun. Sitten alat vähitellen lisätä vaatimusta eli kehut kun koira hetken pitää damia suussa jne.
Jos dami ei kiinnosta koiraa, koko noutoliike on sen mielestä tylsä ja silloin on aika vaikea saada siihen täsmällisyyttä. Minusta ihan aluksi pitäisi saada koira innostumaan noutoesineestä (ei niin että sillä leikittäisi tai sitä pureskeltaisi) ja sen jälkeen ruveta etenemään pikku hiljaa. Kun dami on koiran mielestä kiva juttu, kokeile seuraavaa: kun koira on palauttamassa damia sinulle, heiluta toista damia kädessäsi ja innosta koiraa tulemaan luoksesi. Kun koira luovuttaa kantamansa damin sinulle, heität toisen damin perään. Näin koira ei koe että "varastat" kivan esineen siltä kun se tuo sen sinulle vaan teette ikään kuin vaihtokaupan.
En sano tätä mitenkään ilkeyttäni mutta jos koira ei tee mitään ilman namipalkkaa, se ei juuri kunnioita sinua tai ainakaan sillä ei ole juurikaan tarvetta miellyttää sinua. Minkä arvoista on koiran totteleminen jos se loppuu silloin kun namipussi on tyhjä? Miten varmaksi voit liikeet koskaan saada jos nami on AINOA syy miksi koira viitsii mitään tehdä. Kyllä koiralta voi ja pitää myös VAATIA asioita, lempeästi siis.
Kaikkea hyvää sinulle ja koirallesi ja iloisia (ja toivottavasti onnistuneita) harjoitteluhetkiä!
Tää häiritsee sen vertaan mua että oksat pois.
Millä helvetin perusteella ihmiset vetää näitä johtopäätöksiä siitä että koira ei tottele jos namit loppuu???
Jumalauta, nami on palkinto, ihan kuin silitys ja kehuminen. Eli siis olettaen koira ei tottele jos sitä ei silitä ja kehu jokakerta. BULLSHIT: on asia erikseen osata käyttää koulutuksessaan hyväksi makupaloja, leluja, tms. palkintoja OIKEIN! Se joka sanoo ettei koira enään tottele kun namit loppuu, on itse joskus opettanut koiransa päin sanonko mitä niillä nameilla.
Koirien ykköspalkinto yleensä on ylläripylläri se ruoka- Miksei sitä siis käyttäisi hyväkseen. Ruokapalkinnoilla on myös muitakin etuja koulutuksen kannalta, kuin pelkkä palkitseminen.
Eli siis, ruokapalkinnot eivät todellakaan vähennä koirasi kunnioitusta sinua kohtaan, luulen että vielä toisinpäin. Ja oikeesti, koiralla ei ole mitään tarvetta miellyttää omistajaansa. Ei sitten millään rodulla ole tälläisiä ominaisuuksia, sitä ei sovi sekottaa palveluhalukkuuteen, mikä taas yleensä paimenkoirilla on.
Ja tosissaan, jos nameja ei osaa käyttää oikein, ei silloin koiraltakaan sovi olettaa sitä samaa mitä siltä saa silloin kuin nameja käytetään oikein.
ps. Tiedoksi: Koirien AINOA syy totella on PALKINNON mahdollisuus!!!!
Koira (olkoot vaikka kuinka paimen)haluaa miellyttää nimenomaan itseään.
Paimen voi koea "itseään miellyttäväksi" saada työskennellä noin yleensä, pakoteta väistävä koira "miellyttää itseään" voidessaan välttää pakotetta tekemällä niin kuin ohjaaja sen haluaa toimivan,makupalaa tai motivaatioesinettä haluava koira "miellyttää itseään" kun saa (ohjaajan määrittelemästä) oikeasta toiminnasta makupalan,pallon t.m.s. minkä se kokee mukavimmaksi samoin laumavietillä koira "miellyttää itseään" saadessaan osakseen ohjaajan hyväksynnän.
Snadilla oli hyvä tuo eka juttu.
Toisaalta kyllä koiralta, sen jälkeen kun se homman osaa ja nimenomaan kun se se OSAA ja alkaa tehdä omiaan, voi kyllä vaatiakin sitä homman tekemistä edelleen juuri niin kuin on opetettukin, en kyllä "hyväksyisi" yhtään hidasteluja , kun koira on saanut noutokäskyn.
Palaa "alkuun" mutta mieti jokin toinen konsti.
Esim.heität kapulan ja lähdet oitis juoksemaan taaksepäin kun koira ottaa kapulan suuhunsa ja juokset tasan niin kauan, että se on kapula suussa siinä rinnalla ja käännyt vasta sitten sen eteen ja nopeesti irtikäsky ennenkuin se ehtii palata siihen kapulan tiputteluun ja siitä palkaksi se makupala ja myöhemmin kun koira taas innokkaasti noutaa niin pelkkä kehuminenkin ja vapautus aina välillä riittää.
Jos taasen epäilet ettei se lähde noutoon ollenkaan vaan oitis sinun perääsi juoksemaan, niin sido kapulaan liina ja joku toinen pitelemään koiraa pitkässä liinassa, lähdet koiran sivuitse juokemaan ja pudotat kapulan siihen välille käännyt koiraa ja avustajaa päin noin parinkymmenen askeleen päässä ja todennäköisesti koira hinkuaa sinun luoksesi vetäen, avustajan tehtävä on "pysäyttää" koiraa siinä kapulan kohdalla kun olet tarkkana ja annat noutokäskyn ja se joutuu suorastaan vetämään itseään (sinun kehuessa ja innostaessa sitä)päästäkseen siihen eteesi istumaan ja siitä sitten kunnon PALKKA eli se mitä tiedät sen arvostavan.Taasen jos koira ei heti hiffaa ottaa sitä kapulaa niin vedät kapulaa siltä "karkkuun" ja yrität innostaa sitä nostamaan sen.
Mielestäni koirallesi noudosta on todellakin tullut pakkopullaa ja nyt se yrittää "miellyttää itseään" saamalla homma loppumaan tuolla vetkuttelulla.Nyt noudosta pitää tehdä sille uudestaan hauskaa ja tekemisen arvoista toimintaa.
Totta kai koira tekee pyydetyn asian palkinnon toivossa, mutta sain alkuperäisestä kirjoituksesta sen käsityksen, että jos ei ole nami kädessä, koira ei tee yhtään mitään. Olen toiminut kouluttajana monta vuotta ja olen edelleen sitä mieltä, että sen namin ei todellakaan tarvitse olla näkösällä kädessä tyyliin "tulisit nyt kiltti puppe tänne kun mamilla on herkkua". Eri asia jos opetetaan täysin uutta asiaa mutta jo tutun asian ollessa kyseessä koiraa ei tarvitse palkata koko ajan, joka käänteessä niin, että se esim. seuraamisliikkeessä kulkee nenä namipalassa kiinni.
Jos koiraa ei koskaan ns. vieroiteta namista, saadaan aikaan koira, joka tottelee vain kun se herkkupala on näkösällä. Kun koira tietää mitä siltä pyydetään, namipalkkaa ei tarvitse eikä kannata syytää sille koko ajan.
En ole missään vaiheessa mielestäni sanonut että makupalalla palkkaus on huono asia. Mutta jos se on ainoa syy miksi koira koskaan mitään tekee niin en voi sanoa muuta kuin voi voi. Meillä koiralle yhdessä tekeminen minun kanssani on jo pelkästään niin kivaa, että innostunut "hyvä tyttö" riittää useimmiten palkkioksi. Eikä koirani todellakaan ole sieltä miellyttämishaluisimmasta päästä. Toki palkkaan välillä myös makupalalla, leikillä jne.
Paraskaan herkkupala ei saa huonoa koira-ohjaajasuhdetta kuntoon eikä tee tylsäksi jauhettua asiaa koiran mielestä kiinnostavaksi. Ja huom: nyt en tarkoita alkuperäisen kirjoittajan tapausta koska en sitä tarkemmin tunne, puhun vain yleisesti.
Siksipä juuri erottakaamme lahjonta ja oikea palkkaus.
Eikä oikeastaan namista tarvitse kokonaan vieroittaa, riittää vain että siirtä palkkaamisen epäsäännölliseksi--> vahvistusaikatauluun. Olkoon alussa vaika jokatoinen kerta palkinnon arvoinen.
Ja siksi sanoinkin että palkinnoilla KAIKILLA SELLAISILLA pitää osata kouluttaa. Miksi mulla tulee niin poliittinen fiilis aina kun tänne kirjottaa. IHAN SAMA MITÄ TÄNNE KIRJOTTAA AINA JOKU PAHVI VÄÄNTÄÄ NE MUN KIRJOITUKSET YLÖSALAS.
Tai sitten tää kaikki johtuu siitä etten vaan ole samalla ymmärryksen tasolla ja oletan teidänkin tietävän jotakin enemmän, mahtaako liittyä kulttuurien eroon? Ihan sama.
Ja hitaasti namia häivyttämällä näkösältä pois koira OPPII tottelemaan myös ilman houkutinta esillä....
APUA, aina välillä-
...juuri ajoin takaa. Ymmärrysvirhe?
Koira ei siis tee mitään ilman palkkaa. Toisaalta nyt antoi niin huonon esimerkin miten käy kun koettaa ilman palkkiota (siis ettei kiinnosta enää koko touhu), etten enää uskalla myöskään kokeilla. Olen siis ymmärtänyt näin, joku joskus kertonut, että koira pitää ahkerasti palkkaamalla saada tekemään jutut varmasti, sitten vasta vähennettävä palkkaamista. Onko perää? Esimerkiksi koira on huono seuraamaan, seuraa nyt hyvin kun on namu kädessä koko ajan. Olen ajatellut näin jatkaa seuraamisharjoittelua, kunnes seuraaminen on niin varmaa ja itsestään selvää koiralle, että ei tule takapakkia sen innostumisen kanssa, vaikka seuraa tyhjää kättä.
Koira tottelee tännekäskyä koulutustilanteessa tosi hyvin. Kuitenkin kun sain muutenkin ehkä huonoja ohjeita, sain ohjeen, että noudossa sanotaan vain sitä nouto sanaa, ei tänne käskyä. Tietysti kehumista käytetään paljon... Joku tuossa sanoi, että hyvä sana oikeeseen paikkaan auttais koiraa ymmärtämään, että se palkka tulee siitä kun se juttu on suussa. Taidan kokeilla pilliä, se meillä on, sillä kehumiset ovat kokeneet inflaation, kun olen kehunut niin paljon siitä kun se on ollut suussa edes pienen ajan, mutta ei ole silti sitä palkkaa saanut, kun ei saa palkat vasta kun kapula on kädessäni...