kävelee yksin rauhallisessa metsässä hiljaisuuden keskellä, jostain syystä käy niin että erilaisia tunteita alkaa tulla pintaan. On hyvä tunnistaa mitä ne kertovat sinulle. Syvä suru on jatkunut monta vuotta ja se suru kaipaa työyhteisöä, sellaista missä tunsit olevasi kuin kotona. Ihmiset tekevät sen ja tutut paikatkin, ilman niitä et tunne olevasi elossa. Sitä kohti on kuljettava jotta heräisit taas eloon.
Tiedättekö kun
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En, mutta satakielen laulu on kaunista ja pupun pompinta ryteilikössä, sinivuokot metsän laidassa. Tänään, näin kin, aamu voi alkaa.
Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa
kun poikineen isä teki talvimajaa.
”Se tulee”, huus emo ja ilmaa haukkas
ja huohottain yli kantojen laukkas.
”Mitä?” ärähti isä, ”no, tulla anna!-
Mitä tollotat, poika, käy kiinni ja kanna!”
– ”Vielä kysyt”, jo suuttui emo, ”no Raiku
ja pamaus, tiemmä, ja haiku ja kaiku.
Se tulee jo suolla, sen näki rastas.”
– ”Ei meillä pelätä”, isä vastas-
”sull´aina on, äiti, se hätä ja hoppu”,
isä pystyyn nous, ”siit on tehtävä loppu.”
Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki-
isä-jussi kuin ammuttu viitaan loikki
Tuosta runosta nousi tunteet pintaan. Kiitos siitä!
Aivan mahtavat muistot vuosien takaa
☀️🙏
Minulle tapahtui eilen ihme.
Yhtäkkiä minun piti löytää kotoani esine, jota en ole koskaan tarvinnut.
Tai ensin etsin työkalua, jota ei mulla ole. Silmiini osui yhtäkkiä virheetön avain, joka ei kaivannut korjaamista.
Minun tavarat eivät todellakaan ole järjestyksessä. Tämä tapahtui alle minuutissa.
Minusta se oli ihme. Enkelien työtä.
Mm tällaiset asiat voin sinulle kertoa, sinä ymmärrät.