Monet vl-nuoret opiskelevat musiikkiopistossa soittaen jotakin soitinta. Usein he esiintyvät konserteissa tai matineoissa. Näissä voi vl-lapsen vanhemmat ym. halukkaat olla ja seurata esityksiä hyvällä omallatunnolla.
Pop, iskelmä jne. konserteissa ei vl-uskoisia pitäisi näkyä, niitä vältämme.
Olen kuitenkin tavannut niin tiukkaa kantaa, ettei voisi missään konserteissa, siis juuri näissä ensin mainitsemissani käydä. Onko liika tiukkuuskaan hyväksi?
Pop, iskelmä jne. konserteissa ei vl-uskoisia pitäisi näkyä, niitä vältämme.
Olen kuitenkin tavannut niin tiukkaa kantaa, ettei voisi missään konserteissa, siis juuri näissä ensin mainitsemissani käydä. Onko liika tiukkuuskaan hyväksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ajattelen, ettei mitään asioita sovi ajatella niin, että on olemassa jokin direktiivi johon suhtaudutaan joko löysästi tai tiukasti sopivaa kohtaa hakien.
No joo, kymmeneen käskyyn ja rakkauden kaksoiskäskyyn kyllä sopii suhtautua tiukasti.
Valinnat arkisissa tilanteissa tulee pohtia ja ratkaista siltä kannalta, miten ne vaikuttavat omaan uskomiseen. Onko konserttikysymys uskonasia ollenkaan??
Silloin harvoin kun konsertissa olen ollut, minun uskomista se ei ole heikentänyt.
Tää on vähän kuin perinnön perkuuta. Vanhoja tavaroita (käsityksiä) kohdatessa joudutaan (saadaan) itse ajattella niiden tarpeellisuutta ja oikeutusta.
Et tainnut saada vastausta, mutta eipä sitä ollut tarkoitus antaakaan.
SRK on puhujainkokouksessa ottanut kannan,ettei vl-uskovalle ole soveliasta toimia konserteissa muusikkona tai solistina.
Taisipa olla niin,että kirkkokuorokin on kiellettyjen asioiden listalla.
Näistä päätöksistä nimimerkki "Johannes " kokouksessa läsnäolleena taannoin muisteli. Päätös on tehty ennen 80-lukua ja miksipä Jumalan sana siitä olisi muuttunut.
Jumalan sanan ja SRK:n puhujainkokouksen kannan. Nehän ovat kaksi täysin eri asiaa. Lyhyesti sanottuna voisi kai ajatella, että SRK:n puhujainkokousten kannanotot ovat ohjeta tai neuvoja, miten uskovaisen kannattaisi kilvoitella niin, että pysyisi uskomassa. Tosin varsinkin 70-80-luvulla nämä neuvot olivat ehkä "jyrkempiä", mikä on tavallaan ymmärrettävää ko. ajan vaikeudet huomioon ottaen.
Varsinaisesta avauksen aiheesta sanoisin, että itselläni on ollut konserttien suhteen kolme periaatetta:
1) käyn yleensä vain kirkkokonserteissa, koska voi olla ainakin lähes varma "laadusta"
2) maksulliseen konserttiin en mene (kirkkoon pitää päästä ilmaiseksi, vrt. kohta 1)
2) en mene konserttiin jos samaan aikaan on "ravitsevampaa" toimintoa tarjolla, esim. seurat
Korostan, että kyseessä ovat omat periaatteeni.
En sotke asioita. Todellakin,kuten kerroin,puhujainkokukset olivat 70-luvulla "syntikokouksia" ja vielä niinkin,ettei saanut edes arvostella ja epäillä ko. kokousten päätöksiä. Sekin olisi ollut syntiä. Arvostelustakin tiedän "epäilyksenä" parannusta tehdyn.
Hyvä niin,jos suvaitsevaisuutta on tullut vl-liikkeeseen konserttienkin muodossa.
kyllähän kirkollisverosta kerätään ne sun konserttirahat. joten. älä käy kirkossakaan konsertissa.
Sinullapas onkin kiintoisat periaatteet, kaikella kunnialla. Edellytät korkeaa laatua musiikkielämykseltäsi, ja tämä laatu pitäisi muusikoiden tuottaa sinulle ilmaiseksi.
Teetkö sinä ammattityötäsi toisille palkatta?
Raamatussa sanotaan. Työmies on palkkansa ansainnut.
Niin myös muusikko.
Muusikko opiskelee koko elämänsä instrumenttiaan ja ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Tunnit, opintomatkat ulkomaisten opettajien luo ja mestariluokille, nuotisto, jatkuva harjoittelu - tämä kaikki ei todellakaan ole ilmaista. Muusikkous on ammatti siinä kuin oma ammattisi.
Mistä syystä et ole valmis maksamaan Suomen oloissa sittenkin melko edullista pääsylipun hintaa halutessasi nauttia musiikista, joka on sekin Jumalan lahja ihmiskunnalle?
Muusikon ammattiin suhtaudutaan vl-ympyröissä tosi omituisesti.
Toisaalta muusikoita palvotaan ihan yli äyräitten. Mutta samalla edellytetään, että muusikko ei musisoi muiden, kuin meikäläisten iloksi. Vaikka siis olisi korkekoulutettu ammattilainen ja perhettä pitäisi työllään elättää, maksaa pois opinto- ja talolainoja ym.
Olen jopa kuullut, että eräässä hoitokokouksessa, missä uskovaista ammattimuusikkoa oltiin "hoidettu" työnsä tekemisestä, oltiin hänelle sanottu, että muuten vielä menettelisi, mutta palkkiota ei musisoinnista tule ottaa. Kysymyksessä oli siis musiikin ammattilainen ja kymmenen lapsen isä.
Minusta aivan käsittämätöntä. Ajattelisin, että kateudesta tuollainen nousee.
Suostuisivatko esim. lakimiehet palvelemaan ilmaiseksi vain meikäläisiä? Tai lääkärit, tai ylipäätään ketkään? Tuskin. Muusikoitten palvelukset taas katsotaan kaikkien ilmaiseksi omaisuudeksi.