Kolonveden kansallispuisto

Olen retkeillyt Kolovedellä yhden viikonlopun muutama vuosi sitten, kanooteitse liikuimme. Se on mun mielestä upeeta melontaseutua jos järvillä tykkää meloa. Nähtäväähän siellä on, komeita näköalakallioita ja jopa ikivanhoja kalliomaalauksia, ei voi kun todeta että siellä kyllä silmä lepäsi ja mieli rentoutui...

Oman hankaluutensa (jos sitä sellaisena pitää) meidän retkeemme toi se, että leiripaikkaa ei voinut laittaa mihin tahansa (tietenkään, sehän on kansallispuisto), mikä hieman vaikutti reitinvalintaan; lähtö- ja määränpäät oli tarkkaan määrätty etukäteen.

Me ratkaisimme tämänkin melomalla toiseksi yöksi puiston ulkopuolelle, missä pystytimme leirin kauniille rantakalliolle.

Mutta siis ehdottomasti kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka!

Ei kannata sinne mennä. Missä tahansa muualla on parempaa. Mitä siellä nyt olisi näkemistä? Rääseikköisiä louhikkorantoja, hyttyspusikoita, kylymää vettä. Pitkät matkat melottavaksi, sokkeloista saaristoa, kavalaa karikkoa, kaameita syvänteitä. Eksyt vielä sinne sokkeloon, eikä kukaan pelasta. Melan varresta tulee rakot käteen ja kramppi kyynärpäähän. Eväät loppuvat ja hirvi ui kanoottisi kumoon. Hauki puree uidessa ties minne. Särjistä ja lahnoista saat lapamadon, rantapusikosta puutiaisen. Borrelioosi ei ole leikin asia. Entäs kun aurinko polttaa nahkasi ja saat melanooman. Siihen kuolee! Karhu ja kotka ovat jokapäiväisiä vastaantulijoita ja susilaumat ulvovat öisin. Koipesi vielä taitat rantakivikossa. Siellä ne luusi sitten yksinäisellä rannalla vaalenee ja syysmyrskyn tuomat lehdet ne peittelee. Lopulta vain valju lumen pinta kaamoksen hämärässä hohtaa.

Mene ihmeessä käymään siellä, nähtävää on todella runsaasti. Varaa digikameraasi tilaa runsaasti, koska siellä on postikortti maisemaa tarjolla miljoonittain. Olin tänä kesänä siellä pariviikkoa ja sekin aika oli liian lyhyt, menen itse ensikesänä uudelleen samaiseen paikkaan.