Systeeminen lastensuojelun toimintamalli (RSW)-suuri huijaus?

Anonyymi

Sijoitukset ja oikeusturvaongelmat lisääntyivät

Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ( Hackneyn malli, RSW) juurruttamisessa kävi juuri niin kuin Lokakuun Liike ennakoi: malli lisäsi sijoituksia, oikeusturvaongelmia ja lastensuojelun kustannuksia ja irtaantui alkuperäisestä esikuvastaan, josta Suomeen otettiin vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaa tukevat osat.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-ei-lunastanut-lupauksiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmiahttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/onko-hackneyn-mallin-onnistuminen-laskuvirheen-tulosta

Valtio olisi tehnyt mittavat säästöt jos olisi kalliin ja tutkimattoman systeemisen mallin sijaan valtakunnallistanut edullisen ja tutkitun Imatran mallin ja antanut Hackney-projektin wanna-be-asiantuntijoille hyvitykseksi ne ilmaiset Lontoon opintomatkat, jotka saattoivat olla alkuperäinen ja ainoa syy mallin valintaan.

Psykoanalyyttiseen perheterapeuttiseen orientaatioon perustuvaa systeemistä lastensuojelun toimintamallia pilotoitiin yli 40:llä paikkakunnalla Suomessa ja malli on SOS- lapsikylän perhekumppanin ja Tajua mut- huoliliputuksen tavoin tarkoitus levittää koko maahan SyTy- hankkeessa.
Mallin ympärillä käytävään hypetykseen voi liittyä kuntien halu käyttää mallia tokenina, uskottelemaan ja todistelemaan, että pelkkä malli takaisi laadukkaan ja " terapeuttisen" lastensuojelutyön.

Todellisuudessa perheterapeutti eli kliinikko tapaa asiakkaana olevan lapsen/vanhemman/perheen lähtökohtaisesti vain kerran ( Pukkio, 7.6. 2019:Mikkonen, Syvelä, 2019, 28), toisinaan ei kertaakaan.
Systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa perheterapeuttien/kliinikkojen tuki suuntautuu sosiaalityön asiakkaiden sijaan sosiaalityöntekijöihin ja asiantuntijoiden keskinäiseen teoretisointiin. Perheterapeutti vaikuttaa terapioivan pikemminkin moniammatillista tiimiä kuin perhettä. 

Systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa asiakas ja tämän hypoteettinen trauma näyttää toimivan ikäänkuin turvallisena symbolina ja tekosyynä  psykoterapeutin ohjaamalle sosiaalityöntekijöiden julkisrahoitteiselle viikottaiselle psykodraamaryhmälle ( = systeeminen viikkokokous), joka käsittelee tosiasiassa sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja ongelmia. Ryhmä tekee perheistä psykopatologisoivia hypoteeseja, joista ei kerrota perheille.

Tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten asiakkaille tekemien mutudiagnoosien motiiviksi juuri keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”

Jonna Haaralan haastattelemat mallia pilotoivat työntekijät toivat esiin huolta siitä, "miten vähän kriittistä keskustelua systeemisestä toimintamallista on loppujen lopuksi käyty ennen päätöstä sen pilotoimisesta". Kahdessa haastattelussa haastateltavat puhuivat ”ortodoksisesta suhtautumisesta” ja ”lähes uskonnollisesta harhasta” liittyen systeemiseen toimintamalliin.

 Haastateltavia epäilyttivät vähäiset tutkimustulokset mallista ja se, ettei systeemiselle mallille ole olemassa vaihtoehtoista toimintamallia tässä hetkessä (Haarala, 2018, 49).
  Tarja Hyvärin tutkimuksen perusteella systeemisessä lastensuojelussa voikin olla näkymätöntä vallankäyttöä. "Kun asiakkaan asioita puntaroidaan ennakolta viikoittaisissa tiimikokouksissa, niissä muodostunee työntekijöille ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat lastensuojelun prosessin kulkuun". ( Hyväri, 2018, 50).

Työmenetelminä uteliaisuus, oletukset ja selän takana puhuminen

Systeemisessä asiakastyössä uteliaisuutta pidetään työmenetelmänä ja työntekijöitä kehotetaan suhtautumaan perheen tilanteeseen aidon uteliaasti [curiosity].
Asiakastyön keskeisin työväline on ylisukupolvisia ongelmia vähintään kolmesta sukupolvesta etsimään pyrkivä (trauma)sukupuu, jossa merkitään muistiin seuraavia asioita; perheen rakenne, tunneilmaisut perheenjäsenten ja sukupolvien välillä, suvun ja perheen menetykset, salaisuudet, sanonnat, sairaudet, häpeät, poliittiset mielipiteet, roolit suhteet koulutukseen ja työhön sekä uskonnollisuuden merkitys perheessä ja perheenjäsenille. (Ijäs, 2012, 5-7).
 
 Traumasukupuun lisäksi mallissa esitetään hypoteeseja (oletukset tai arvailevat selitykset sille, mihin jotkut oireet tai ongelmat liittyvät) ja sirkulaarisia kysymyksiä (kysytään vastaajan oman näkemyksen selvittämisen sijaan, mitä tämä arvelee muiden ajattelevan kysytystä asiasta).

Vallankumoukselliseksi kehuttu malli konkretisoitu käytännössä mm. siten, että " osa työntekijöistä näki systeemisen mallin ensisijaisesti tarkoittavan viikkokokouksia (Isokuortti & Aaltio, 2019, 94)

3

<50

    Vastaukset

    • Yhdessä röyhkeämmin oman edun valvonnan puolesta

      Systeemisellä työskentelyllä pyritään siis saamaan selville, millaiset systeemiset suhteet ylläpitävät perheen ongelmia. Systeemin edustajien ja heidän tarjoamiensa pseudopalveluiden rooli perheiden ongelmien muodostumisessa ja ylläpitämisessä luonnollisesti kielletään.
      https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/rahoituskanavat-ylittava-sotepalvelujen-kaytto-vai-rahoituskanavat-ylittava-pseudopalvelujen-tuotto-ja-yllapito

      Systeemisen muutoksen johtaminen- oppaassa julistetaan, että kokemusasiantuntijoilla tulee olla keskeinen rooli muutoksen käynnistämisestä saakka ( THL, Opas 45/2019, 9) mutta silti asiakaspalautteita ei ole saatu kerättyä.

      LSKL:n viestintätoimikunta kertoo, että "Vantaalla ja Espoossa systeemisen lastensuojelun kehittäminen on saanut kiitosta niin asiakkailta kuin työntekijöiltä."
      ” Työskentely systeemisen tiimin kokouksissa on ollut avointa ja yhdessä asiakkaiden kanssa tapahtuvaa”.

      Nanne Isokuortin ja  Elina Aaltion systeemisen lastensuojelun toimintamallin arviointiraportista selviää, että  vain osa työntekijöistä on ylipäätään päästänyt asiakkaita kokouksiin, vielä harvempi mukaan "työskentelyyn".
      Kliinikkokyselyn vastaajista vain kolmannes raportoi viikkokokouksissa olleen läsnä myös asiakasperheitä.
      66 prosenttia vastaajista oli saanut oman asiakkaansa systeemisen viikkokokouksen käsittelyyn harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Uusi systeeminen työskentelytapa ei näin ollen ole vaikuttanut suoraan vielä kovinkaan moneen asiakkaaseen(Aaltio & Isokuortti, 2019,  93).

      Myöskään vanhempien sosiaalityöntekijät eivät kuulu systeemisiin tiimeihin (eikä näitä vanhempien sosiaalityöntekijöitä suomalaisessa toimeenpanossa ole pilottitiimeihin  edes sisällytetty) ( Aaltio & Isokuortti, 2019, 26, 28-29). Perheterapeutti  tapaa perheen korkeintaan kerran, usein ei edes yhtä kertaa ( Case Vantaa,  Pukkio, 7.6.2019; Mikkonen & Syvelä, 2019, 28). Terapeutin tehtävä on tukea asiakkaiden sijaan työntekijöitä  systeemisissä viikkokokouksissa.

      Systeemisyyden ei  nähty läpäisevän kaikkea työskentelyä, mikä oli mallin käyttöönoton tavoite. Osalle systeeminen työskentely tarkoitti samaa kuin viikkokokoukset( Aaltio & Isokuortti, 2019 , 91-93).

      Haastatteluista tuli selkeästi esiin, että jaettu asiakasvastuu ei ollut juuri toteutunut pilotoinnin aikana eivätkä työntekijät oppineet tuntemaan asiakkaita (mt., 99).

      Mallin tavoitteena oli, että sosiaalityöntekijöiden työajasta suurin osa olisi kasvokkaista asiakastyötä. Sosiaalityöntekijöiden kyselyvastausten perusteella tämä tavoite ei pilotoinnin aikana merkittävästi edennyt( mt.,103). Perheiden tarpeita vastaamattoman tuen tarjoaminen jopa lisääntyi pilotin aikana ( mt.,106).

      Monet kokivat, että etenkin systeemisen asiakastyön taidot ja menetelmäosaaminen olivat jääneet ohueksi. (mt., 84)
      Koska osa kliinikoista ei ollut saanut tehtäväänsä lainkaan koulutusta tai perehdytystä, ja osalle toimintamalli oli jäänyt epäselväksi koulutuksesta tai perehdytyksestä riippumatta, tiimin omaksuma työote on saattanut muotoutua varsin vaihtelevasti yksittäisten kliinikoiden tai tiimin muiden työntekijöiden omien preferenssien ja tulkintojen mukaan ( Aaltio & Isokuortti , 2019, 87).

      Huomenta Suomi- lähetyksessä (15.5.2018) Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen kertoi kuinka  systeemisessä lastensuojelun mallissa  huoli ratkaistaan kahden asiantuntijatiimin välisillä keskusteluilla.

      LSKL väittää, että vanhemmat ovat kokeneet systeemisen lastensuojelun kehittämisen vahvistaneen heidän osallistumistaan ja kuulemistaan lastensuojeluprosessissa. "

      Mallista ei ole tehty ison satunnaisotannan asiakaskyselyä vaan  Aaltion ja Isokuortin arviointiraporttiin vastaamassa oli vain 12 äitiä , 2 isää ja  6 nuorta - hekin lastensuojelutyöntekijöiden valitsemia ( Isokuortti & Aaltio, 2019,  49, 116). Asiakkaiden ei annettu lukea systeemisen lastensuojelun tiimien heistä kirjoittamia asiakirjoja ennen haastatteluja ( joka olisi luultavasti muuttanut vastauksia kielteisemmiksi).

       Helsingissä kukaan haastatelluista asiakkaista  ei ollut havainnut eroja aikaisempaan työskentelyyn, ja  vain kaksi henkilöä tiesi pilotista ( Isokuortti, 25.10.2018). 

      Lastensuojelupalveluja ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä isoilla satunnaisotannoilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa tai palvelun laatua...jatkuu

    • Systeemisen lastensuojelumallin moniammatillinen yhteistyö kyseenalaisine  arviointeineen unohtaa asiakkaiden oikeusturvan. 

      Ongelmien ylisukupolvisuuden käsitteellä, jossa korrelaatiosta on tehty kausaliteetti lobataan poliittisia ja taloudellisia päämääriä; tuotteistettua turvallisuutta riskiseuloineen ja yksityisine arviointi- ja kuntoutuspalveluineen, asiantuntijoiden edunvalvontaa ja lastensuojelun ja sijaishuollon vallan- ja reviirinlaajennushankkeita.

      Jostakin syystä systeemistä lastensuojelun mallia (Hackneyn malli) hallitsevaa perheterapeuttista orientaatiota kuitenkin hehkutetaan mediassa lastensuojelun uutena "jättimuutoksena" vaikka oikeampi termi olisi vanha jättipuutos.

      Perheterapia perustuu puhehoitoon, jonka tehosta ei ole näyttöä ja joka edellyttää lastensuojelun orwellilaisen uuskielen hallintaa.

      Puhuminen tai asiakkaita koskevien keskustelujen korkea taso tuskin auttaa köyhyydestä, työttömyydestä, hoitamattomista sairauksista ja puuttuvista palveluista kärsivää asiakasta. Perheterapiaan osallistuvilta perheenjäseniltä- vaikka näiden ongelmat liittyisivät köyhyyteen tai palvelujen puutteeseen- edellytetään kuitenkin valmiutta nähdä perheen tai perheenjäsenten ongelmat vuorovaikutuksellisina. 

      Juuri psykoanalyyttista perheterapiaa voi yhdessä hallinto- oikeusmenettelyn ja valvomattoman asiantuntijavallan kanssa pitää nykyisen lastensuojelukriisin ja lisääntyvien oikeusturvaongelmien syynä.

      Rakenteellinen perusta huostaanottojen lisäämiselle 

      Ensisijaisesti liikevoittoa tavoitteleva sijaishuollon palveluntuottaja kuten Familar tuskin lähtisi tuomaan Suomeen mitään mallia, ellei odottaisi/ tietäisi mallin lisäävän omaa liikevoittoaan. Hackneyn mallista vesitetty systeeminen lastensuojelun toimintamalli nojaakin vahvasti huostaanottojen lisäämiselle otolliseen psykoanalyyttiseen perhe- ja traumaterapiaan.

      Erityisen huolestuttavaa asiakkaiden kannalta on systeemisen lastensuojelun toimintamallin yhdistyminen traumaterapeuttiseen ACE- ideologiaan:
      https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi

      Traumaterapeuttisen ACE-puoskaroinnin tuloksista voi lukea esim. tästä:  https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/nooran-monta-minaa

      Kulttuurihistorioitsija Richard Websterin mukaan freudilaisuus on uskonlahko joka on onnistunut saamaan aikaan oman pankin jossa se lyö omaa valuuttaa jota kukaan muu ei voi (saa) osoittaa vääräksi (Roos, 2000, YKP).

      Liike-idea ja ansaintalogiikka on kammottavuudessaan nerokas.
      Kaikkialle lastensuojeluun juurrutettu psykoanalyyttinen orientaatio tarjoaa rakenteellisen perustan huostaanottojen lisääntymiselle ja kaltoinkohtelulle sijaishuollossa, sillä

      1) se ohjaa etsimään huostaanoton oikeuttavia syitä lapsen oireiluun yksinomaan syntymäperheestä ja siellä tapahtuneesta oletetusta traumatisoitumisesta.

       2) Traumatisoitumiselle ei repressoituneen muistin olettaman takia tarvitse löytää minkäänlaista näyttöä sillä traumahan voi olla piilevä ja "koteloitunut kehomuistiin".

      3) Koska lapsen oireilun syyn oletetaan olevan aina syntymäperheessä, sijaisperhettä ei valvota eikä mahdollisia kaltoinkohteluepäilyjä tutkita.

      4) Teoria ongelmien ylisukupolvisesta periytymisestä puolestaan mahdollistaa huoli- ja ongelmapuheen lisäksi sen, että huostaanottoperusteita voidaan etsiä ilman aikarajoitusta jopa lapsen isovanhemmista.

      https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
      https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-voi-lisata-lastensuojelun-kustannuksia-ja-oikeusturvaongelmia
       
      Moni epäili ennen mallin pilotointia että:

      -Malli ei takaa lastensuojelun uudistumista eikä asiakkaiden oikeusturvaa
      - Malli tosiasiassa lisää lastensuojelun kustannuksia, huostaanottoja ja oikeusturvaongelmia
      -Mallista tulee itseisarvo ja lastensuojelun perustehtävästä mallin itsensä oikeuttaminen, ylläpitäminen ja uusintaminen
      -Psykoanalyyttinen perheterapia, johon malli perustuu tuo asiakastyöhön virheellisiä ja vanhentuneita uskomuksia ja asiakasprosessia ja tosiseikkaselvittelyä vinouttavia olettamia mm. traumaolettaman, vuorovaikutushäiriöolettaman ja olettaman ongelmien ylisukupolvisesta periytymisestä.
      - Mallin ehdottomat vaatimukset muutosideoiden implementoinnista organisaation kaikille tasoille vesittyvät vain ammatillista edunvalvontaa tukevien osien poimimiseksi asiakkaiden oikeusturvan kustannuksella.
      -Mallista muodostuu - ei perheiden palvelujen kehittämisen- vaan lastensuojelun ja sijaishuollon työntekijöiden työpaikkojen, ammatillisen edunvalvonnan ja vallan- ja reviirinlaajennushankkeiden lisäämisen väline, jonka hyöty asiakkaille jää toteennäyttämättä.

      Uhkakuvat näyttävät toteutuneen monilta osin. Miksi ihmeessä huonoja tuloksia tuottanutta mallia levitetään edelleen?

    • Tämä mallihan on toimiva osa maamme lapsikauppaa. Monet kavahtavat sanaa lapsikauppa, mutta mitä sitä kiertelemään: eikös nämä yksityiset lastenkodit ole osa pörssinoteerattuja. Siellä seurataan tarkoin mihin kannattaa sijoittaa euroja. Ja on business mallin mukaista saada mahdollisimman toimivaksi tuotantoketju kodeista laitoksiin- siis perhekoteihin. Tämä on kuulkaa aivan puhdasta matikkaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa jatkaa Jari-Matin mollaamista

      Seiskassa avautuu Maisa taas JM:n ”pettämisestä” (kätevästi unohtuu että maisa oli se varsinainen pettäjä) ja ”taloussotkuista”. On kyllä muijalla po
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      11965
    2. Sofia Belorf kuljetti setelipinoja matkalaukussaan, kertoo tullivirkailija 28.5.20

      Tullivirkailija todisti Katiska-oikeudenkäynnissä ja kertoi Sofian jääneen kiinni paksujen (50 euron) setelinippujen kuljetuksesta matkalaukussaan. Ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      98
      4426
    3. KALJAA PÄÄSEE OSTAMAAN VIROSTA 1.6 !!!

      MIKÄ ONNEN PÄIVÄ! Viro avaa rajat suomalaisille kaljanostajille kesäkuun alusta. Suomalaiset pääsevät Viroon ilman, että heidän tarvitsee jäädä maahan
      Maailman menoa
      86
      2536
    4. Kuka on ollut tekemisissä Martinan kanssa

      Oikeassa elämässä? Kommenttia? Millainen on?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      1732
    5. Mihin landelle?

      Martina on nyt menossa? Hankoon? Missä on kyyhkyläiset kun ei ole taas näkynyt, ei suinkaan ole tullut ryppy rakkauteen vai jatkuuko Stefun veneily ed
      Kotimaiset julkkisjuorut
      63
      1430