Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä

Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä – hoitaja kertoo koronaeristyksen karuista seurauksista Belgiassa
Sairaanhoitaja Hanna Järvisen mukaan belgialaisessa hoivakodissa eristäminen on tuottanut tulosta, mutta sen hinta on kova.

Vanhustenhoito25.4.2020 klo 09.32
Henkilökuva Hanna Järvisestä kasvomaski yllään.
Hanna Järvinen toimii osastonhoitajana belgialaisessa hoivakodissa. Hän ihmettelee, miten vähän Suomessa puhutaan eristämisen vaikutuksista vanhusten elämään.Hanna Järvinen

Eristämisen vaikutukset alkoivat näkyä muutamassa päivässä ja ne olivat yllättävät. Kun belgialaisen hoivakodin asukkaat määrättiin omiin huoneisiinsa, monesta aiemmin pirteästä vanhuksesta tuli sekava ja ahdistunut, osasta harhaisia.

Rollaattorilla liikkuneet eivät enää päässeet sängystä ylös. Kaatuilu lisääntyi. Kännykkää aiemmin sujuvasti käyttäneet asukkaat eivät enää osanneet vastata, kun puhelin soi.

Näin kuvailee suomalainen sairaanhoitaja Hanna Järvinen viime viikkojen arkea työpaikallaan belgialaisessa hoivakodissa. Järvinen työskentelee osastonhoitajana 53-paikkaisessa yksityisessä hoivakodissa Gentissä. Hoivakodin omistaa ylikansallinen hoiva-alan yritys Orpea Groupe, joka toimii 16 maassa Länsi-Euroopassa. Suomessa Orpealla ei ole hoivakoteja.

Järvinen on seurannut sekä suomalaista että belgialaista keskustelua koronaepidemian aikana. Hänestä on hämmästyttävää, miten vähän Suomessa puhutaan sosiaalisen eristämisen seurauksista vanhuksille.

– Totaalinen eristäminen on yhtä suuri uhka kuin koronavirus. Viruksen torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mutta vanhusten pitkäaikainen eristäminen on kestämätön ratkaisu, Järvinen sanoo.

Hän on nähnyt omalla työpaikallaan eristämisen seuraukset.

Hoivakodin asukas menee huoneeseensa belgialaisessa hoivakodissa.
Totaalinen huone-eristys kesti gentiläisessä hoivakodissa kaksi viikkoa. Edelleen asukkaat viettävät iso osan ajastaan omissa huoneissaan.Hanna Järvinen
Levottomuus, paniikki ja aggressio lisääntyivät
Belgiassa epidemia puhkesi aiemmin kuin Suomessa, ja tartuntamäärät ovat eri luokkaa. Tartunnan saaneita on raportoitu yli 45 000 ja kuolleita yli 6 500. Kuten Suomessa, myös Belgiassa virus on levinnyt moniin hoivakoteihin. Järvisen työpaikalla tartuntoja ei toistaiseksi ole todettu.

Järvisen työnantaja antoi ohjeet suojavarusteiden käyttöön ja määräsi järeät eristämistoimet aiemmin kuin moni muu hoivakoti. Järvinen arvioi, että tilanteeseen herättiin ajoissa, koska yrityksellä on hoivakoteja myös epidemian pahimmilla kriisialueilla Italiassa ja Espanjassa.

Omaisten vierailut kiellettiin ennen maaliskuun puoliväliä, ja asukkaat määrättiin pysymään huoneissaan 15. maaliskuuta alkaen. Järvinen kertoo, että yrityksen päätös totaalisesta huone-eristyksestä oli radikaali ja sitä kritisoitiin. Nyt hän ajattelee, että päätös oli oikea, sillä viruksen torjunnassa saatiin etumatkaa.

Hoitajat osasivat aavistaa, mitä päätöksestä seuraisi.

Iäkkään naisen hiuksia laitetaan belgialaisessa hoivakodissa.
Hanna Järvinen laittaa Liliane Peetersin hiuksia.Hanna Järvinen
– Etenkin muistisairailla sekavuus ja paniikkioireilu lisääntyivät. Muutaman päivän kuluttua osa alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Hoitajat yrittivät rauhoitella asukkaita heidän huoneissaan, mutta se oli hankalaa, Järvinen kertoo.

Asukkaiden toimintakyky rapistui nopeasti. Kaatuilun lisääntyminen näkyy hoitotyön kirjauksissa. Arjen normaalit toimet, kuten pukeutuminen ja puhelimen käyttö, eivät enää onnistuneet osalta asukkaista.

Hanna Järvinen kertoo, että omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden rooli on Belgian vanhustenhoidossa merkittävä.

– Oikeastaan suurin osa elämänlaatua ylläpitävästä toiminnasta loppui kuin seinään. Enää ei ollut mahdollisuutta ryhmähetkiin, kynsihoitoon ja puutarhakonsertteihin, Järvinen sanoo.

Rakastunut pariskunta sai olla yhdessä
Myös suomalaisissa hoivakodeissa omaisten vierailut on kielletty. Se on monelle hoivakodin asukkaalle ja omaiselle inhimillisesti kestämätön tilanne, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

– Henkilökuntamitoitus on niin tiukka, että monessa paikassa omaisten merkitys arjen auttajina, syöttäjinä ja kävelyttäjinä on suuri, Jylhä toteaa.

Hanna Järvisen mukaan Belgiassa keskustellaan nyt paljon siitä, miten hoivakotien asukkaiden elämänlaatua pidetään yllä poikkeusoloissa. Kuinka pitkään vierailukielto voi jatkua? Miten yksilöllisiä tarpeita huomioidaan?

Järvisen työpaikalla tiukin huone-eristys kesti kaksi viikkoa. Huhtikuun aikana sitä on varovasti purettu. Hoitajien tärkein tehtävä on ollut pohtia, millaisia myönnytyksiä kenenkin kohdalla voidaan tehdä.

Jaa artikkeli