että mies on sopiva mieheksesi? Että haluat pestä hänen pyykkinsä, astiansa, siivota ja olla muutenkin reipas vaimonen? Kysymys nimenomaan vaimoiksi ja äideiksi haluaville naisille. Semmosille ketkä tekevät kotitöitä ilomielin ja nurisematta, joille rakkaudessa on tarpeeksi syytä olla hyvä toiselle.
Mistä tiedät nainen
Anonyymi
39<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Toisin sanoen tarvitset orjan? Kotitöitä tekee nykypäivänä kumpikin ja ihan nurisematta.
Tiesitkö mieskin osaa pestä omat pyykkinsä.
Jos mies hoitaakin kotityöt, käy lisäksi hyvässä työssä, on huomaavainen sekä kohtelee vaimoaan ja muita välittävästi, alkaa nainen pohtimaan että mihin häntä sitten tarvitaan/ miehen hyvyys uhkaa vaimon/äidin naisellisen välittämisen ja roolin asemaa. Tolloin se hyvä mies muuttuukin viholliseksi ja ne hyvät teot alkaa vain ärsyttää
Ai että mies muuttuu viholliseksi avioliitossa, muunlaisessa parisuhteessa.
Jopas nyt jotakin!
Hauska vitsi :D
Miksi pitää heti alkaa nurisemaan? En maininnut mitään siitä mitä mies tekee kotona koska se ei liity aiheeseen:"Mistä nainen tiedät että kaipaamansa mies on sopiva rakastettavaksi pyyteettömin hyvin teoin?" Tehkää oma aloitus jos haluatte kysyä jotain muuta. T. aloittaja.
Eihän sitä voi kai täysin tietää. Mutta eikö se tule luonnostaan se hoivaamishalu kun rakastuu? Ainakin itsellä. Voi olla että on myös luonnekysymys. Tykkään kotona hääräilystä.
Juu, ei kiitos, äidit ovat sitä varten että hoitavat lapsiaan. Joskus näköjään myös isompiakin..
Mä oisin halukas.
Mä oisin halukas.
Siinähän se kysymys onkin
Kuin en tiedä mistä se ois sopiva ies
.....?!
Sitäpäitsi en ole vaimo enkä äiti
Yrittänyt kyllä olla jotakin siltä väliltä
Mutta epäonnistunut yrityksissäni
Huomattavasti viisaampi kuin miehet tai mies..
Psykopaatti
Hullu ja seko
Niin eiköhän tuossa oo ainesta yrittäjäks 😪🤧😄♥️
Ehkä toisilla on enemmän sellaista hoivaamisviettiä ja pitää myös kotitöiden tekemisestä.
sydän tietää...
Tarkistin ennen avioliittoa, että mies osaa siivota jälkensä ja pestä pyykkinsä ja tiskata.
Ei olisi käynyt mielessäkään päätyä jollekin "reippaaksi vaimoseksi".
Toinen asia oli selvittää, että suhde on täysin tasa-arvoinen, kummallakin omat pankkitilinsä, kulut jaetaan tasan ja oma raha on omaa rahaa ja sen käytöstä tai käyttämättäjättämisestä ei ole toiselle tilivelvollinen.
Olen järkytyksekseni törmännyt useimpiin pareihin, joilla jopa YHTEINEN MEILIOSOITE. Semmoinen vetää tosiaankin sanattomaksi.
Olet pikkupoika joka etsii äitiä.
Epärealistiset on toiveesi, lykkyä pyttyyn vain ja kansanopistoon pyykkikoneenkäynnistyskurssille.
Martoilla on hyviä kursseja. Miehetkin voi mennä niille.
Youtubestakin löytyy hyviä ohjeta nykyisin vessanpesusta alkaen!
Siitä, että rakastan häntä ja osoittaa seisovansa omilla jaloillaan toisin kuin aloittaja. Osaa pestä pyykkinsä itse tarvittaessa. Jatkossa hoidan kaikki pyykit mielelläni kyllä itse. Miehet osaa värjätä kaiken..
Aloittajan kysymyksen olisi voinut jättää ensimmäiseen lauseeseen, jotta siinä olisi ollut jotain mieltä.
"Kysymys nimenomaan vaimoiksi ja äideiksi haluaville naisille. Semmosille ketkä tekevät kotitöitä ilomielin ja nurisematta, joille rakkaudessa on tarpeeksi syytä olla hyvä toiselle."
Epäonnistuiko kohderyhmän rajaaminen? Vai onko niin, että moni nainen pitää itseään parempana kuin mitä on? Mielestäni tuossa kyllä rajataan aika selkeästi ne kriteerit jotka vastaajan tulee täyttää. Lukihäiriö vai narsismi saatte itse valita kumpaa edustatte. En lähde noita roskaposteja sen enempää analysoimaan.
Kiitos vastauksista. Joitain aivan mahdottoman suloisia vastauksia mahtui tähänkin kyselyyn ja se ilahdutti minua. Itse tykkäisin kohdella hyvin vaimoani. Iloitsisin kun saisin imuroida ja laittaa ruokaa hänelle. Hyvää päivän jatkoa kaikille.
T. aloittaja.
Jotkut tykkää lääkärileikeistä, mutta kyllä tuollainen imurointilekki voi myös olla nautinto.
Ei nappaa itselleni.
Minä haluan vaimoksi ja äidiksi, mutta en halua äidiksi aviomiehelleni. Rakkaudessa on riittävästi syytä olla hyvä toiselle, mutta kodin hoitaminen yksin oman työn ja lasten lisäksi ei ole mitään rakkautta tai toisen hyvänä pitämistä. Se on alistumista orjaksi.
Ei se että haluaa joskus naimisiin ja lapsia tarkoita, että haluaisi ruveta passaamaan miestään kaikessa. Harva tekee kotitöitä ilomielin, mutta ne vaan kuuluu arkeen ja sujuu omalla painollaan.
Ei ole mitään järkeä että nainen oman palkkatyönsä lisäksi hoitaisi kaikki kotityöt yksin, jos saman katon alla se aviomieskin syö ja sotkee.
Voisin kyllä alkaa kotivaimoksi ja tehdä sitten kaikki kotihommat nurisematta yksin, mutta tällöin miehen olisi myös maksettava liksaa mulle siitä että hoitaisin koko hänenkin huushollinsa pyörittämisen omin voimin.
Eli omalle tililleni tulisi ropsahtaa käyttörahaa viikottain, jotta saisin siitä hoidettua omat henkkoht menoni, kuten kampaajan, vaateostot ja kahvittelut ystävien kanssa.
Yhteiselle taloustilille pitäisi myöskin tippua tasaiseen tahtiin rahaa kodin ostoksiin ja lasten menoihin.
Hiukan epäilen että löytäisin miestä, joka ilomielin ja nurisematta toimisi perheen ainoana elättäjänä, jotta pääsisi pyykinpesusta ainiaaksi.
Eiköhän tuo ole selvä asia että kotitöitä tehdään oli sitten mies tai nainen kyseessä minusta niitä on ainakin kiva tehdä. Mutta toisesta ei ole varmaan tarkoitus tehdä ovimattoa?Roskapussikin tulee vaihdettua ilman valitus seremoniaa.
Ei ole reilua pistää toista tekemään yksin kaikki koti työt jos itse sattuu olemaan niin laiska ettei viitsi.
Itselläni on muutenkin raskas työ joka vie voimia niin olisi ihan kohtuullista jos toinenkin osallistuisi.
Ei nainen ole mikään "pikku vaimoke " jota kuuluu esineellistää..
Vain jossain uskonnollisissa lahkoissa vaimoja kohdellaan noin. Tai ehkäpä olet kasvanut sellaisessa missä naiset ovat aina passanneet miehiä. Et siksi osaa ajatella muuta.
Surullista sinänsä.
Molempien tulee osallistua kotitöihin parhaansa mukaan. Aikuisen ihmisen kuuluisi osata tehdä perussiivous, pestä pyykkinsä ja laittaa ruokaa jotenkuten. Nuohan opetellaan jo nuorena kotona. Vanhemmat siirtää lapsilleen opit ja kotitaloustunnilla käydään perusasioita. Tietysti joillekin on tehty kaikki valmiina, joten taitoja voi joutua opettelemaan viimeistään sitten parisuhteessa. Parempi olisi kuitenkin sitä ennen.
Jos sitten on jonkinlainen kotiäiti tai -isäkuvio, se lasten kanssa kotona oleva voi tehdä niitä kotitöitä samaan aikaan, kun on lasten kanssa kotona esim 8-16.00. Kotiäitiys tai -isyys ei tarkoita sitä, että kun puoliso tulee töistä, ne kotityöt sillä yhdellä samalla jatkuu iltaan saakka. Iltatyöt jaetaan molempien kesken ja kotityöt jaetaan viikonloppuisin myös. Ei siitä mitään kalenteria tarvitse tehdä mutta periaatteessa kotonaoloaikana niiden töiden pitäisi suurin piirtein jakautua molempien kesken. Molempien tulisi pyrkiä olemaan tasapuolisia.
En ole itse innokas siivoaja mutta yksin asuessa teen kyllä kaiken tarvittavan. Pidän järjestyksestä. Viikkosiivous on hyvä tehdä yksinasuvankin. Kämppisten kanssa asuessani on ollut aina viikkosiivousvuorot. Parisuhteessa ollaan vähän eri tavalla ja sen pitäisi olla soljuvampaa kuin muu yhteisasuminen. Ehkä helpoin olisi olla sellaisen kanssa, jonka kanssa siisteyskäsitys on suurinpiirtein samaa tasoa, ettei turhia riitoja tule. Omaa sisäistä maailmaani ei esim. tiskialtaassa iltaan asti olevat astiat ole koskaan haitanneet. Joillekin se voi olla eri tavalla. Ehkä parisuhteen alussa olisi hyvä puhua näistäkin asioista: mikä ärsyttää, mitä ehdottomasti vaati jne. Sitten pitää sitä toistakin kunnioittaa, jos saman katon alla haluaa elää. En pidä itse esim. siitä, että vaatteita on pitkin poikin ja jos vessanpönttöä ei ole pesty käytön jälkeen. Ne on melkeinpä sellaisia, joista en tingi.
Pariskunta myös yhdessä päättää, mitä kukin hoitaa ja missä toinen on parempi ja mitä toiselle on luontevampaa tehdä. Jos toinen on parempi ruoanlaittaja, hän voi aivan hyvin ottaa sen hoitaakseen, vaikka se kuuluukin perusjuttuihin. Toinen voi olla parempi siivoamaan tai leipomaan tms. Pääasia, että molemmat tekee jotain yhteisessä kodissa (siis jotain muutakin kuin piereskelee sohvalla).
Ei sellaista tarvitse tietää. Miehille vain on helpompaa olla hyvän päivän tuttuja.
Ihan vai omat ja lasten asiat saa hoitaa.
Sitten on niitä roikkujia, jotka nuoruuden käsittelemättömiä asioita haluaisi selvitellä vielä vanhempanakin. Näiden pyykkejä ei tarvitse pestä. Muut hoitaa sen puolen .
Kelvollisen miesaineksen tunnistaa jo siitä, ettei hän tarvitse naista elämäänsä aloittajan luettelemiin hommiin. Ne hoituu miehiltäkin kodinkoneilla avustettuna nykyään eikä ne koneetkaan maksa oikeastaan mitään.
Kukaan itseään kunnioittava mies ei sitoudu oikeaan parisuhteeseen tuollaisilla turhamaisilla vaatimuksilla.
Astiat ja pyykit pesee jo koneet ja robotiikka hoitaa tarvittaessa jo imuroimisenkin, eli aloittajan kriteeriksi parisuhteeseen kelvolliselle naiselle jää, taito tiskirätin pyöritykseen. Millainen oman arkielämän tonttu, tyytyy tuohon kriteeriin.
Lapsiperheessä riittää kyllä työtä kahdelle. Jos ajattelee, että mies voi olla yksi passattavista lapsista ja se on rakkautta, ei ole vielä kovin kypsä isäksi.
Kun lapsi syntyy ja pahimmassa tapauksessa äiti on alapää tai vatsa tikeissä, lapsi syö tissiä 20h/vrk ja äidin yöunet jää monta kuukautta muutamaan tunteihin yössä, ja isä odottaa viiden tähden passausta... on parisuhde jo menetetty.
Hyvä parisuhde perustuu siihen, että molemmat ottaa vastuuta kodista ja lapsista ihan samalla lailla.
Samaa mieltä. "Rakkaus" ei ole sitä, että toinen vaan raataa. Perhe-elämä vaatii paljon, kun jo yhteinen ja oma koti vaatii paljon. Ei kaikkien itsekseen elävien tai perheiden kodit ole kyllä siistejä. Suuria eroja voi olla.
Parisuhteessa voi olla aikoja, jolloin toinen joutuu venymään esim. juuri synnytyksen jälkeinen aika, toisen sairastuminen jne. Silloinpa juuri sitä tahtoa pysyä yhdessä kysytään.
Minusta on kiva laittaa ruokaa ja etenkin leipoa herkkuja ja sämpylöitä. Samoin muista kotihommista pidän, enkä koe niitä vastenmieliseksi. Aivan ihanaa on esim. kirkkaat ikkunat, kun ne on saanut jynssättyä puhtaaksi. Pyhdas pyykki silitettynä ja viikattuna kaappeihin ai jai. Jos olisi mies kotonani, niin se olisi kiva, jos hän silloin tällöin kävisi pöllyttämässä (=tamppaamassa) matot ulkona. Niitä en kauheasti jaksa kannella ja hakata.
Luulen, että tähän mieltymytkseeni vaikuttaa se, että noita yksinkertaisia tehtäviä tehdessäni aivot askartelevat muiden tärkeämpien asioiden parissa.
Mutta ihan miten vaan, onhan meitä ihmisiä monenlaisia. Itseäni vähän ihmetyttää, että jos ne kotityöt nyt kauhean kamalia ovat ja alhaisempaa työtä niin miksi ne sitten kuuluisivat miehelle tai edes osakaan niistä. Miehillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin pölyjen pyyhkiminen kirjahyllystä.
"Itseäni vähän ihmetyttää, että jos ne kotityöt nyt kauhean kamalia ovat ja alhaisempaa työtä niin miksi ne sitten kuuluisivat miehelle tai edes osakaan niistä. Miehillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin pölyjen pyyhkiminen kirjahyllystä."
Mies yksinasuessaan siivoaa ja kokkaa ihan itse. Kaikki kodin puuhat kuuluvat asukkaalle/ asukkaille yhteisesti.
Mitä tärkeämpää tekemistä miehellä on kuin naisella, ettei voisi pölyjä pyyhkiä?
Miksi miehelle ei "kuuluisi osakaan niistä kodin alhaisemmista ja kamalista töistä", miksi ne siis mielestäsi kuuluisivat vain naiselle?
Mistä syystä pidät miehen vapaa-aikaa tärkeämpänä kuin naisen?
Yleensä yhteisessä kodissa asuvat käyvät molemmat töissä, eli tuovat kotiin rahaa. Tottahan toki kodin askareet tällöin hoidetaan myös yhdessä.
Jos vain toinen käy töissä ja toinen on päivät kotona, niin sitten sopii toivoa että kotonaolija tekisi himassa muutakin kuin lojuisi vaan sohvalla.
Itse pesen mielelläni pyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella nykypäivänäkin.
Onko vielä naisia, jotka tekevät ilomielin kotitöitä ja passaavat miehiä? En voi ymmärtää naisia, jotka tekevät passailullaan miehistä avuttomia.
Ilomielin välillä hoidan siivouksen, pyykkäyksen ja kokkailun. Vielä iloisempi olen, kun mies välillä on hoitanut kaikki kodin puuhat. Vuorotellen tehdään, oman jaksamisen ja aikataulun mukaan. Joskus kun on aikaa niin tehdään kimpassa toki kans. Minusta on mukava ilahduttaa miestä kokkaamalla kun tiedän että se mukava teko tulee takaisinpäin myös. Siivousta ja pyykkäilyä taas en pidä kenenkään ilahduttamisena, vaan ne hommat kuuluu kodin jokaviikkoiseen arkeen ja se tekee kuka ensin ehtii ja jaksaa.
Kodin askareista on hyvä olla selkeät pelisäännöt, ettei kukaan heittäydy täysin passattavaksi lapseksi. Pääasia että asukkaat ovat samaa mieltä siitä kuka minkäkin askareen tekee.
Passailevat naiset ovat yleensä pirttihirmuja, joten ei kiitos minulle!
No jopas jotakin. Akka on orja ja nyrkin ja hellan välissä. Missä maailmassa ja millä aikakaudella elät? Kyllä se niin on että myös kotityöt jaetaan jos molemmat töissä.
Se olisi varmaan kokonaisvaltainen arvostus puolin ja toisin.
Jos nainen olisi kotosalla jostain syystä ja mies työhommissa, niin varmaan jokainen pitää itsestään selvänä sitä, että nainen tekee kotityöt enimmiltä osin.
Mutta sitten on olemassa naisia, jotka haluavat vastata tietyistä asioista siellä kotona. En ole koskaan tukenut sellaista ajatusta, että mies hääräisi kotona päivittäin tasan yhtä paljon kuin nainen. Jotenkin ei sovi tyyliini ja tuntuisi jo ajatuksena kummalle, että mies luuttuaisi lattiat kerran viikossa tai leipoisi viinerit sunnuntai pöytään.
Mutta en myöskään tyytyisi mieheen, joka makaisi sohvallani työpäivän jälkeen - tuntitolkulla tai näpräisi puhelimensa tai tietokoneen kanssa kaikki illat.
Vaimona oleminen ei tarkoita sitä, että miehen perässä kuljetaan rätti käsivarrella tai asetellaan perunat ja lihapalat lautaselle ja tuodaan nämä miehen silmien eteen.
Jokainen ihminen tarvitsee ja kaipaa omaa aikaa, rauhoittumista, lepoa velvollisuuksista kotonakin.
Kahden keskistä ajatusten vaihtoa ja kahdenkeskistä tekemistä.
Joskus ystävien tai perheen läsnäoloa ja tapaamista.
En usko, että muuten minkäänlainen suhde toimii.
Äiti opetti lapsena aikuisuuteen ja aikuiset ihmiset ovat omatoimisia tietyissä asioissa ja korjaavat omat jälkensä parhaan kykynsä mukaan...