Eilen täällä keskusteltiin metsästysvuokrasopimuksen irtisanomisesta.
Tuli mieleen,että esittäkääpä arvionne hirvikannan suuruudesta 5 vuoden kuluttua jos kaikki maanomistajat sanoisivat sopimukset irti ja metsästys lopetettaisiin kokonaan.
Tuli mieleen,että esittäkääpä arvionne hirvikannan suuruudesta 5 vuoden kuluttua jos kaikki maanomistajat sanoisivat sopimukset irti ja metsästys lopetettaisiin kokonaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
n. 20% suurempi kuin nykyään. Tämä tosin vain varovainen arvio, olettamuksien mukaan sen voisi vaikka laskeskella, jos vain viitsisi.
Laskeskelin sitä joskus hirvikannan ollessa tuottavimmillaan joku vuosi sitten. Tulokseksi sain, että 5 vuoden päästä tässä maassa olisi hirviä enemmän kuin ihmisiä.
Ei nyt sentään enemmän kun ihmisiä. Mutta vasa tuotto lisää kannan vuodessa 1,5 kertaiseksi. Jonkin verran on tietennii luontaista poistumaa. Mutta ilman metsästystä tuon verran suunnilleen kanta kasvaa. Ei joka puolella suomea ole ylisuurta hirvikarjaa. Ainaskiin meillä tilanne on hallinnassa. Päin vastoin jossain on verotettu kantaa liikaakin. Vastuu kannasta kuuluu valveutuneille metsästäjille.
Tehdessäni arviota hirvikanta oli niin tuottavassa kunnossa, että yli puolet metsästettiin kannan pienenemäti. Käytin siis kertoimena lukua 2 mainitsemasi 1,5 sijasta. Tällä hetkellä 1,5 voi olla oikea arvo.
Totuus on kuitenkin, että kanta kasvaa huikealla nopeudella, ellei lainkaan metsästetä.
korkoa korolle tasolla, joten kanta kohoaa lopuajalla huomattaavasti.
Luonnollista poistumaa on ilmeisesti myös liikennekuolemat. Ruokamaat eivät nykyisin lopu kovin kesken.
Oma arvioni on noin 300000,se perustuu seuraavaan ajatukseen.
Tällä hetkellä ennen vasomista hirviä 61500, lisäys kannan laadusta johtuen keväällä 50% eli 2005 kevät hirviä 92250. Koska kanta nuorenee pudotetaan vasatuotto jatkossa 40%:n Kevät 2006 129100, kevät 2007 180810, kevät 2008 253134, ja kevät 2009 hirviä 354387.
Vähennetään tästä likeenteen tappamat, sillä noin joka 50 hirvi aiheuttaa kolarin (2003 2206 vahinkoa, hirviä noin 100000)eli 26000 elukkaa,vähennetään vielä alkuperäisestä kannasta ikääntymisen petojen tai jonkun muun syyn takia tuo 28387 päädytään noin 300000 hirveen.
Tästä seuraisi ainakin tuo kolareiden lisääntyminen kestämättömiin lukuihin ja metsätaloudessa jäljet näkyisivät vielä lähes sata vuotta sillä tutkimusten mukaan hirvikannan tiheyden ylittäessä yli 10 hirveä /1000 hehtaaria koivun ja männyn kasvatus käy mahdottomaksi, tiheys taitaisi nousta tuonne 15 hirven tasolle.
Mitäpä tästä opimme,no emme paljon mitään,mutta ehkä sen,että ei ole järkevää kieltää hirvenmetsästystä omistamillaan mailla ainakaan silloin jos metsästäjistä ei itselle ole suurta vaivaa.Mielestäni myöskin sen,ettei hirvikantaa voi pitää sopivan suuruisena muuten kuin metsästämällä.
.....laskentakaavaasi!?
Oletat, että hirvikanta nousee progressiivisesti ja kannan nousun ainoat rajoittavat tekijät ovat liikenne ja pedot?
Voisitko hieman kertoa ajatuksiasi siihen, kuinka mainitsemasi kokoinen hirvikanta saa ravintonsa talvella? Itse näet oletan, että kyseisen kokoinen hirvikanta syö laidunalueensa nopeastikin nollatilaan-menevätkö hirvet sen jälkeen lähi SIWA:an?
Oletat, että männyn ja koivun kasvatus(viljely) käy mahdottomaksi-niin oletan minäkin. Jos hieman tutkit metsäteollisuuden tulevaisuuden laatuvaatimuksia ko. puutavaralaaduille, huomaat, että molempien puulajien kannattava kasvatus on järkevintä luontaisenuudistamisen kautta-koivun osalta ei silloinkaan. Emmehän siis viljele ko. puulajeja..
Muuten, veikeä ajatus juolahti mieleeni..
Jos oletetaan, että hirvikanta nousee nousemistaan ja ravinnon määrä/tarve säilyisi ennallaan- niin silloinhan meille suomalaisille muodostuisi jossain vaiheessa Kalevalan mainitsema sampo. Hirven lihan saanti olisi ilmaista kaikille suomalaisille!
Tulevaisuutta odottaen -HELGE-
Tämän jutun perusajatus oli osoittaa,että ilman metsästystä hirvikanta jo viidessä vuodessa kasvaisi täysin kestämättömiin lukuihin,siksi en sen pidenpiä juttuja tässä yrittänytkään.
on nähty hirvien lisääntyminen aivan totuudenmukaisesti.
Parhaimmillaan meidän pienessä puutarhassa seisoi 4 hirveä syömässä kaikki mitä saivat suuhunsa. Nurmikot olivat kuralla ja omenapuut oksattomina.
Kun niitä ajoi pois niin ne siirtyi laiskasti pari metriä ja jäi siihen. Hirvi siellä mantereella varoo ihmistä mutta eipä nuo varoneet täällä.
Tästä asiasta on kokemusta Kanadasta saarelta, jonka hirvikanta sai rajoittamatta kasvaa. Kyseessä on muistaaksen oppikirjaesimerkki kouluajoilta.
Hirvikannalle muodostui n. 50 vuoden sykli, josta suurimman osan kanta oli aivan sukupuuton partaalla.
Syklin lopussa, vajaan 10 vuotta kanta kasvoi eksponentiaalisesti, räjähdysmäisesti.
Kun kanta oli ylilaiduntanut kaiken syötävän se romahti nälkäkuolemaan. Hirvet siis söivät kaiken syötäväksi kelpaavan puuvartisen tavaran saarelta vähitään 2,5 metriin asti. Eläimet kuolivat kai sinä talvena, kun oli jäljellä pelkästään kuusia kuorittavaksi.
Romahduksesta kuitenkin aina säilyi hengissä pari yksilöä, niin että jonkinlainen kanta säilyi.
Kun oli kulunut tarpeeksi pitkä aika (35-40v) alkoi metsään taas löytyä hirven laidunnettavaa, jolloin kanta alkoi kasvaa aluksi hitaasti.
Sampoa tällaisesta hirvikannan kasvusta tuskin tulisi, koska itsestään kuolleilla hirvillä tuskin on mitään arvoa.
Romahdusvaiheessa ne hirvet varmasti menevät myös lähi SIWA:an, sen istutuksille. Ne ehtivät syödä kaupungit, taajamat ja kotipihat aivan sileäksi ennen nälkäkuolemaa.
mainitsemallesi saarelle tuskin oli petoeläimillä asiaa.Kanada on noin 9000 neliökilsaa.Tällä aluella kyllä hirviäkin on.Ei kuitenkaan kokoon verrattuna kovinkaan montaa.Tuskin metsästyspainettakaan kärsii Suomeen verrata neliökilometriä kohti.Susia ja muitakin petoja siellä myös on juuri senverran ettei kovin suuret räjähdykset hirvikannoissa kyllä ole mahdollisia,siitäkin huolimatta että Kanadalaiset hirvet ovat tutkimusten mukaan huomattavasti parempia puolustamaan itseään petoja vastaan kuin pohjoismaiset.Asia on todettu mutta syy on toistaiseksi epäselvä.
Ainoa puolustuksemme on että kuuluuhan meillekin osa metsien tuotosta.Luonnon tasapainon kannalta metsästäjillä ei sitävastoin ole pienintäkään merkitystä.
Tutkimusta tehtiin käsittääkseni juuri sen takia,että siellä oli susia.Sudet eivät pystyneet pitämään kasvavaa hirvikantaa kurissa vaan kävi juuri päin vastoin.Hirvien syötyä talviravintonsa loppuun kannat romahtivat ja samoin kävi myöhemmin susille.
Hirvet tulivat saarelle 1900 luvun alussa ja susia ei ollut. Tuolloin kanta noudatti J-kirjaimen mukaista kasvukäyrää.
Sudet tulivat paljon myöhemmin ja aluksi ne toivat mukanaan S-muotoisen kasvukäyrän, joka johti hyvin vakaaseen kehitykseen ja tasapainoon. Myöhemmin kannat menivät epätasapainoon erilaisten häiriöiden takia (ainakin Parvo virus, hirven loiset).
Oleellista tuon luonnonpuiston hirvikannassa on se, että ilman harvennusta kannan kehitys oli hyvin epävakaata ja johti lähes totaaliseen kasvullisuuden tuhoutumiseen toistuvasti ennen hirvikannan romahdusta.
Kiitos tarkennuksesta Simo.
Oleellinen tuli mielestäni todistettua,elikkä se ettei hirvikantaa voi päästää kasvamaan vapaasti sen metsille aiheuttaman tuhon takia.
Metsästys on kannan säätelyssä ainut vaihtoehto.
Luomakunnan kiistattomaksi kruunuksi?
Kaikella on luonnossa aikansa ja omat sääntelymekanisminsa, milloin pedot, milloin ruuan puute ja toisinaan myös sairaudet ja loiset, mikä se sykli onkaan. Nyky-yhteiskunnassa tosiaan kannan säätelyssä on se ainut vaihtoehto: metsästys. Ennen sen "hoitelivat" muut. Sinäänsä mielenkiintoista keskustelua, mutta tuloksetonta, laajemmassa mittakaavasta katsottuna. Ottakaamme se tuotto, ja tarvittaessa enenmänkin, jos ympäristö sen vaatii.
sitte tulis kaikki sairaudet ja kanta putuais muutaman vuodeen päästä puoleen siitä mitä se nyt on.... mut sitä ennen liian korkea kanta kerkiää tehä tuhonsa niin teillä kuin metsissäki!
Löysin linkin kasvissyöjien kannanvaihtelua kuvaavaan sivustoon. Alkuosa kertoo hitaasti lisääntyvästä norsusta, mutta lopussa on se kuuluisa esimerkki hirvistä Kanadassa.
Hirvikanta voisi kyllä hoitua susilla, kuten tuossa esimerkkitapauksessa. Haittana vaan olisivat kymmenet hengiltä revityt pikkulapset ja luonnossaliikkujat, kuten 1800 luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tiedot löytyvät Googlella niistä kirkonkirjoista, jotka ovat säilyneet historian mullistuksissa.
Olenkin mielenkiinnolla odottanut, että mukaan tulee sudet ja niiden "vaarat". Toista se oli 1800-luvulla hirvien määrä, verrattuna nykykantoihin. Siitähän se suden "tappokierre" saadaan aikaiseksi; joutuu oksentamaan juuri syömänsä, että pääsee pakoon, tulee nälkä, tappo ja syönti, sekä taas häirittynä, jatkuu pako. Sitäpaitsi mitä olen lueskellut ko. aiheesta, kysymyksessä taisi olla häiriintynyt yksilo tai lauma. Toki sellaiset on välittömasti poistettava populaatiosta, poikkeuksetta. Kummia on teillä pohtimisen aiheet.