Epätoivoon ajava, krooninen virtsatieongelma

Hei.

Olen 35-vuotias ja minulta on aiemmin, n. viisi vuotta sitten ollut kivessyöpä, jonka johdosta toinen kivekseni on poistettu. Minulla on ollut leikkauksen jälkeen ajoittain hermokipuilua erityisesti lantion ja nivusten alueella.

Nyt olen kärsinyt nyt pian puoli vuotta piinaavasta, erittäin pahoin invalidisoivasta virtsatieongelmasta.
Ongelmana on jatkuva paineen/virtsaamisen tarpeen tunne virtsarakossa/peniksessä - minusta tuntuu siis siltä, että olisi tarpeen virtsata tai pidäteltävä. Virtsatessa suihku on kuitenkin onneton ja rakko ei tyhjene kunnolla. Eenkin istuma-asennossa tuntuu, että voisin istua loputtomiin pöntöllä tihrustamassa rakkoa tyhjäksi. Virtsaamisen jälkeen - mikäli jotain saan puserrettua - sama pakottava tunne tulee takaisin heti uudestaan. Välillä tuntuu myös siltä, että yllättävien, nopeiden liikkeiden myötä meinaa lirahtaa virtsaa housuun. Oirekuvana on myös se, että penikseni (ja jalkateräni) ovat jatkuvasti aivan kylmiä. Vaikka pukeutuisin miten runsaasti tahansa, penis tuntuu kuin jääkalikalta; tuntuu siltä, että jostakin syystä nivusten alueella ei veri kierrä.

Verikokeet ovat olleet normaalit, joskin testosteronitasoni on selvästi viitearvojen alapuolella. Magneettikuvauksella, tuseerauksella sekä virtsaputken/ -rakon tähystyksellä on esim. syövän ja virtsatietukoksen mahdollisuus suljettu pois. Vaivaa on hoidettu krooisena eturauhastulehduksena ja ongelmaa varten on kokeiltu jo lukemattomia lääkkeitä; Betmigaa, toinen toistaan tujumpia antibiootteja, Lyricaa, erektiolääkkeitä pieninä annoksina, hermokipulääkkeitä...Mistään lääkkeistä ei kuitenkaan ole ollut apua. Olen lisäksi yrittänyt tehdä kotona säännöllisesti erilaisia lantion ja nivusten alueen venytyksiä, mutta ainakaan vielä niistä ei ole ollut apua.

Ongelma on tehnyt elämästäni suoraan sanottuna yhtä helvettiä, niin kovasti ongelma vaivaa; valvon öitä, töihin keskittyminen ja liikunta ei onnistu, ajatukset pitkistä automatkoista ja elokuvanäytöksistä tuntuvat painajaismaisilta, seksielämäni on kuollut jne. jne. Nyt alkaa tuntua siltä, että kaikki keinot on jo koitettu ja alan käydä varsin epätoivoiseksi: en kerta kaikkiaan pysty enää elämään edes etäisesti normaalia elämää. Mikä avuksi :(?

Nimim. epätoivo