Kuin lähde jonka pintaan
sun kuvasi heijastuu.
Ei rakkaudella ole hintaa.
vaan siitä itse peilautuu.
Jos joskus usko ei
ett itse ole ei
jotain suurta ketä
joku toinen voisi rakastaa.
Ei itsekkään voi toista rakastaa.
Kun kuvaas katselen.
ja hetkiä menneitä muistelen.
Nää mietteet se mulle toi
ja rakkauden yhä syvemmän loi.
Me kaksi yhä yhdessä kuljettaan
ja toisemme taas syliin lämpimään suljetaan.
Kun arvoa annamme toiselle
ei yksikään meitä erottaa voi.
Ei kukaan mitään voi sille,
et luonto meidät toisillmme
joskus aiemmin loi.
sun kuvasi heijastuu.
Ei rakkaudella ole hintaa.
vaan siitä itse peilautuu.
Jos joskus usko ei
ett itse ole ei
jotain suurta ketä
joku toinen voisi rakastaa.
Ei itsekkään voi toista rakastaa.
Kun kuvaas katselen.
ja hetkiä menneitä muistelen.
Nää mietteet se mulle toi
ja rakkauden yhä syvemmän loi.
Me kaksi yhä yhdessä kuljettaan
ja toisemme taas syliin lämpimään suljetaan.
Kun arvoa annamme toiselle
ei yksikään meitä erottaa voi.
Ei kukaan mitään voi sille,
et luonto meidät toisillmme
joskus aiemmin loi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.