Minne señora Lyyli on kadonnut? Uskon monen kaipailevan hänen kirjoituksia palstalle. Kesäkukkien taimiako hoitelee....
Missä on Lyyli?
Etsivä
181209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
todella.
Olisi hauska kuulla hänen kertomiaan.
kiitos ko minnuu muistatte. anteeksi etten ole jättänt mittää viestii hiljasuuestain, mutta mie oon olt niin itessäin kaikkiaa, ettei ole ajatustakaa jaksant muualle.
minul ko ei kuulu kovin hyvvää, oon nyt se joka viies suomalainen, joka sairastuu syöpää. kun sain tietää niin koko elämä pysähty siihe paikkaa,eikä maailmas olt mittää muuta ko miun syöpä.
nyt oon jo tutustunu tautii ja voin välil laskee leikkiikin tautista.
muistat sie uppeen elokuvan anna kareniina, siin greetta garbo loppukohtaukses tekee kauniisti kuolemaa, rakastettu vierellää.
niin rdaagillisti miekii aattelin lähteväin,toivo ja jehu petin vieressä, mutta ei kohtalo niin kaunista loppua miul suo,syöpä ko ois tult kauniinpaa paikkaa, ko takapuolee.
mie meen nyt tautini kanssa hoidolla ja lääkkeellä, myöhemmin katsotaa avannetta tai leikkausta.
en nyt juur jaksa täälkää paljo käytä, tulin vilkasee ko mdk kerto kirjottaneensa matkakeromustaan, ja palstalla lyylii ensimmäisen kysyttii:))kiitos se tuntu mukavalta.
kevät tekkee tuloaa, tännää olin vähä pihalla jalottelemassa ja kevään tuoksuja haistelemassa. otin puuron kanssa kaksi finerporilaista konjakkii,ne tehos kivistyksee paremmin ko tohtorin pillerit ja jaksoin tännekkii kirjotta.
kiitän teitä ystävyyestä näinä vuosina ja lähetän teille kaikille lämpimii ajatuksii
rakkaudella lyyli
Olen Sinua usein muistanut, varmaan kaikkien palstalaisten tavoin.
Me kaikki olemme kanssasi ajatuksinemme, toivon, etta se helpottaa edes vahan paiviasi.
Hyvaa paranemista ja kevatta!
t.Ruuneperi
Olemmehan joukolla, señora L., hengessä mukana toivoen kaikkein parasta. Nykyisin toki on hyviä lääkkeitä pahojenkin tautien varalta, joten - toivoa ei ole menetetty terveytesi suhteen.
Moi señora Lyyli, etsin sinua kauan palstoilta ja vihdoin laitoin "perään kuulutuksen", tänään sitten löydyit kaikkien iloksi.
Hiljaisuutesi syytä ounastelin, toivottavasti kuntosi kohenee kevään myötä. On se konjakki niin hyvä lääke fingerporillisena otettuna etten tiedä parempaa.Ainakin silloin kun maailma murjoo.
Uskon, kyllä sinä selviät ajan kanssa parempaan kuntoon. Sinulle on tällä hetkellä onni se että Toivo perheineen asuu kodissasi ja pitää huolta sinusta. Kotona on aina viihtyisämpää toipua tutussa ympäristössä ja seurata kesän tuloa. Pian ne leskenlehdet alkavat loistaa pientareilla joten toivon vointisi kohentuvan keltaisien kukkien noustessa näkyviin.
näissä merkeissä,mutta ihana kun kumminkin jaksoit tulla luoksemme.
Ajattelen lämmöllä kirjoituksiasi ja rukoilen sinne jonnekin,että elämäsi tulee vielä kohdalleen.
Sinä jaksat taudinkin keskellä ,muistella Anna Kareriinaa.
Olet voimakas ,tunteikas ihminen ,selviät ,sinulla on vielä niin paljon annetttavaa,kaipaamme myöteisiä kirjoituksiasi.
Voimia sinulle ,kappailussa tautia vastaan.
Pidä kiinni positiivisesta otteestasi elämään. Se auttaa taudin voittamisessa siinä kuin hoidotkin.
Ymmärrän tilanteesi. Olen vaimoni kautta käynyt tuon kiirastulen läpi ja voitimme.
Tosin psyyke aijoittain yhä vapisee.
Kiitos, senora Lyyli, kun otit yhteyttä. Viestiäsi on kovasti kaivattu.
Harvemminhan elämänkulkumme on tasaista, se koettelee milloin mitenkin. Sinun onnesi on kuitenkin ollut aina tuo valoisa, iloinen mieli. Toivon, että näet nytkin päiväsi edelleen sellaisina, kevään puhkeamista seuraillen.
Pikaista paranemista Sinulle!
Helena
me ystävät huokaamme puolestasi ylös
jos et nyt itse jaksa!
Rankan hoitojakson aikana hetkeksi
saattaa menettää elämisen halun
silloin muista että suuri joukko ystäviäsi
muistaa ja halaa sinua!
Lämmöllä muistan minäkin señora Lyyli sinun elämänmyönteisiä ja viisaita tarinoitasi ja toivon että muistat meitä jatkossakin. Sinun sitkeydelläsi saat varmasti pysymään sairautesi aisoissa. Hyvää ja kaunista kevättä.
itkuhan siin pääs ko luin teiän kannustuksesta ja myötätunnosta.mutta se ol lohduttavvaa itkuu ja tuntu vaan syömmes hyvälle.kiitos.
sitä ei millää ossaa uskoo enne ko on näillä palstoilla olt pitempää mite ihanii ihmisii täält voip tavata, tulla näinkii tutuksi ja vaan tämmösen konneen kautta.
kyllä mie oon monast siunaillu että tein niin hyvät kaupat ko konneen ostin, ja käytön opettelin,se on olt moninkertasest hintansa väärtti.
miust tullee vissii lopun eellä juoppo, ko huomasin eile konjakin vievän kivut pois. jote tännää taas saman kuurin otin.:))
tääl kerra ko puhuttii kuolemast ja sillo taisin kertookin mite mie sen kohtaan.
aattelin että jos tuun kippeeks, en taho mittää lääkettä etten mäne sekasii ja tiiä mitä kuolemas tapahtuu.
tahon tietää tarkkaa mite ja mihin oon mänössä ja voisin kertoo mitä tapahtuu vieres olevalle eloonjäävälle.
mie en kuolemaa pelkää, jalmari vainaa vei sen minulta. hää ko sodas sai sirpaleet naamaansa ja ol haavottuneena kannaksella, häntä ko ei voitu heti hakkee turvaa, ko tulitus ol käynnissä.
siin hää sano käynneensä rajalla, ja se ol hieno kokemus. tuhansien vattien lamput sytty ja sellasta valloo hää ei olt enne nähny, se ei olt tavallisen lampun valoa. eikä se häikäissy vaik ol niin kirkas.
hiljasuus ol mahtava ,sen ikkäänkuin kuuli,vaikkei hiljasuuessa mittää ääntä ole.
hää tunsi itsensä kevyeksi kaikesta ja näki eessää hahmon jonka näkeminen tuntu hyvälle. vaikkei hää tunnistannu kuka siin oli.
jalmari oli tervehtivinnää ja ilonen ko sai tulla, mutta hänelle ilmotettii että hänen on viel palattava takasii ,sitte myöhemmin hää on tervetullu. kukkaa ei puhunu se tieto vaa tuli hänelle.
sairaalassa hää vasta ties elävänsä, kerran hänet saatii elvytettyy ko sydän pysähty, siin se rajalkäynti vissii tapahtu.
jalmari muistutti minul ussein jotta ko aika tullee, älä pelkää kuolemaa se ei ole paha,vaan niin hieno ja autuaallinen.
eikä sellasta tunnetta voi tuntee elläissää vaik olis mite hienoja tapahtummii. suurimman tunteen kokkee kuollessaa ja häntä mie uskon, tiiän että hää tiesi,eikä jalmari koskaa valehellu.
mutta urheus on nyt tipotiessää ko kivut on jokapäiväsii, sitä on valmis ottamaa mitä vaa pillereitä että niistä pääsis. ei tai minust olla suunnitelemaani lähtöön ilman lääkkeitä tosipaikan tullen.niin heikko on ihminen kärsimää.
no en mie nyt ihan heti kuolemas ole, mutta kaikki siihen liittyvä käyp mielessä.
on se onni että mie sairastuin kevväällä sillä se on miun aikaa se on ko lääkettä sielulle.
kiitos viellä kerran lohdutuksen sanoista.
rakkain terveisin lyyli
kun tuon kirjoituksesi luin.
Voi tuota sinun uskoasi ja Jalmarisi muisteloa.
Hävettää,sinä niin urheasti kertoilet kuolemisen asiaa ja luotat Jalmarin sanaan.
Miksi et uskoisi,Jalmari oli varmasti miesten mies ,sanansa pitävä.
Tuo että et lääkettä ottaisi,siinä anna periksi,heikkouta se ei ole,kenenkään ei tarvitse kipua kestää ,jos se on poistettavissa.
Ota vaan huikat,ei meistä tämän ikäisistä enää juoppoja ehdi tulla,hyvää se tekee,jos vielä paremman olon tekee ,niin vot.
Sanot kevään tekevän sinulle hyvää,kaikki voi muuttua vaikka miten,keväthän on elämisen alkua,joten parempaa oloa ja tulevaisuutta toivottelen,auringon paistetta ,lintujen laulua sinulle ,voimaa ja kestävyyttä.
Kerran mainitsit ettet muistanu lienan vaihtaneen nikkiä.
Siksipä tässä yritän jos onnistuisi molemmilla nikeillä niin tiedät kuka minä olen.
Otan osaa sairautesi johdosta aiheutuneisiin ongelmiisi. En oikein tiedä mitä sanoisin noinkin ikävän sairauden lohdutukseksi.
Mutta tiedän toisten kirjoittajien tapaan sinun jaksavan senkin kestää kuten olet kestänyt muutkin vaikeutesi elämäsi aikana.
Minäkin uskon ettei kuolemassa ole mitään pahaa , enkä sitä pelkää, kuten et sinäkään. Mutta nuo kovat kivut, nehän ne peloittavat, jos mikä.
Minä pelkään oman sairauteni takia (sydän) halvaantumista. Velipojalta on nimittäin katkennut veri suoni päästä, hän menetti silloin muistinsa. Äiti taasen koki saman verisuonen katkeamisen, mutta hän halvaantui jälkiseurauksena.
Olisi kovaa maata toisten hoidettavana lopun ikäänsä, mutta toivottavasti sellaista ei nyky-aikana pääse enää niin sattumaan.
Mutta minunhan piti sinua lohduttaa, eikä omat sairautensa kertomiset ole mikään lohdutuksen aihe.
Kuitenkin , kuten alussa mainitsin en tiedä mitä sinulle sanoisin, mutta elät ajatuksissani ja muistan aina sinun leppoiset jutustelusi tällä palstalla. Kovin olen minäkin ihmetellyt missä olet, tuli mieleeni jopa sekin joko olet poistunut aiemmin, mutta onneksi vielä olet joukossamme.
Uskon sinun selviävän vielä tästäkin solmusta.
Ota konjakkia aivan rauhassa, sillä sairaalan lääkäri oikein mainitsi minulle että ainakin ripulikohtauksissa olisi alkoholilla auttava osuus pikaisemmin tervehtymään.
Koeta nyt tyyntyä ja parantua ja palata joukkoomme.
Lämpimin aurinkoisin kevät terveisin : fiiulin.
Tähän väliin sinulle Fiiulin tahdon kertoa ,että minäkään en tiennyt sinun olevan aikaisempi Liena.
En käy niin säännöllisesti täällä palstoilla ja siksi en ole perillä ketkä kaikki ovat vaihtaneet nikkiään .Ihmettelin vaan kun Lienan tekstejä ei enää näkynyt.
Lyylille toivon kaikkea parasta mitä tässä tilanteessa saattaa toivoa!
ajatuksissa olen poikennut luonasi
tuontuostakin'
toivon että tänään on ollut hyväpäivä'
me kahvipirttiläiset olemme erikoisesti
muistaneet sinua samalla kun Anun merkkipäivää
vietetään!
Et ole yksin!
merkkipäivää vietetään!!
Kun tiedossa ei ole sairautesi diagnoosia (eikä tarvitsekaan olla), Sinun on hyvä tietää,että syöpä on parannettavissa.
Rintasyöpätapauksista yli puolet selviää. Sama koskee useita muitakin syöpätyyppejä.
Syöpäklinikan hoitaja kertoi meille, että selviämisessä elämänhalu on tärkeää. Myös elämänarvojen pohdinta vahvistaa. Varsin tärkeää on poimia esiin oman elämän suuret ja myönteiset kokemukset.
Sinulle netti tuo selvästi voimaa - jatka vaan!
Senora lyyli kertoi ensimmäisessä
viestissään syövän laadun,
voimia hänelle taistelussa sitä vastaan
tosi on että mieliala jonkun verran
auttaa mutta tämä syöpä vaatii
potilaalta paljon,
siinä voimme olla häntä tukemassa!
MUISTAMME päivittäin!
jos kurkkaat tänne niin tiedä
että olet mielessämme ja kuljemme
rinnallasi tutkimuksissa ja hoidon
eri vaiheissa.
Kevät tulee,mielesi ehkä kohenee
kun on kaunista.
Elämä voittaa!