Kun laitan tietokoneen virtajohdon seinäkoskettimeen välähtää töpselissä kipinä.
Seinäkosketin on tyyppiä maadoittamaton. Läppärin virtalähteessä on aina erillinen laturi ja olen olettanut sen suojaavan tietsikkaa ylimmäräisiltä kipinöiltä ja virtapiikeiltä.
Pitäisikö kone kytkeä aina vain maadoitettuun pistorasiaan ja mitä haittaa voi aiheutua jos käyttää maadoittamatonta rasiaa?
Seinäkosketin on tyyppiä maadoittamaton. Läppärin virtalähteessä on aina erillinen laturi ja olen olettanut sen suojaavan tietsikkaa ylimmäräisiltä kipinöiltä ja virtapiikeiltä.
Pitäisikö kone kytkeä aina vain maadoitettuun pistorasiaan ja mitä haittaa voi aiheutua jos käyttää maadoittamatonta rasiaa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei tarvi, välähdys johtuu tuulivoimalla tuotetusta sähköstä, joka on nopeampaa kuin tavallinen sähkö.
Se on aivan normaalia, että ensiöhakkurin lyytit latautuessaan ottavat ison virran, mikä näkyy töpselin kipinöintinä. Maadoituksella ei liene siihen sanottavaa, kun virtapikki on nollan ja vaiheen välissä.
Trolli taas vaudissa!
Onneksi käytän vain maadoitettuja systeemejä. Ei näy kipinöintiä.
Kaverilla hajos viikossa uusi kone kun käytti maadoittamatonta pistotorasiaa.
Siis nythän onkin kysymys pelkästään siitä, että maadoitetussa pistorasiassa kontaktit ovat niin syvällä, ettei kipinöintiä huomaa, vaikka sitä esiintyykin aina verkkolyyttien latautumisen aiheuttaman virtapiikin seurauksena.
Minä käytän puhdasta aurinkosähköä silloin kun paistaa ja kone säkenöi niin vietävästi koko ajan. Näyttökin loistaa niinkuin Naantalin aurinko.
Hienoa että näyttö sentään loistaa. Aivosähkökäyräsi sen sijaan näyttää olevan vailla mitään eloa.
Pöytäkone kannattaa aina kytkeä maadoitettuun pistorasiaan jos vain mahdollista. Pöytäkoneen metallinen kotelo ja runko ovat jännitteisiä ilman maadoitusta. Samankaltaiseen asiaan törmäsin jokunen vuosi sitten, kun vaihdoin muutamaan vanhaan Topfieldin digiboksin virtalähteeseen uudet elkot vanhojen tilalle. Topfieldin virtalähde on kytketty pari elkon kautta laitteen runkoon. Mukavasti nipisteli sormissa jännitteinen runko sopivissa olosuhteissa. Laitteen maadoitus tapahtuu antenniliitännän kautta, joilloin jännite-ero häipyy. Tarkistin asian huoltoliikkeestä.
No nyt tuli aimo pläjäys varsinaista tuubaa...
Näin on. Antenniliitäntää ei pidä maadoittaa. Jännite tarvitaan laitteen toiminnan kannalta elintärkeisiin osiin.
Onko joku joskus nähnyt laitteen joka toimii ilman jännitettä tai paineilmaa?
Maadoitin itseni humaltuneena antenniliitäntään ja aloin saada kosmisia viestejä avaruuden muukalaisilta. Muukalaisten viesti oli, että Suoli24-palstan keskustelujen taso on luokatonta.
Vai että ihan sellaista väität, että antennijakelujärjestelmät eivät ole mitenkään maadoitettuja. Sittenhän niissä on sähköiskun vaara. Asioista voidaan tietysti olla monta mieltä.
Olihan tuossa oikeastaan asiaa... -tietokoneen virtalähteessä on tosiaan häiriönpoistokonkat kytkettynä molemmista äärijohdoista suojamaahan eli myös laitteen runkoon ja kun tietokone kytketään maadoittamattomaan pistorasiaan niin laitteen rungosta löytyy puolet verkkojännitteestä maata vasten, nuo konkat ovat vaan niin pienet että niiden läpi ei pahemmin virtaa kulje joten ihmiselle aivan vaaratonta vaikka voikin juuri tunteakin joissain tilanteissa.
Mutta jos kone maadoittuu vaikka antenni tai audiojohdon kautta AV-laitteen maahan niin erinäisiä häiriöitä voi ilmetä -kuten hurinaa ja pahimmassa tapauksessa jotain hajotakin.
Jepjep. Syyllinen rungon jännitteeseen ovat häiriönpoistosuodattimen niinsanotut Y-kondensaattorit, jotka ovat siis kytkettynä suotimen töpselin vaiheesta ja nollasta töpselin suojamaahan. Se verkkojohdon liitin jonka näet tietsikan takana on siis suoraan kiinni häiriönpoistosuodattimessa.
Jos laitetta ei ole kytketty suojamaadoitettuun rasiaan niin sen rungon jännite voi nousta puoleen verkkojännitteestä eli 120 V paikkeille. Vuotovirta Y-konkkien kautta ei ole suuri mutta riittävä aiheuttamaan audiohurinaa ja tuntumaan ilkeältä jos tuo virta pääsee kulkemaan esimerkiksi kädestä käteen.
Kipinöinti laitetta kytkettäessä tulee hakkuritehonlähteen verkkojännitteisen puolen elektrolyyttikonkkien latautumisesta. Hakkurissa siis verkkosähkö ensin tasasuunnataan ja sitten tasasuunnatun jännitteen vaihtelua vähennetään kyseisellä kondensaattorilla. Tuosta noin 300 V jännitteestä sitten tuotetaan laitteen tarvitsemat muut jännitteet pätkimällä korkealla taajuudella jolloin jännitteen muuttamiseen tarvittava muuntaja voi olla paljon metallista 50 Hz verkkomuuntajaa pienempi ferriittisydän.
Jos antenni on varustettu asianmukaisella YHDYSSUODATTIMELLA, niin monenlsiselta ongelmalta välttyy.
Ei yhtään haittaa, vaikka asentaa useamman YHDYSSUODATTIMEN, niin jo saa potkua - mm. näytön väritys paranee.
Mulla audiovahvistimessa muutama 10 000uF(6kpl) konkkaa ja se kyllä kanssa välähtää ja melkein polttaa sulakkeen ja satunnaisesti se kärähtääkin. Joskus skoopilla mittailin, että ottaa n. 17A virtaa hetkellisesti 230V:stä. Tasajännite-resistanssi muistaakseni on 0.7 ohmia otossa ja toisiossa vähemmän ja perässä vielä tasurisillan diodit sekä käynnistysvirran rajoituksena muutamat 1 ohmin vastukset.
Kaiuttimilla on 10A suojavastukset vielä varoiksi, mutta kyllä nämäkin on saatu kärähtämään eli tehoa 350W jatkuvana.
Syöksyvirta suuritehoista laitetta kytkettäessä on mahdollisuus rajata eikä sen toteuttaminen käytännössä ole edes vaikeaa. Mutta kun syöksyvirran rajaaminen vaatii lisää osia ja nostaa laitteen tuotantokustannuksia niin sellaista ei tietenkään käytetä tavallisessa kuluttajaelektroniikassa. Teollisuudessa käytetyt laitteet ovat sitten asia erikseen kun niissä tuo syöksyvirta on monasti speksattu eli laitteiden edellytetään käyttäytyvän siististi myös virran kytkemisen hetkellä.
Voit välttyä välähdykseltä kun teet kytkennän ja irrotuksen verkon vaiheen nollakohdan aikana.
Voit käyttää pyörrevirtaa seuraavaa oskillaatoria johon on ohjelmoitu softa joka kytkee koneen oikealla hetkellä päälle.
Koodasin tuollaisen softan itselleni koska kyllästyin jatkuvaan räpsähtelyyn.
Eipä kipinöi eikä välähtele enää.
Ota lääkkeet!
Tuollainen nollapistekytkin on keksitty vuosikymmeniä sitten.
Mutta onko kenelläkään esittää kytkentäkaaviota käytännön nollapistekytkimestä, joka koostuisi triakista ja muutamasta oheiskomponentista?
On. Löytyy googlaamalla MOC3042 tai UAA2016 jotka siis ovat triacin ohjaukseen tarkoitettuja nollapistekytkimiä. Molemmat asuvat 8-pinnisissä koteloissa Modernimpia osiakin varmaan löytyy.
Huokeimmat 8-bittiset prosessorit ovat noita halvempia, mutta valmis osa toimii luotettavammin.
Tuo ensin mainittu on optoerotin, ja toinen on termostaatti-ohjain. Lienee lämmittimen vastus ainoa laite mille tuollainen säätävä pulssitusohjaus soveltuu.
Kyllä niitä nollapistekytkimiä löytyy:
https://www.tme.eu/Document/97fa6be68b031b7c9a22a428a9d829a1/rs1a_EN.pdf
Tuosta kun rakentelee.