Olisikohan täällä ketään asiasta tietävää?
Paattia olisi tarkoitus merelle ensi kesäksi ja vhf-olisi hankinnassa, kurssin juuri suoritin ja tutkinnon läpäisin. Samaten jotain tietokonekarttasysteemiä mukavaksi leikkikaluksi ja lähinnä reitinsuunnitteluun (reittipisteet gepsiin).
No, veneemme on hankittu 90-luvun loppupuolelle muutaman vuoden ikäisenä ja siihen laitettiin silloin tuo gps-laitteeksi tuo Raytheonin silloinen huippumalli GPS nav 398 ja kaiuksi Apelcon 465.
Nyt olisi sitten ideana saada tuo gps kiinni sekä tietokoneeseen, että vhf-puhelimeen (dsc:tä varten paikkatieto). Mitenkähän tuollainen onnistuisi, millaisia kaapeleita/haaroittimia tarvitsee, tuleeko kalliiksi ja onko yleensä mahdollista tuolla vehkeellä kahteen kytkeä. 398 tukee NMEA0183-liitäntää ja sen liitin on ilmeisesti samassa 6/8-napaisessa, kuin virtasyöttö.
Lisäksi kaipailisin kokemuksia mm. SeaClear/Navpak/GPS-drive -ohjelmista ja niiden reittipisteidenvaihdosta gepsin kanssa. On nimittäin ainoat löytämäni, jotka Elmerin ohella toimivat linuxkannettavassa. Nuo ensinmainitut ovat vain ilmaisia "työpöytiä", jotka osaavat mm. cd-merikarttaa käyttää.
Kiitoksia avusta kaikille!
Paattia olisi tarkoitus merelle ensi kesäksi ja vhf-olisi hankinnassa, kurssin juuri suoritin ja tutkinnon läpäisin. Samaten jotain tietokonekarttasysteemiä mukavaksi leikkikaluksi ja lähinnä reitinsuunnitteluun (reittipisteet gepsiin).
No, veneemme on hankittu 90-luvun loppupuolelle muutaman vuoden ikäisenä ja siihen laitettiin silloin tuo gps-laitteeksi tuo Raytheonin silloinen huippumalli GPS nav 398 ja kaiuksi Apelcon 465.
Nyt olisi sitten ideana saada tuo gps kiinni sekä tietokoneeseen, että vhf-puhelimeen (dsc:tä varten paikkatieto). Mitenkähän tuollainen onnistuisi, millaisia kaapeleita/haaroittimia tarvitsee, tuleeko kalliiksi ja onko yleensä mahdollista tuolla vehkeellä kahteen kytkeä. 398 tukee NMEA0183-liitäntää ja sen liitin on ilmeisesti samassa 6/8-napaisessa, kuin virtasyöttö.
Lisäksi kaipailisin kokemuksia mm. SeaClear/Navpak/GPS-drive -ohjelmista ja niiden reittipisteidenvaihdosta gepsin kanssa. On nimittäin ainoat löytämäni, jotka Elmerin ohella toimivat linuxkannettavassa. Nuo ensinmainitut ovat vain ilmaisia "työpöytiä", jotka osaavat mm. cd-merikarttaa käyttää.
Kiitoksia avusta kaikille!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse olen käyttänyt Linuxissa ilmaista GPSMAN-ohjelmaa. Siinä on puutteita, mutta on myös joltain osin huomattavasti CD-merikarttaa näppärämpi. Ei osaa suoraan käyttää ko. karttoja, mutta tiedostot saa melko helposti muokattua. Reittipisteet ja reitit siirtyvät ongelmitta ainakin Garminin GPS:stä molempiin suuntiin.
Yksisuuntaisen NMEA-liikenteen voi vain kylmästi haaroittaa. VHF ei todennäköisesti lähetä mitään NMEA-dataa, joten sen voi kytkeä PC:n rinnalle.
Kaimalla näyttäisi olevan tarjolla valmis ratkaisu NMEA-datan haaroitukselle:
http://www.kolumbus.fi/ari.torpstrom/g40990.htm
Ai hitto, kun näyttää olevan varsinaista "merielektroniikkaa". Suojaus varmaan IP68 luokkaa. ; ))))))
Mahtaako tollaset tötteröt olla kovinkin kenttäkelpoisia?
Sinulla on sitten varmaankin tarjolla parempi vaihtoehto, kerro meille muillekin hankintapaikan yhteystiedot.
Tuskin tuo adapteri on yhtään sen huonompi kestävyydeltään kuin normaali kannettavakaan, johon liitäntä lienee tarkoitettu. Harvoin PC-koneisiin tarkoitetut liitäntäkaapelit ovat kosteussuojattuja, toki näitäkin löytyy kuten koneitakin.
Tuo vaikuttaa ihan hyvältä tuo kaapeli tuohon. Kiitos.
Mutta minnoiset siihen käytännössä sitten vaatisi, jos haluan sillä tavalla, kun GPS:n virtajohdosta pitää ottaa tuo NMEA. Eli VHF:llä saisi mennä suoraan kiinteästi ja kohtuu luotettavasti tuo kaapeli ja sitten siitä voisi kojetaulun sisällä ottaa haaroituksen ja tuoda jonnekin D-liittimen, josta saisi sitten tarvittaessa ottaa tietokoneelle. Onnistuuko se tuolla tavalla?
sinun on hyväksyttävää, ettei elektoniikalla näitä maailaman vesiä kuljeta! Opi navigoimaan ilman sähköä niin saat vastauksen noihin kysymyksiinkin!
..kyllä opittu jo. rannikkolaivurikurssi suoritettu täysillä pisteillä 3v sitten ja taitoja yritetty kovati kehittää.
Nyt puhe onkin lähinnä, kuten aloitusviestissä mainitsin "kivasta lelusta" apuvälineeksi. Enhän minä toki nyt pelkkään elektroniikkaan luota. Pitkillä pätkillä se gps:kin on ihan kätevä. Sisävesillä sitä käytetty lähinnä kompassin erannon ja eksymän summittaiseen määrittämiseen ja nopeuden mittaamiseen (loki kun näyttää liikaa).
Mutta apuvälineenä hyviä. Ja lisääväthän ne jossakin määrin turvallisuutta, kun ei perusnavihgointia unohda.
Ymmärrän kyllä kantasi osittain, mutta miksi ei veneessäkin saisi käyttää nykyteknologian tarjoamina apuvälineitä? Sinun periaatteellasi matkustajalaivoissakaan ei käytettäisi tutkia, ei GPS:iä eikä muutakaan navigointitekniikkaa. Pitäisikö edelleen käyttää pelkästään lankapuhelinta, koska sen toiminta on luotettavampaa kuin kännyköiden?
Itse pidän jopa suotavana, että navigoinnissakin käytetään sähköisiäkin vemputtimia. Perustaidot on tietenkin osattava, mutta järkevät apuvälineet ovat aina paikallaan helpottamassa ja varmistamassa paikan ja suunnan määrittämistä. Myös kaikki elektroniikan epävarmuustekijät on toki syytä tiedostaa, mutta on niitä vikamahdollisuuksia perinteisissäkin navigointimenetelmissä. Oletko koskaan ajatellut, että jos sinulla on pelkästään ei-sähköiset kartta, kompassi ja kiikarit, niin mitä sitten, jos tuulenpuuska tempaisee karttalehden mereen ja horjahduttuasi tavoittelemaan sitä, kiikarit lipsahtavat perässä? Kompassista toki vielä näkyy suunnat, mutta kyllä kiinteästi asennetusta karttalotterista voisi olla tässä tapauksessa iloa...
Onko sinulla päre vai öljylamppua valoa tuomassa kotiisi ja televisioosi ja tietsikkaan, vai onko tietsikka työnantajan kone ja työpaikalla joudut antamaan periaatteistasi periksi etkä saa käyttää enää sulkakynää ja papyrusta.
Maailma nyt vaan kehittyy.
Kyllä nykyiset elektrooniset apuvälineet ovat lisänneet ennenkaikkea mukavuutta veneilyssä. Varsinkin matkojen suunnittelussa.
On erittäin helppoa ja myöskin turvallisen varmaa laatia reittipisteet elektroonisella merikortilla.
Itselleni on usein sattunut että harpilla, kulmaviivoittimella ja lyijykynällä reittiä suunnitellessa on tullut luettua kartan reunalta koordinaatit väärin. Tämä tapahtuu yllättävän helposti !
Myöskin karttaohjelmasta saa suoraan reitin tarkan pituuden ja sen perusteella on helppoa määritellä reitin kulkemiseen tarvittava aika ja ennenkaikkea tarvittavan polttoaineen määrä.
Itse laadin lokikirjan merkinnät vasta päivän päätteeksi GPS:n track'in perusteella. Sieltä löytyy tarkka päivän aikana ajettu reitti, tarkat ajat sekä kuljettu matka (myöskin osamatkat). Voin tarvittaessa näyttää toteen millä nopeudella ajoin ja mihin kellonaikaan esimerkiksi 12.7.2000 mikäli se jostakin syystä olisi tarpeen.
Noin pitkä aikaviive on karrikointia, mutta esimerkiksi Saimaalla liikuttaessa raskaalla liukuvalla veneellä on joskus tästä ollut apua selvitettäessä "kuka teki aallot ajamalla ylinopeutta ja aiheutti vahinkoa".
Etuja on leegio lisää, mutta riittäköön nämä tässä vaiheessa. Siis jo itse navigoinnin lisäksi on GPS, PC ja karttaohjelma mukavuutta ja turvallisuutta lisäävä juttu.
Tuohuksilla, sekstantilla, auringon ja tähtien asennon perusteella ja "sylkylokilla" navigoivat saavat minun puolestani jatkaa harrastustaan vapaasti, mutta ihmettelen näiden "tyyppien" jyrkän tuomitsevia kannanottoja elektroonisia apuvälineitä käyttäviä veneilijöitä kohtaan !
Minulla johdotus on tehty siten, että GPS:n telineistä (2kpl) NMEA-out johdot menevät navigointi pisteeseen läppärille, autopilotille ja VHF:lle. Kaikki on siis liitetty yhteen ja tämä toimii, koska minulla on vain yksi GPS käytössä kerrallaan.
GPS-telineiden NMEA-in liittimeen tulee vain tietokoneen NMEA-outista johdot.
Tällä järjestelyllä pystyn siirtämään reittejä gepsiin, vaikka se on ulkotelineessä. Autopilotin ja VHF:n ohjaus tapahtuu aina GPS:n ohjaamana.
Karttaohjelmana on SeaClear.