Ostatteko kaikkea mahdollista tavaraa vähän vai paljon vai jotain siltä väliltä?
Ostatteko kaikenlaisia tavaroita?
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En tee turhanpäiväisiä ostoksia. Taloudellinen ajattelukykyni toimii loistavasti. -Likinäkörillitäti
En osta paljon koskaan paljon mitään.
Ruokaa, sitäkin vain vähän, niin että just pärjätään ja jaksetaan hengittää ja välillä vähän ulkoillakin.
Ostan vain sellaista mitä tarvitsen. Ylimääräiset rahat mitä pienestä eläkkeestäni saan säästettyä tuhlaan matkailuun ja elämyksiin KOTIMAASSA kun ei tarvii perintöjäkään keräillä.
Vähemmän osteltavaa.
Niin taitaa useimmilla olla. Vaikka nyt alunperin ei oikein mitään omistanutkaan, jo sitä maallista mammonaa on kertynyt nurkkajuuriin liikaa aikojen kuluessa. Toki jotain pitää joskus hankkia, viimeks kai isoin oli pesukone, kun vanha lakkas toimimasta.
Pikän aikaa ongelmana oli kirjat, niitä nyt vaan tuli ostettua paljon. Työhuoneessa loppui hyllyt ja aikani kasailin niitä kasoihin lattialle. Sittemmin onnistunut aika hyvin välttelemään sitä, noh, aina joskus jotain. Mutta esim. divareihin en oikein uskalla vieläkään astella, kuitenkin muovikassi täynnä lukemista sieltä pois lähtis. Vähän sama ollut levyjen kanssa.
Että harvemmin tulee mitään ostettua. Määristä sen verran, jos nyt on kaikki farkut kuluneet finaaliin, yleensä tilaan niitä useita pareja, sama paitojen jne kanssa. Hyvä systeemi, ei tuhraannu aikaa kaupoissa ei tarvi pöntiönään ostaa mitää ja aika hyvin on vaatteita olemassa.
Niettä enenpi ois ehkä tarve myydä kamaa, kuin ostaa. Mutta just kirjojen kans vähän hankalaa, niihin on kiintynyt, eikä kovin monet kirjat edes kelpaa minnekkään. Ei mitenkään raski paperinkeräykseenkään laittaa.
=DW=
Myös kirjahullu. Hylly täynnä ja osa kellarissa. Turhaa tavaraa en juurikaan osta. Nyt tuli tilatuksi ranne GPS, kun entisen akku alkaa olla sipissä ja akun uusiminen olisi yli puolet uuden laitteen hinnasta.
KM.
Ostan vain tarpeellista kuten esimerkiksi sohvan viime viikonloppuna verkkokaupasta :D.
Ei verkkokaupasta.
Kun pitää päästä koemakaamaan ensin. Tai no, jos tietää etukäteen mitä ostaa. Tavallaan pitäis jossain vaiheessa sohvat vaihtaa, menneet nahat rikkinäisiksi vuosikymmenten varrella. Sen verran halpaa kamaa, ei kiinnosta verhoiluttaa uudestaan, vaikka muuten oikein hyvät.
Niin sitä piti kirjoittamani, ite kyllä koemakailin aikoinaan paljonkin sohvia. Sellanen moka vaan sattui, liian korkeat käsinojat, jää makuutila pikkasen liian lyhyeksi. Ihan hyvä kyllä nukkua ja selkäkään ei vihoittele, mutta jotenkin ahtaan oloista. Miettinyt jotain divaanihärdelliä. Mutta asia ei ole akuutti, ehtii miettiä sitten joskus, jos asia tulee enenpi akuutiksi.
=DW=
säästän et jotain jäis perinnöksi, nolottaa jo ajatus ettei mitään jää
Samanlaisia epämukavuuksia ne sohvat on niin liikkeissä kuin netissäkin. Superlonilla täytettyä sekundaa. Turha tuhlata aikaa hehtaarihalleissa kävelyyn.
Ettäkö on olemassa oikein pakkolaki, että olet elänyt väärin ja sinua ei haudata, jos et jätä perinnöksi mitään?
Ei pyhää päivää. Sitä vartenko täällä eletään, jälkeläisten toimeentuloa varten, itsestä viis?
Minä olen nauttinut koko rahalla jo viitisenkymmentä vuotta ja tulen nauttimaan. Silti jää jotain tileillekin. Etenkin nyt kun tuon huuhaaviruksen vuoksi ei pääse lentelemään eikä laivailemaan.
Minimalismi on ekologisesti hyvä elämäntyyli.
Eipä tule vain osteltua. Pitäisi pikemminkin luopua paljosta.
Tein pieniä kuolinsiivouspyrähdyksiä männä vuonna.
Pitäisi pyrähdellä lisää.
Kirjoissa lipsun. Sallittakoon.
Beng
Minä kattelin ensin netistä eri liikkeistä. Löysin mieluisan, divaanisohvan. Mitoin tarkkaan koon ja kattelin värit ja kankaan. Menin liikkeeseen katsomaan ja koeistumaan. Hyvä oli. Menin kotiin ja ostin verkkokaupasta. Satasen halvempi paitsi lotiinkuljetus 69 euroa. Liikkeessä kovat jonot.
En yhtään tykkää suurista tavaramääristä. Siis en osta mitään, koska on jo kaikki tarpeelliset tavarat. On liikaakin. Pitäisi karsia kodin ylimääräisiä tavaroita pois.
Kun kotiin haluan jotakin, siitä tulee farssi. Juoksen monet liikkeet, kun päässä on se visio mitä tahtoo ja liikkeistä ei löydy. Sohvakalustoja olen teettänyt Etelä-Pohanmaalla, kaksi nahkakalustoa ja nyt kotona olevan lujakankaisen kaluston. Ei vaan kelpaa kaupan tuotteet kun haluan korkean selän, että on mihin päänsä nojaa ja kunnon pehmusteet ettei häntäluuhun kolahda kun istuu. Kannattaa, yksi kesti 20 v, toinen meni avioerossa ja tämä 10 vuotias on edelleen kuin uusi, ei minkäänlaista perstumista missään.
Muuten naurettavan nuuka, tavallisia ostoksia tarpeeseen, eikä yhtään ostohysteriaa.
Yhden tilaus kulmasohvan olen teetättänyt ruotsissa, juurikin korkeilla selkämyksillä ja pehmeällä niskatuella, sekä istuinmukavuudella. Ei kulunut miksikään viidessätoista vuodessa.
Harmi, että jouduin luopumaan siitä pitkänmatkan muuton ja uuteen asuntoon sopimattomuuden vuoksi. Mutta meni hyvään kotiin.