Päätin sitten lopettaa opiskelun. Ei tosin työkkäri koskaan kouluun patistanutkaan, mutta menin omaehtoisesti parantamaan työllisyysnäkymiäni. Luulin sen olevan järkevää, mutta sitten tajusin, että Suomi vihaa opiskelijoita. Suomi ei halua kenenkään kouluttautuvan, ja merkkinä siitä meillä on työmarkkinatuki korkeampi kuin opintotuki. Vuosia olen ihmetellyt miksi kotona makaamisesta maksetaan enemmän kuin kouluttautumisesta, mutta kai se vastaus on se, että tarkoitus on nimenomaan ajaa ihmiset työkokeiluun, sillä valtio hyötyy ilmaisesta ojankaivuusta enemmän kuin siitä että sinulla on abstrakteja tutkintoja.
Totuus opiskelusta oli se, että luin 7 päivää viikosta palkatta, elintasoni putosi puoleen ja nyt on 5800e opintovelkaa, mitä ei työttömänä ollut.
Päätin, että nyt se velan kerryttäminen saa luvan loppua. Tuet nousivat samantien 400 euron opintotuesta lähemmäs tonniin ilmaista rahaa joka kuukausi. Ah, kyllä työttömänä kelpaa! Olin jo unohtanut miten hyvältä vastikkeeton työmarkkinatuki maistuu, vaikka työttömänä valittelin kyllä tästä silloinkin. Opiskelu oli niin kamala kokemus, että työkkärin pakottamat ilmaiset orjatyöt (työkokeilu) eivät tunnu enää niin pahalta. Olen silti sitä mieltä, että työkokeilu on pelkkä huijaus, jolla peitellään sitä faktaa, että meillä ei ole töitä. Työttömille ei yksinkertaisesti ole olemassakaan töitä, joten keskitytään syyttelemään työtöntä omasta tilanteestaan ja tarjotaan ainoaksi pakokeinoksi työn tekemistä ilmaiseksi. Uskomattoman hyvin keksitty systeemi.
No, valitsen mieluummin työkokeilun kuin opiskelun - rahasyistä. Ilmainen opiskelu oli sittenkin liian kallista.
Nyt vaan maksellaan tuista tuo 5800 euron velkahelvetti pois niin aletaan taas lähestyä vapautta ja oikeaa elämää, ilman babylonin metkuja.
Ehkä joku päivä keksin itselleni työpaikan, johon kouluttautumista ei tarvita. Mutta jos yksi on varma, niin kouluun en enää mene takaisin.
Avaan tästä kaljan enkä tule edes lukemaan katkeria vastauksia, joita tämä ketjuni saa.
Totuus opiskelusta oli se, että luin 7 päivää viikosta palkatta, elintasoni putosi puoleen ja nyt on 5800e opintovelkaa, mitä ei työttömänä ollut.
Päätin, että nyt se velan kerryttäminen saa luvan loppua. Tuet nousivat samantien 400 euron opintotuesta lähemmäs tonniin ilmaista rahaa joka kuukausi. Ah, kyllä työttömänä kelpaa! Olin jo unohtanut miten hyvältä vastikkeeton työmarkkinatuki maistuu, vaikka työttömänä valittelin kyllä tästä silloinkin. Opiskelu oli niin kamala kokemus, että työkkärin pakottamat ilmaiset orjatyöt (työkokeilu) eivät tunnu enää niin pahalta. Olen silti sitä mieltä, että työkokeilu on pelkkä huijaus, jolla peitellään sitä faktaa, että meillä ei ole töitä. Työttömille ei yksinkertaisesti ole olemassakaan töitä, joten keskitytään syyttelemään työtöntä omasta tilanteestaan ja tarjotaan ainoaksi pakokeinoksi työn tekemistä ilmaiseksi. Uskomattoman hyvin keksitty systeemi.
No, valitsen mieluummin työkokeilun kuin opiskelun - rahasyistä. Ilmainen opiskelu oli sittenkin liian kallista.
Nyt vaan maksellaan tuista tuo 5800 euron velkahelvetti pois niin aletaan taas lähestyä vapautta ja oikeaa elämää, ilman babylonin metkuja.
Ehkä joku päivä keksin itselleni työpaikan, johon kouluttautumista ei tarvita. Mutta jos yksi on varma, niin kouluun en enää mene takaisin.
Avaan tästä kaljan enkä tule edes lukemaan katkeria vastauksia, joita tämä ketjuni saa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla on ollut jo pitkään sellainen teoria, että Suomi pyrkii tarkoituksella siihen ettei kukaan kouluttaudu korkealle. Amis käydään ja sen jälkeen töihin.
Pitkittynyt työttömyys selittyy monesti sillä, että opiskelemaan lähtö ei houkuta, sillä ihminen ei koskaan luovu jo saavutetusta elintasosta. Ihan psykologinen juttu. Opintolaina on ainut keino opiskella, ellei ole töissä tai asu vanhemmillaan. Ja jos on jo töissä, voipi olla että jää mieluummin sille tielle. Roskakuski tienaa 2500e/kk ja peruskoulun matikanopettaja tuskin sitäkään. Roskakuskin koulutus kestää 6kk, matikanopettajan useita vuosia yliopistossa. Yhä harvempi siis valitsee korkeakoulutuksen. Tavoitteena tässä on kansan hallinta. Kun kansalaisella ei ole korkeaa koulutusta, hänellä ei ole mahdollisuutta rikastua tai muuttaa ulkomaille paremman elämän perässä, hän pysyy varmuudella Suomessa tekemässä ruohonjuuritason töitä uskollisesti. Tähän liittyy vahvasti tuo työkokeilu. Kansa halutaan matalan tason töihin joko amiksena tai sitten työkokeilijana, käytännössä samaa hommaa mutta työkokeilusta ei tarvitse maksaa palkkaa.
Suomi tahtoo ojankaivajia, ei monikansallisia huippuosaajia jotka loikkaavat täältä kylmästä helvetistä pois heti kun mahdollista.
Voi pikkuiset, kuinka hauskoja aivoituksia teillä onkaan.
Suosittelen vähän googlettamaan noita palkkatasoja. Ottakaa vaikka sellaisia, joihin teillä on realistiset mahdollisuudet päästä. Aloittajan kohdalla realistista olisi vaikka siivoojan paikka. Tosin siihenkin otetaan mieluummin aikuisiällään koko ajan jotakin työtä tehnyt ihminen kuin 10 vuotta kotonaan maannut luuseri, joka ei selvinnyt edes vuotta korkeakouluopinnoissaan.
En ole maannut 10 vuotta kotona. En tiedä mistä keksit näitä satuja.
t. AP
Niin ja olisin sinänsä selvinnyt korkeakouluopinnoista, tosi helppoja olivat tehtävät, mutta valtio ei maksa opiskelusta tarpeeksi. Taloussyistä päätin lopettaa, koska työttömän palkka on korkeampi kuin opiskelijan. Valtio on tämän itse näin päättänyt.
Korkeakouluopinnoista ei tosin ole edes mikään pakko selvitä: suurin osa kansasta ei ole yliopistokoulutettua. Ei ole mikään häpeä hankkia alempi koulutus tai vaikka olla ilman koulutusta. Aika aivopesty lammas tarvii olla jos kuvittelee että paperinpalanen jollain kivalla tittelillä on koko ihminen ja tämän ihmisarvo. Jos jotain, korkeakouluopiskelu todisti minulle, että insinöörejä yms. ei tarvitse kunnioittaa pelkän koulutuksensa perusteella. Yliopisto oli täynnä ryypiskeleviä ja paneskelevia hulivilejä, ei lainkaan vakavia akateemikoita kuten voisi olettaa. Kukaan siellä näkemäni ihminen ei ollut siellä kehittämässä itseään ihmisenä, vaan mukautumassa yhteiskunnan normeihin ja pitämässä hauskaa.
t. AP
Vaan sinäpä vietät nykyään oikein laatuaikaa:
"Avaan tästä kaljan enkä tule edes lukemaan katkeria vastauksia, joita tämä ketjuni saa."
Opiskelin about vuonna 2009. Opintotuki oli reilut 400 euroa, oisko ollut maaginen summa 420.
Sitten tuli Sipilän hallitus. Lupasi että jos jokin on varmaa, niin opiskelusta ei leikata. Heti tämän jälkeen opintotuen määrä putosi 250 euroon. Eli melkein puoleen.
En ymmärrä miksi tästä on vaiettu. Nyt on tietysti muitakin ongelmia, mutta entisenä opiskelijana en unohda. Koskaan. Tästä syystä uuteen opintotukeen ei pidä eikä saa sopeutua. Muistakaa 420 euroa. Siihen sai vielä opintolainan päälle! Eikä sitä monet edes tarvineet, opiskelijakämppien vuokratkin olivat alemmat tuohon aikaan.
Työmarkkinatuki n. 700 euroa pois veroa 20 prosenttia, eli miten voit tienata lähes tonnin? Selitäs ihan omin sanoin.
Kyllä Suomessa tosiaan on opiskelijoiden asiat NIIN huonosti hoidettu.
Vai onko?
https://yle.fi/uutiset/3-11341840
Miten tällainen ulkomaalainen ja 5 vuotta sitten Suomeen tullessaan ummikko on voinut onnistua saamaan ylioppilaslakin huippuarvosanoin maassa, joka muka yrittää sabotoida opiskelua???
Sinäpä miettimistä te kotimaiset luuserit!
En kuvittele, että ulkomaalaiset olisivat yleensä näin lahjakkaita, opiskeluun motivoituneita ja määrätietoisia opiskeluissaan. Suurin osa heistä ei ole tällaisia. Mutta kun noista lähtökohdista YKSIKIN onnistuu ponnistamaan näin hyvin, se todistaa, että systeemi ei suinkaan ole mätä. Mätiä olette te luuserit itse!