Työviikko ohi. Ahdistava ja yksinäinen viikonloppu taas, vuodesta toiseen. Jotenkin masentaa töissä kuunnella työkavereiden juttuja, kuinka viikonloppu tullaan viettämään kumppanin ja/tai perheen kanssa.
Itse olen tälläinen ikisinkku, kovasti olen kyllä naista löytää. Turhauttaa. Pelottaa jos olen tässä samassa jamassa 5 vuoden päästäkin.
Itse olen tälläinen ikisinkku, kovasti olen kyllä naista löytää. Turhauttaa. Pelottaa jos olen tässä samassa jamassa 5 vuoden päästäkin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei,
Vaihda asenne!
Keksi itse kivaa!
Nyt on suurin osa ihmisistä yksin viikonlopun.
Keksi itse mitä mukavaa vois olla.
Itsestä riippuu kaikki!
Ei muut voi tehdä mitään, jos oot ite kielteinen.
Ei oo kenenkään muun velvollisuus,
Ookko töissä? Lähden ulos luontoon.
Minua ahdistaa, koska joudun olemaan välillä töissä viikonloppuna.
>> masentaa töissä kuunnella työkavereiden juttuja, kuinka viikonloppu tullaan viettämään kumppanin ja/tai perheen kanssa. <<
Sama tilanne. Olen sinkku, eikä ole edes samanhenkistä menokaveria seuraksi. Jos haluaa jotain nähdä muita kuin samoja kulmia kuin arkenakin, on lähdettävä yksin.
Epäreilua. Matkallakin voi tuntea yksinäisyyttä, jos ei ole lainkaan juttuseuraa. Samoin kaupungin katukahvilassa, vaikka kaikki pöydät olisi varattuja ympärillä.
Pelkkä maisemanvaihdoskaan ei välttämättä auta. yksinäisyyteen Ryhmämatka lievittää ehkä puheseuran puutetta.
>> Työviikko ohi. Ahdistava ja yksinäinen viikonloppu taas, vuodesta toiseen. <<
Mitä sitten olet tehnyt vuodesta toiseen viikonloppuisin, jos se ahdistaa ja on edelleen yksinäinen?
Oletko edes yrittänyt muuttaa viikonlopun tekemisiäsi?
Vai kuljetko aina töihin, kotiin, kauppaan ynnä muualle samoja reittejä?
Käytkö aina samoissa kaupoissa, puistoissa ym. paikoissa?
Menetkö aina autolla, vaikka olisi bussi tai polkypyörä tai käveleminen vaihtoehtona?
Jos ei vuosiin ole törmännyt yksinäisyyden lievittäjiin eli johonkin ihmiseen vanhoilla rutiineilla, kannattaisiko niitä rutiinejaan muuttaa niin, että törmäisit uusiin ihmisiin? Tai ainakin saisit ensi alkuun uutta tekemistä ja uusia maisemia niiden vanhojen sijaan ja mieliala kohoaisi.
Onko töissä asiat paremmin, viihdytkö hyvin siellä? Jos, niin miksi? Saisisko samoja asioita siirrettyä sinne viikonloppun viettoon, jotka ovat kivoja töissä?
Jos sitä elämänkumppania kaipaat ja kotona kumminkin oleilet viikonloput, niin eihän siellä kotiovella juuri muita näy kuin posteljooni ja jehovan todistajat ja naapurit. Jos sellaiset eivät kiinnosta kumppaniehdokkaina, niin sitten on lähdettävä ulos kodista, jotta voisi siihen kumppaniin törmätä.
Heittäydy arjen Romeoksi ja kun näet sopivan kumppaniehdokkaan, tarjoa hänelle kuppi kahvia tai kukka, jonka ojennat vain siksi, koska hän on niin viehättävä.
Jos julkiset paikat herättää ah-distuksen tunteisia, niin on haastavaa mennä kaupungille. Sellaisia ihmisiä on paljon, mutta niistä ei kuulu mitään. Hirveesti taistelua koko elämä ja koko kroppa kramppaa kun pitäisi postilaatikolla käydä. Päältäpäin ei arvaisi että niin on...
mä osaan pissata yksin.
A-J. Sipilä
Sunnuntai on viikon paras päivä!