etten enää koskaan näe sua.. tuo kyyneleet silmiin välittömästi vaikka olen muuten ihan postiivisella tuulella. Mutta nämä on niitä asioita, joita tapahtuu. Vaikka en siihen suostu ja se särkee mun sydämen, näitä nyt vaan tapahtu. Toivon vaan ettei näin tapahtuisi vielä mulle.
Se ajatus, se mahdollisuus
Anonyymi
33<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Minä olen hyväksynyt sen, etten koskaan
Niin minäkin. Tuntuuhan se pahalta, mutta tosiasioita ei voi väistää.
Minä en ole vielä hyväksynyt. Kuten aloituksessa sanoin, toivoa on. Hyväksyntä tulee siten myöhemmin kun toivo loppuu.
7 vuodessa alkaa vihdoin tajuta jotain.
Vajaassa puolessa vuodessa ei oikein vielä tajua.
-aloittaja-
Ensin tulee ensimmäinen vuosi ja ihmettelee, miten on kestänyt. Sitten toinen, kolmas jne. Alkaa vähitellen ymmärtää, ettei sitä tapahdu. Ehkei toinen ole edes ajatellut itseä. Tajuaa asioita.
Kuulostaa niin pohjattoman surulliselta :(
Tavallaan, mutta ehkä sitä vain herää jostain ruususen unesta ilman prinssin suudelmaa. Kohtaa sitten todellisuuden sellaisena kuin se on. Luopuu eräällä lailla fantasiasta.
Vain kuolema on lopullinen este. Toivoa ja mahdollisuus on, kunnes kuolema erottaa.
Noinhan se taitaa ollakin. Elossahan tässä ollaan ja vahvasti.
Sen tosiaan huomannut. Terkkuja kaivatulle taivaaseen! Ajattelen sua vieläkin toisinaan. .
Milloin olet hänet viimeksi nähnyt?
Aikaa kulunut jo yli 3 vuotta, joten asia jo varmasti ihan selvä. En enää jaksa ikävöidä, eihän siinä olisi mitään järkeä.
Ei tuo toinen viesti ollut aloittajalta. Ihme tyrkkyjä kun eivät kerro sitä.
Siitä on nyt useampi viikko kun nähtiin..
Me rakkaus nähdään ei me anneta muiden estellä... kaikkea voidaan tehdä kunhan on vaan meidän välistä
miksi sen salaista pitäisi olla?
Mulle on ihan sama olisiko se salaista vai julkista. Mutta et sä hän ole.
Itsekin nukahdin taas kyyneleet silmissä tuohon ajatukseen :(
Niin mäkin usein.
Oletteko saaneet kerrottua ikäväänne kohteellenne, vai yksipuolisestiko ikävöitte kenties niin, että tuo kohde ei edes tiedä sitä?
Eiköhän täällä kirjoitella lähinnä siksi ettei muualla ole ollut tilaisuutta kertoa. Kukas sitä tänne kirjoittaisi, jos toiseen olisi sellainen suhde, että tunteista jo puhuisi.
-aloittaja-
Unohda jo minut jonne!!!! Kaikki yhden puhelun takia!!!!! kaikkea hyvää sinulle!!!!!
Helppo unohtaa kun en tiedä kuka oot..
Mitkä ne ovat syyt, ettei voi kertoa tunteistaan toiselle? Kerranhan se kirpaisisi, jos toinen antaisi pakit ja sen jälkeen voisi jatkaa eteenpäin ja kenties löytää uusi kohde, joka olisi vastaanottavaisempi.
Aika epätoivoista roikkua ihastuksessa, joka ei kenties tiedä koko ihastuksesta mitään.
Kyllä nuo tunnisteet täällä ovat aika heppoiset, että varmaan vaikea löytää täältä se ihminen.
Saa tietysti purkaa tuntojaan ja sekin helpottaa.
Mitkä ne ovat syyt, ettei voi kertoa tunteistaan toiselle?
Varmaan syitä on yhtä monta kuin ihastuneita. Ehkä ei vaan ehtinyt. Ehkä tilanne ei sallinut. Ehkä ei tiedä toisen muista suhteista, ei halua kiilata väliin. Ehkä olisi ensin pitänyt tutustua paremmin. Ehkä ei tavattu tinderissä etsimässä kumppania. Ehkä se ei olisi ollut sopivaa. ehkä ehkä ehkä..
Täällä ei tiedä edes, onko ihastunut mies vai nainen ja mitä sukupuolta etsii.
Jos Tinderissä, miksei siellä etsi sitä, jonka on siellä löytänyt, vai onko löytänyt. En tunne Tinderiä enkä tiedä siitä mitään, mutta kai siellä saa yhteyden paremmin ihmisiin kuin täällä.
Jos todella haluaa saada yhteyden johonkin voi kai seikkaperäisemmin kertoa ihastuksestaan eikä jotakin sinne päin, mikä sopii tuhanteen tai vielä suurempaan määrään ihmisiä.
Epätoivoiselta hakuammunnalta joka tapauksessa nuo etsimiset täällä näyttää. Kun joku 7 vuottakin on haaveillut ihastuksestaan, kyllä siinä elämää ehtii paljon kulua, jos ajatukset on suunnattu vain yhteen ihmiseen eikä muille anna mahdollisuutta.
niinpä. Mutta eipä voi arvostella tai neuvoa ketään, kun ei tiedä toisen tilannetta ja taustoja.
Tarkoitus ei ole neuvoa eikä moittia, vaan auttaa ihmisiä löytämään onnen, kun/jos täällä se on lähes mahdotonta noilla tavoilla.
Rakastuminen ja rakkaus on hyvin vahva tunne. Se vaan on niin, että kun on vahvat tunteet yhteen, niin eipä ne muut kiinnosta. Onnen voi löytää ilman parisuhdettakin. Sydämestään. Muista ihmissuhteista. Luonnosta. Vaikka mistä. Ei siihen tarvita tindereitä ja muuta yrittämistä. Jos rakastaa saavuttamatonta niin fine. Parempi sekin kuin kulissisuhteessa väärän kanssa.
Olen aivan samoilla urilla kanssasi.
Voiko oikeasti haaveilla seitsemänkin vuotta yhdestä ihmisestä ilman mitään todellisuutta? No, jokainen valitsee oman polkunsa ja onnea jokaisen valitsemalle tielle!
Ymmärrät kun rakastut aidosti. Jos sulle niin käy. Harvoille niin käy elämässä.
Tiedetään jo, mutta etärakkaus ei ole niin tuttua tai olen pitänyt niitä lähinnä ihastumisina ei muuna.