Mitä kaikkea siinä ajassa onkaan ehtinyt tapahtua. Ja vielä... vielä.... on tämä ainutlaatuista. Kumpikin tietää ja tuntee sen, että meistä ei voi tulla oikeasti enää mitään. Mutta on paikka, josta voi hakea lohtua ikäviin fiiliksiin, tuttu tuntematon kuulee.
7 vuotta on pitkä aika
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mun mielestä meistä kyl voi vielä tulla vaikka mitä.
Minun elämässä ei ole tapahtunut seitsemään vuoteen mitään... Ei edes sitä tunteiden hiipumista.
Meilläkin tulee 7v täyteen ensitapaamisesta. Oletkohan hän? Mulla on enää palsta, ei tavata muualla - Tuskin täälläkään, vaikka niin haluaisinkin kuvitella. Olet mulle äärettömän tärkeä ihminen. Paljon on muuttunut mutta yksi ei kuitenkaan....
Miksi tärkeä? Me emme oikeasti tunne.
Hän on tärkeä niissä asioissa jotka tunnen, yhteisissä asioissa, historiassa. Tunnemme jonkun verran. Tiedän vielä enemmän. Koin eniten. Se riittää. Hän muutti mua ihmisenä monessakin asiassa. On mulle tärkeä. Sua mä en tunne ellet ole hän.
Hänkin muutti minun elämääni paljon, vaikka emme tunne.
Ainoa oikea este että ei voisi tulla mitään on vain ja ainoastaan korviemme välissä. Eli este on poistettavissa, jos sitä oikeasti haluaisi.
Seitsemään vuoteen mahtuu monenlaista, vaikkei se kovin pitkä aika kuitenkaan ole. Sen kuitenkin oppinut, että tulevaisuudesta ei voi ikinä tietää, mitä tuo eteen.
Juu, ero 7 vuotta sitten about. En ikävöi.
Pitäisikö sitä lyödä itseä poskelle? Mä olen luisumassa tähän myöhäisen yön ja varhaisen aamun lintulampeen pitkästä aikaa, elämmekö seitsemän vuoden sektoreissa? Mene ja tiedä vai vain sattumaa.. Olinko merkityksellinen, kenties unohtumaton? No, hän oli ainakin. Suuri syyllinen. Pitäiskö laittaa sydän? Ei, mä kirjoitan. Sydän.
Sä oot hauska.
- täysin sivullinen tässä
Se on tosi pitkä aika.. ja silti
Ikävä kuulla. Mutta meistä voi ja pidän siitä kiinni.