Miten saa laillisen, pitävän todistuksen noIn 20 vuoden kuluttua avioerosta kun jakoa ei virallisesti suoritettu erotessa.
Siis sellaisen ettei kumpikaan osapuoli pysty vaatimaan mitään perintöä toisen kuoltua.
Tiedän tapauksen jossa eron yhteydessä omaisuutta ei jaettu.
Myöhemmin x-vaimon uusi mies adoptoi avioliitossa syntyneen lapsen
vastoin lapsen isän tahtoa. Kun biologinen isä kuoli lapsen äiti vaati erossa saamatta jäänyttä osuuttaan. Lasta ei mainittu perunkirjoissa mitenkään, mutta äiti sai perintöosuutta kuolleelta puolisoltaan.
Siis sellaisen ettei kumpikaan osapuoli pysty vaatimaan mitään perintöä toisen kuoltua.
Tiedän tapauksen jossa eron yhteydessä omaisuutta ei jaettu.
Myöhemmin x-vaimon uusi mies adoptoi avioliitossa syntyneen lapsen
vastoin lapsen isän tahtoa. Kun biologinen isä kuoli lapsen äiti vaati erossa saamatta jäänyttä osuuttaan. Lasta ei mainittu perunkirjoissa mitenkään, mutta äiti sai perintöosuutta kuolleelta puolisoltaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Se on ollut tasinkoa, ei perintöä, sillä aviopuolisot eivät peri toisiaan, jos heillä on rintaperillinen.
Koominen kommentti. Kysymyksessä on ollut tasinko. Mutta ENTINEN aviopuoliso ei peri milloinkaan puolisoaan, olipa lapsia tai ei.
Aviopuoliso voi periä vain, kun ei ole rintaperillistä ja puolisot ovat olleet naimisissa keskenään perittävän kuollessa. Entinen puoliso ei voi tulla perillisasemaan.
Niinpä avaajan höpinät adoptiosta ovat merkityksettömiä perinnöstä puhuttaessa.
Tasinkoa tietenkin puoliso voi saada, jos ositus on jätetty tekemättä, sillä ositusvaade ei vanhennu.
Mitään todistusta ei saa mistään kysyjän tilanteessa, vaan entisten puolisoiden pitää tehdä keskenään ositus, mikä on jäänyt tekemättä. Jollei sopimusta synnyt, niin tuomioistuimesta haetaan pesänjakajaa suorittamaan ositus.
Mutta vaikuttaako tuo, että rintaperillinen on adoptoitu eikä hän saanut mitään vaan hänen äitinsä sai perinnönjaossa rahallisen korvauksen. Lapsi on elossa.
Käsittääkseni kyllä puoliso perii kuolleen puolison omaisuudesta osan vaikka on rintaperillisiä.
"Käsittääkseni kyllä puoliso perii kuolleen puolison omaisuudesta osan vaikka on rintaperillisiä."
Ei peri. Tasinko ja perintö ovat eri asioita, kuten yllä kerrottiin.
Tarkistin lakitiedosta. Leski perii puolet ja lapset yhdessä puolet, mutta tätä ei kysytty vaan sitä mitä pitää tehdä ettei vuosia sitten eronneet voi toisen kuoltua toinen tulla vaatimaan mitään. Olkoon nimetty vaikka tasingoksi.
Adoptoitu lapsi ei ilmeisesti halunnut osallistua perinnön saantiin, koska vain hänen äitinsä vaati vanhaa osuuttaan ositusta erossa tekemättömästä omaisuudesta.
Rintaperillinen ei käsitykseni mukaan menetä rintaperillisen oikeutta perintöön vaikka on myöhemmin adoptoitu uudelle puolisolle.
Mitä näitä oikein tulee ? Leski EI PERI silloin , jos on rintaperillisiä. Rintaperilliset perivät, mutta ei leski. Leskellä on avio-oikeus, joka on puolet molempien pulisoiden yhteen lasketusta netto-omaisuudesta, ellei ole olemassa avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, tai testamenttia.
Jos kuolleen puolison netto-omaisuus on suurempi kuin eloon jääneen, niin silloin hän saa TASINKOA, niin että kummankin osuus on yhtä suuri, toinen puoli menee rintaperillisille PERINTÖNÄ.
***sorry, Mistä...
"Tarkistin lakitiedosta. Leski perii puolet ja lapset yhdessä puolet".
Kannattaa ihan tosissaan katsella vähän mistä "lakitiedoista" asiaa katselee ja senkin jälkeen ymmärtää mitä lukee. Ja kun perustiedot ovat tuolla tasolla, niin tällaisiin monimutkaisiin kymmenien vuosien aikajäntelle venyviin erottelu- ositus- ja perinnönjakoasioihin kannattaisi ihan oikeasti uhrata se pari tuntia pätevän alaan erikoistuneen lakimiehen palveluja sen sijaan, että yrittää etsiä "lakitiedosta" ja kysellä roskapalstoilla.
Aviopuolisoilla on omaisuutta, yhteistä ja erillistä. Lähtökohtaisesti avioliiton purkautuessa ensin kumpikin pitää omansa, yhteinen jaetaan, ja sitten suoritetaan tasinkoa niin, että kummallekin jäi yhtä paljon, jos siis muuhun ei ole esim. avioehdon perusteella perustetta.
Leski saa siis noin populistisesti oikaistuna oman osuutensa _pariskunnan yhteenlasketusta_ omaisuudesta, ja toinen puoli, vainajan puoli, menee rintaperilliselle/-ille. Tämä tietenkin lienee useinmiten oikeus ja kohtuuskin. Mistään perinnöstä vainajalta leskelle siis ei ole kyse, vaan lesken osuudesta avioparin kokonaisvarallisuudesta.
Jos leski perisi puolet, niin sehän tarkoittaisi sitä, että leski saisi ensin sen oman puoliskonsa kokonaisvarallisuudesta ja sitten vielä perintönä puolet vainajan osuudesta. Leski siis saisi 3/4 pariskunnan varallisuudesta, ja rintaperillisille jäisi 1/4.
Kyse ei alunalkaen ollut tuosta mihin vastailet. Kannattaisikohan opetella ymmärtämään lukemansa.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Anteeksi vaan.
Aloittaja luuli täyttä puutaheinää, onhan se korjattava. Mahdollinen tasinko on velkana 20 vuodessa vanhentunut.
Väärää tietoa tulee taas.